Välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin riidanratkaisun keskiössä

Välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin riidanratkaisun sopimusehtona jakaa mielipiteitä niin yritysmaailmassa kuin liikejuristien keskuudessa. Yksi asia on kuitenkin riidatonta, juridisesti hyvin laadittu riidanratkaisun sopimusehto itsessään estää riitoja.

Sopimuksia laadittaessa harvoin keskitytään siihen, miten mahdollinen erimielisyys sopimuksen sisällöstä tai tulkinnasta lopullisesti ratkaistaan. Keskittyminen kuitenkin kannattaisi.

Milloin sopimuksen riidanratkaisun sopimusehto on epäselvä tai tulkinnanvarainen, ensimmäinen erimielisyys sopimusosapuolten välillä syntyy riidanratkaisun tavasta ja elimestä. Tällainen tilanne varmistaa sen, riippumatta toimivaltaisesta tuomioistuimesta, että oikeudenkäynnin kustannukset tulevat olemaan korkeat. Tällaisiakin tilanteita on tullut eteemme sopimuserimielisyyksiä ratkaistessamme.

Tästä syystä riidanratkaisun ehdolla kuin valittavalla riidan ratkaisevalla elimellä on merkitystä. Myös sopimussuhteeseen soveltuvan lain osalta on syytä olla tarkkana.

Tässä artikkelissamme läpikäymme lyhyesti välimiesmenettely ja yleisen tuomioistuimen eroja riidanratkaisueliminä.

Menettelyn kesto | Välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin

Välimiesmenettelyn ja yleisessä tuomioistuimessa tapahtuvan menettelyn merkittävin ero on nykyisin niiden kestossa. Välimiesmenettely kestää tavanomaisesti 12-18 kuukautta. Välimiesoikeuden ratkaisu on lopullinen. Lähtökohtaisesti vain välimiesten palkkioista voidaan valittaa.

Oikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimessa Suomessa sen sijaan voi kestää huomioiden valitusasteet viisikin vuotta. Käräjäoikeudessa käsittely kestää vähintään vuoden. Hovioikeudessa vierähtää toinen vuosi. Luonnollisesti yleisten tuomioistuinten kulloinenkin jutturuuhka vaikuttaa käsittelyaikoihin.

Milloin liikesopimuksessa oikeudenkäynnin paikaksi on sovittu muu maa kuin Suomi, riidanratkaisun käsittelyn keston ennakoitavuus on merkittävästi haastavampaa. Todettakoon, että useista suurissa Euroopan maissa käsittelyajat ovat vielä pidempiä kuin Suomessa. Välimiesmenettelyn kohdalla sillä maalla missä käsittely tapahtuu ei ole merkittävää vaikutusta käsittelyn keston pituuteen (näkemys koskee läntisiä teollisuusmaita).

Palkkiot ja kulut | Välimiesmenettely ja yleinen tuomioistuin

Yleisissä tuomioistuimissa oikeudenkäyntimaksu on vähäinen (EUR 530 (2024)). Kyseinen maksu on vakiomääräinen ja sitä tarkistetaan vuosittain. Tämän lisäksi asiamiespalkkiot ja muut kulut vaikuttavat kokonaiskustannusten määrään. Huomioiden se, että tavanomaisesti siviiliasioita (sopimusriitoja) käsitellään vähintään kahdessa instanssissa eli käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, oikeudenkäyntikulut muodostuvat tavanomaisesti merkittäviksi. Asian valmistelu ja läpikäynti useamman kerran kumuloi kuluja ja kerryttää asian käsittelyyn tarvittavaa aikaa. Tällä on suora vaikutus kustannusten kasvuun.

Välimiesmenettelyssä välimiesoikeuden jäsenet veloittavat käyttämästään ajasta ja työpanoksesta korvauksen. Luonnollisesti asiantuntijuus maksaa. Hakemusmaksu, joka suoritetaan aloittamishakemuksen yhteydessä, on EUR 3.000 (2024). Välimieslautakunnalla saattaa myös olla käytössä kulujen osalta taulukko käytössä (suositus). Lopullisen kustannuksen määrittää kuitenkin jokainen välimiesoikeuden jäsen itse. Kulujen suuruuteen vaikuttaa erimielisyyden intressin suuruus, käytetty aika sekä juridisen ongelman haastavuus.

