EU oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva lainsäädäntömuutos tulossa voimaan joulukuussa 2021 (whistleblower-direktiivi)

EU whistleblower-direktiivi voimaan joulukuussa 2021

Kyseessä on ns. EU:n whistleblower-direktiivi (”Direktiivi” (EU) 2019/1937) eli säädettävän ilmoittajansuojelulain voimaantulo. Direktiiviä täydentää komission samana päivänä antama tiedonanto. Direktiivin tarkoituksena on tarjota suojelua henkilöille, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan unionin oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä. Väärinkäytöksistä ilmoittamisen helpottaminen parantaisi erityisesti EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista.

Direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Lisäksi tulee perustaa ulkoinen ilmoituskanava tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille.

Tulevat määräajat | Whistleblower | Ilmoittajansuojelulaki

Joulukuu 16. 2019: Direktiivi tulee voimaan (Direktiivi 2019/1937)

Joulukuu 17. 2021: Määräaika implementoida direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön

Soveltamisala 

Direktiivin soveltamisala on ehdotuksen mukaan rajattu aloille, joilla unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle, joilla on havaittu tarve tehostaa unionin oikeuden täytäntöönpanoa ja joilla väärinkäytösten ilmoittajat ovat työnsä yhteyksien vuoksi asemassa, jossa erityisen todennäköisesti voivat joutua todistamaan rikkomuksia.

Direktiivin aineellinen soveltamisala määräytyisi jo hyväksyttyjen EU säädösten mukaisesti seuraavilla toimialoilla:

1) julkiset hankinnat 2) rahoituspalvelut, rahanpesu ja terrorismin rahoituksen ehkäisy 3) tuoteturvallisuus 4) liikenneturvallisuus 5) ympäristönsuojelu 6) ydinturvallisuus 7) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi 8) kansanterveys 9) kuluttajansuoja 10) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus 11) kilpailuoikeus 12) EU:n taloudelliset intressit 13) yhteisöverotus.

Keitä direktiivi velvoittaa | Liikevaihto | Tase 10 milj. tai 50 työntekijää | Rahoitusala

Yksityisellä sektorilla vaatimus koskisi yrityksiä, joilla on vähintään 50 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase on vähintään 10 miljoonaa euroa sekä yrityksen koosta tai liikevaihdosta riippumatta kaikkia rahoitusalan yrityksiä ja yrityksiä, jotka ovat alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle sellaisina kuin näistä yrityksistä säädetään EU säädöksissä, jotka on lueteltu Direktiivin liitteessä. Näiden toimijoiden osalta kyse on niiden toimintaan liittyvästä yleiseen etuun kohdistuvasta riskistä.

Pienillä ja mikroyrityksillä ei olisi ehdotuksen mukaista velvollisuutta ilmoituskanavien luomiseen.

Ilmoituskanavista | Whistleblower | Ilmoittajansuojelulaki

Sisäiselle ilmoittamiselle ja ilmoitusten jatkotoimien menettelyille asetetaan direktiivissä tietyt vähimmäisvaatimukset. Sisäisissä ilmoitusmenettelyissä tulisi taata ilmoittavan henkilön henkilöllisyyden luottamuksellisuus. Henkilön tai yksikön, jolla olisi toimivalta vastaanottaa sisäisiä ilmoituksia, tulisi toteuttaa tarvittavat jatkotoimet huolellisesti ja ilmoittaa näistä väärinkäytöksistä ilmoittajalle kohtuullisessa ajassa ja enintään kolmessa kuukaudessa.

Ilmoittajan suojelusta

Direktiivi sisältää sääntöjä väärinkäytöksistä ilmoittajien, että ilmoituksen kohteen suojelusta ja suojelun edellytyksistä. Suojelun edellytyksenä olisi se, että ilmoittajalla oli perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto piti paikkansa ilmoittamishetkellä ja että ilmoitus kuului direktiivin soveltamisalaan.

Lisäksi suojelun saamisen edellytyksenä olisi, että väärinkäytöksistä ilmoittamisessa käytettäisiin pääsääntöisesti kolmiportaista järjestelmää. Ilmoitus olisi:

1) ensin tehtävä työnantajalle sisäistä ilmoituskanavaa käyttäen;

2) toisessa vaiheessa ulkoista ilmoituskanavaa käyttäen toimivaltaiselle viranomaiselle; ja

3) kolmantena vaiheena olisi tietojen julkistaminen.

