Reklamaatio virheellinen suoritus

Reklamaatio | Sopimussuhteeseen perustuvan vaatimuksen esittäminen | Oikeudenmenetys

Reklamaatio | Suoritushäiriöopissa käsitellään reklamaation tekemisen merkitystä ja sen sisällön muotoa. Opin keskiössä on se, että onko virheellisen suorituksen tehnyt taho ollut selvillä sopimusrikkomuksestaan.

Nimenomaa virheellisen suorituksen tehneen osapuolen oikeussuojan tarvetta tarkastellessa merkittävää on se, että onko velallinen ollut tietoinen häiriöstä vai ei. Mikäli osapuoli ei ole ollut tietoinen suoritusvirheestään, velallinen ei osaa varautua tai ole tietoinen mahdollisista myöhemmistä vaatimuksista. Tällaisessa tilanteessa velallinen olettaa, että sopimus on päättynyt asianmukaisen toiminnan johdosta.

Reklamaation merkitys liikesuhteissa kuin sopimussuhteissa on keskeinen ja moninainen. Ilmoitus on tarpeen nimenomaan, jotta velallinen osaa varautua vaatimuksen selvittämiseen ja siihen liittyviin todistelukysymyksiin. Lisäksi sopimusketjussa vaatimuksen esittäminen aikaisempaan jakeluportaaseen ja kyseisen oikeuden voimassapysymisen kannalta oikea aikaisen ja viivytyksettömän reklamaation tekeminen jatkovaatimusten tekemiseksi on merkityksellinen.

Korkein oikeus (KKO) on viime aikaisessa oikeuskäytännössään käsitellyt reklamaation merkitystä kuin sopimusehtojen vaikutusta ilmoituksen tekemiselle.

Oikeuskäytännöstä vaatimusten esittämisen osalta | KKO:n oikeuskäytännöstä | Reklamaatio

Tapauksessa (KKO 2020:6) osapuolten välisessä sopimuksessa oli ehtoja reklamaation tekemisestä, määräajasta sekä sisällöllisestä vaatimuksesta.

Tapauksessa toinen osapuoli (A) oli esittänyt yleisluontoisen korvausvaatimuksen. Korvausmäärä oli todettu olevan koko projektin laskutusarvo.

Osapuolten välisessä sopimuksessa oli kuitenkin ehto, missä todettiin, että:

”tilaajan on ilmoitettava korvausvaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viipymättä ja viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä lukien, kun on ilmennyt, että virhe on konsultin tekemä uhalla, että tilaaja menettää oikeutensa korvaukseen”.

Osapuolet olivat lisäksi tehneet sopimuksen irtisanomisesta erillisen sopimuksen, jossa oli todettu mm., ettei osapuolilla ole tämän jälkeen sopimuksen ulkopuolisia muita vaatimuksia nyt eikä jatkossa toisiaan kohtaan.

Tapahtumista | Reklamaation saajan toimista tapauksessa

Vastauksessa esitettyyn reklamaatioon (B) oli todennut, ettei korvausvaatimuksen perusteet täyty. Tämän lisäksi (B) oli esittänyt toivomuksen asian kokonaisratkaisusta. Lisäksi (B) oli todennut, että tekee vakuutusyhtiölleen vahinkoilmoituksen ja tämän jälkeen asian käsittely (A):n ja (B):n välillä on loppuun käsitelty. Vakuutusyhtiö oli sittemmin hylännyt korvausvaatimuksen. Selvyyden vuoksi todetaan, että (B) ei ollut myöntänyt korvausvastuun perustetta.

Todettakoon, että reklamaatio oli tehty kyseisen sovitun vuoden määräajan jälkeen.

Kysymys korkeimmassa oikeudessa on ollut siitä, onko yhtiö (B) menettelynsä vuoksi menettänyt oikeutensa vedota siihen, että (A) on tehnyt osapuolten sopimuksessa sovitun ilmoituksen korvausvaatimuksistaan myöhässä.

KKO:n perusteluista | Vaatimuksen (reklamaatio) esittämisen oikeudellisista perusteista

Sopimusrikkomukseen vetoavan osapuolen on pääsääntöisesti saatettava aktiivisin toimenpitein käsityksensä kohtuullisessa ajassa vastapuolensa tietoon (eli tehtävä reklamaatio). Usein reklamaatiovelvoitteesta on erikseen sovittu, mutta se velvoittaa myös yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen tavoin. Reklamaation laiminlyönti voi synnyttää suoritusvelvolliselle sopimuksen osapuolelle perustellun odotuksen siitä, että hänen tekemänsä suoritus on ollut oikea-aikainen ja virheetön.