Tavanomainen näkemys liikemaailmassa kuin liikejuristien keskuudessa on ollut, että välimiesmenettely olisi kalliimpi kuin yleisessä tuomioistuimessa tapahtuva käsittely. Enää asia ei ole näin yksiselitteinen. Välimiesmenettelyn lyhyt kesto sekä erimielisyyden yksi käsittelykerta ovat johtaneet tilanteeseen missä välimiesmenettelystä on tulossa kulujen osaltakin kilpailukykyinen suhteessa yleisessä tuomioistuimessa tapahtuvaan käsittelyyn.

Luonnollisesti käsittelyyn käytettävälle ajalle kuin välimiesjäsenten korkealle erityisasiantuntemukselle tulee antaa arvoa asiaa tarkasteltaessa. Huomioitaessa nämä seikat välimiesmenettelystä on tullut viime aikoina erittäin kilpailukykyinen suhteessa yleisessä tuomioistuimessa käytävään oikeudenkäyntiin. Käräjöinnin kustannukset ovat vastaavasti olleet nousussa viimeiset vuodet, mikä edelleen on kaventanut kulujen eroa.

Julkisuudesta | Välimiesmenettely v. yleinen tuomioistuin

Välimiesoikeuden käsittely eli välimiesmenettely on salaista ja siihen osallistuvat vain asianosaiset. Ulkopuolisella ei ole mahdollista saada tietoa menettelystä tai siihen ylipäänsä osallistua.

Yleisessä tuomioistuimessa käsittely on lähtökohtaisesti julkista. Oikeudenkäyntiä voivat ulkopuoliset tulla seuraamaan. Käsittely hovioikeudessa on myös julkista, milloin käsittely järjestetään.

Liike-elämässä luottamuksellisuus kuin liikesuhteiden salassapitoa pidetään tärkeinä arvoina. Tällöin myös erimielisyydet sopimuskumppaneiden, alihankkijoiden kuin kilpailijoiden kesken tahdotaan pitää salassa. Välimieslauseke riidanratkaisun ehtona liikesopimuksissa mahdollistaa erimielisyyksien ratkaisemisen salassa julkisuudelta. Tavanomaisesti tiedon välitysratkaisusta saa vasta yhtiöiden pörssitiedotteiden kautta.

* * *

Kerromme mielellämme, kuinka valita liiketoimintanne kannalta tehokkain ja vaikuttavin erimielisyyksien ratkaisuun soveltuva sopimusehto. Laadimme ulkomailla kuin kotimaassa julkisesti noteeratuille yhtiöille, kansainvälistä liiketoimintaa tekeville kuin kotimaisille yhtiöille laajasti erilaisia liikesopimuksia. Ole yhteydessä, me autamme liiketoimintaasi menestymään!

Kirjoittaja | Liikejuristi

Oscari Seppälä on työskennellyt vaativien kansainvälisten ja kotimaisten liikejuridiikan toimeksiantojen parissa koko työuransa ajan. Hän on työskennellyt niin yhtiölakimiehenä, asianajaja korkeanprofiilin asianajotoimistossa kuin yrittäjäosakkaana liikejuridiikan toimistossa.

Seppälällä on laaja käytännön kokemus eri toimialoilla toimivien kotimaisten ja kansainvälisten yritysten oikeudellisesta neuvonnasta kuin edustamisesta oikeudenkäynneissä sekä välimiesmenettelyissä.

Hän aloitti työuransa yhdessä maailman suurimmista logistiikkayhtiöistä DSV:llä, myöhemmin hän työskenteli asianajotoimisto Boreniuksella asianajotehtävissä ennen oman liikejuridiikan toimiston perustamista. Tällä hetkellä Oscari Seppälä työskentelee Specialist Partnerina, yrittäjänä, perustamassaan LKOS Law Officessa.

Meistä | LKOS Law Office

LKOS Law Office on ympäristöystävällisen liikejuridiikan erikoisosaaja. Neuvomme asiakasyrityksiämme voittamaan kulloisetkin oikeudelliset haasteensa ja menestymään liiketoiminnassaan.

Toimistomme on valittu mm. 2021-2024 Suomen vuoden kuljetusoikeustoimistoksi. Olemme erikoistuneet yhtiöoikeuteen, työoikeuteen, kansainväliseen kauppaan, sopimusoikeuteen kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin erityiskysymyksiin. Lisäksi avustamme riidanratkaisussa, oikeudenkäynneissä kuin välimiesmenettelyissä.

Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.

Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.

Ole yhteydessä | LKOS Law Office liikejuridiikan edelläkävijä

**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.