Porrasteisella ilmoitusmenettelyllä pyrittäisiin mahdollistamaan varhaisen vaiheen puuttuminen yleiseen etuun kohdistuviin uhkiin tai haittoihin.

Vastatoimien kielto | Whistleblower | Ilmoittajansuojelulain

Ilmoittajia olisi suojeltava kaikenlaisilta suorilta ja epäsuorilta vastatoimilta, joiden kohteeksi he voivat joutua ilmoittaessaan väärinkäytöksistä. Ehdotuksessa esitetään ei-tyhjentävä luettelo vastatoimista.

Kiellettyjä vastatoimia ovat mm.:

a) virasta erottaminen määräajaksi, b) pakkolomautus, c) irtisanominen, d) siirtäminen alempiin tehtäviin, e) ylennyksen lykkääminen, f) työtehtävien vaihtaminen, g) palkanalennus, h) kielteinen työsuorituksen arviointi, i)vahingon aiheuttaminen henkilön maineelle, j) mustalle listalle asettaminen ja k) tavaroiden ja palveluiden toimittamista koskevien sopimusten ennenaikainen irtisanominen.

Vastatoimien kielto kattaisi siten myös toimet, jotka kohdistuvat ilmoittavan henkilön lisäksi esimerkiksi hänen edustamaansa oikeushenkilöön tai hänen sukulaisiinsa, jotka ovat työnsä vuoksi yhteydessä ilmoittajan työnantajaan.

Vahingonkorvausvelvollisuudesta

Ilmoittajansuojelulain luonnos sisältää myös säännön vahinkojen korvaamiseksi. Korvaus koskisi ilmoittamisen estämisestä ja vastatoimien kieltoa rikkovan vahingonkorvausvastuun. Lähtökohtaisesti vahinko olisi korvattava täysimääräisenä.

Taloudellisena vahinkona korvattaisiin esim. vastatoimen kiellon rikkomisesta johtuneet ansionmenetykset. Ehdotetun 27.1 § perusteella korvattavaksi ei kuitenkaan tulisi vastatoimen aiheuttama kärsimys. Kärsimys korvattaisiin vahingonkorvauslain 5:6 §:n edellytysten mukaisesti.

Lainsäädännön tila Suomessa

Hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaiksi ja annetun direktiivin 2019/1937/EU täytäntöön panemiseksi on tarkoitus esitellä viikolla 39/2021. Odotamme tiedoksemme Hallituksen Esitystä, minkä jälkeen tiedämme tarkemmin kotimaisen lainsäädännön sisällöstä asiaan liittyen.

To Do -Lista | Whistleblower | Ilmoittajansuojelulain vaatimuksista

1.  Selvitä koskeeko Direktiivi yritystäsi (10 milj. raja/50 henkilöä/rahoitusala)
2.  Tarkista toimiiko yrityksesi soveltamisalan toimialalla
3.  Toteuta sisäinen ilmoituskanava väärinkäytösten ilmoittamiseksi
4.  Mahdollista ilmoittajien suojelu
5.  Estä mahdolliset vastatoimet

* * *

EU:n whistleblower-direktiivistä ja sen vaikutuksista yritystoimintaan kertoo lisää mielellään osakkaamme Oscari Seppälä. Tarvittaessa ole yhteydessä yhteyshenkilöösi niin kerromme lisää, kuinka yhtiönne voi varautua ilmoittajansuojelulain (Whistleblower) voimaantuloon.

Meistä | LKOS Law Office

LKOS Law Office on  erikoistunut liikejuridiikan. Toimistomme on valittu mm. Suomen vuoden 2021 kuljetusoikeus toimistoksi. Olemme erikoistuneet yhtiöoikeuteen, työoikeuteen, kansainväliseen kauppaan, sopimusoikeuteen kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin erityiskysymyksiin. Lisäksi avustamme riidanratkaisussa sekä oikeudenkäynneissä.

Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.

Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.

Ole yhteydessä | LKOS Law Office liikejuridiikan edelläkävijä

**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.