Reklamaation tai korvausvaatimuksen vastaanottaneelta sopimusosapuolelta ei sen sijaan lähtökohtaisesti edellytetä aktiivista toimintaa. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että reklamaation vastaanottaneen sopimusosapuolen hiljaisuutta ei sellaisenaan pidetä myöhästyneen reklamaation hyväksymisenä (ks. L-E. Taxell, Avtal och rättsskydd, 1972, s. 475).

Reklamaatiosäännösten taustalla olevat, muun ohella asian selvittelyn edistämiseen ja todistelun hankkimiseen liittyvät näkökohdat eivät välttämättä edellytä sitä, että myös virheilmoituksen puutteita koskeva väite tehdään kohtuullisessa ajassa.

KKO:n ratkaisu | Sopimusehdossa sovitun määräajan merkityksestä

KKO toteaa ratkaisussaan, että asian käsittelyn jatkuminen virheilmoituksen myöhästymiseen vetoamatta ei ole asiassa käsillä olevissa olosuhteissa ollut sellaisenaan riittävä synnyttämään (A):lle perusteltua syytä olettaa, ettei yhtiö (B) tule vetoamaan korvausvaatimuksen myöhästymiseen.

Johtopäätöksenä KKO toteaa, että (B) ei ole näin ollen menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että (A):ta velvoittava määräaika ilmoituksen tekemiselle korvausvaatimuksistaan on tehty myöhässä.

Huomioita ratkaisusta | Yhteenveto

Edellä lyhyesti esitetystä KKO:n ratkaisusta selviää, että sopimusehdot sitovat osapuolia (pacta sunt servanda). Tämä koskee myös reklamaatiosta sovittua. Erityisesti määräaikoja koskevat ja asettavat sopimusehdot tulee huomioida ja näiden määräaikojen puitteissa toimia. Mikäli määräaikaa ei noudata, pahimmillaan seurauksena on oikeudenmenetys, kuten viitatussa tapauksessa.

Yleisesti liikesuhteessa tehtävistä ilmoituksista | Reklamaatio – mistä kyse?

Liiketoiminnassa toisen osapuolen suoritusten virheet tai puutteet ovat tavanomaisia perusteita reklamaation tekemiselle. Toisinaan myös sopimusehtojen tulkintaerimielisyys tai liikavaikeuteen (Hard Ship tai Force Majeure) vetoaminen edellyttää reklamaation tekemistä sopimuskumppanille.

Reklamaation sisältöä ja muotoa sopimusehtojen lisäksi sääntelee soveltuva lainsäädäntö kuin sopimusoikeuden yleiset opit.

Reklamaatiossa on kyse yksinomaa suoritushäiriötä koskevasta ilmoituksesta. Tästä syystä vaatimukset vahingonkorvauksesta, uudesta toimituksesta, hinnanalenuksesta jne. tulee pitää erillään suoritushäiriöön kohdistuvasta vaatimuksesta.

Suositeltavaa on, että reklamaatio tehdään aina lyhyessä ajassa siitä, kun velkoja on tullut tietoiseksi virheestä. Milloin kyseessä on toistuvat osasuoritukset, tällöin reklamaatio tulee tehdä heti virheen tultua havaituksi yksittäisen suorituksen osalta.

Kysymys reklamaatiosta nousee usein esille, kun sopimusosapuolten välille syntyy sopimussuhteessa muita oikeudellisia epäselvyyksiä sekä vaatimuksia.

Ellei muuta ole sovittu reklamaatio ei ole muotosidonnainen oikeustoimi. Todistelun kannalta varmin tapa on, että reklamaatio toimitetaan haastetiedoksiantona tiedoksi. Reklamaatio kulkee tavanomaisesti vastaanottajan riskillä, joten todisteellinen lähettäminen on tavanomaisesti riittävää. Vaikka muotovaatimusta reklamaatiolle ei ole, niin yleislaista (Kauppalaki) selviää, että ilmoituksessa tulisi suuntaa-antavasti yksilöidä millaisesta virheestä on kyse tai miten se on ilmennyt.

* * *

Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää reklamaation merkityksestä ja vaatimuksista erimielisyystilanteissa. Yhteyshenkilömme aiheen osalta on Oscari Seppälä.

Meistä | LKOS Law Office

LKOS Law Office on liikejuridiikan erikoisosaaja. Toimistomme on valittu mm. Suomen vuoden 2020 kuljetusoikeustoimistoksi. Olemme erikoistuneet yhtiöoikeuden, työoikeuden, kansainvälisen kaupan, sopimusoikeuden kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin kysymyksiin. LKOS Law Office on NewLaw -liikejuridiikan boutique toimisto.

Lisätietoa tästä aiheesta kuin palveluistamme saat olemalla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostilla tai puhelimitse (+358 40 672 4285).

Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.

Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.

Ole yhteydessä | LKOS Law Office liikejuridiikan edelläkävijä

**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.