Työsuhteen kilpailukieltosopimukset | Nyt vireillä olevan työsuhteen kilpailukieltosopimusten muutoksen tarkoituksena on muuttaa työsopimuslakia (55/2001) ja merityösopimuslakia (756/2011) alkaen 1.1.2021. Tarkoituksena on, että kyseinen lainsäädäntö sisältäisi jatkossa tarkempaa sääntelyä kilpailukieltosopimuksiin liittyen. Uusi lausuntokierroksella oleva sääntelyehdotus koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin.
Työsuhteen kilpailukielloista säädetään tällä hetkellä työsopimuslain 3:5 §:ssä seuraavasti:
Ehdotetun uudistuksen taustalla on näkemys siitä, että velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Nykylainsäädännön mukaan korvausvelvollisuus liittyy vain kilpailukieltosopimuksiin, joissa sovitaan yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta.
Lausuntokierroksella olevan ehdotuksen mukaan kilpailukieltosopimuksesta olisi maksettava jatkossa työntekijälle prosenttiperusteinen korvaus. Korvauksen suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia tavanomaisesta palkasta. Sen sijaan yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus määräytyisi 60 prosentiksi palkasta. Kilpailukielto saisi edelleen kestää enintään yhden vuoden.
Voimassa olevassa laissa ei ole säädetty yksityiskohtaisesti korvauksen maksamisajankohdasta. Lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan maksamisajankohdasta säädettäisiin jatkossa lailla, jotta vältetään maksamiseen liittyvät epäselvät ja riitaiset tilanteet. Korvaus olisi maksettava kilpailukiellon aikana. Maksupäivä olisi sama kuin työsuhteen aikainen palkanmaksupäivä. Maksamisesta voitaisiin sopia toisin, mutta vasta työntekijän irtisanouduttua.
Ehdotuksessa on uutta myös työnantajan irtisanomisoikeutta koskeva sääntely. Työnantaja voisi olosuhteiden muuttuessa työsuhteen aikana irtisanoa kilpailukieltosopimuksen noudattaen irtisanomisaikaa. Irtisanomisajan olisi oltava vähintään saman pituinen kuin kilpailukielto.
Tarkoituksena kilpailukieltosopimusten sääntelyn muutoksella on rajoittaa tarpeettomien ja perusteettomien kilpailukieltoehtojen käyttäminen työsopimuksissa. Kyseisten ehtojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi, mikä osaltaan vaikeuttaa työntekijöiden mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa. Lisäksi uuden sääntelyn tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää kilpailukieltoehtojen korvauskäytäntöä, milloin ehdosta on sovittu.
Yritysten olisi suositeltavaa läpikäydä ja päivittää yleiset kuin yksittäiset työsopimuspohjansa huomioiden kilpailukieltoon liittyvä uusi ehdotettu sääntely. Samalla tulisi läpikäydä korvaustaso, mikä voimassa olevissa kilpailukieltoehdoissa on sovittu. Erityisesti yhtiöiden tulisi huomioida mahdollisen tulevan sääntelyn kustannusvaikutus eli nousevatko kustannukset jatkossa uuden korvauskäytännön tullessa voimaan (vuoden siirtymäajan jälkeen). Lisäksi yhtiöiden on suositeltavaa harkita niitä periaatteita, milloin kilpailukiellosta on tarve sopia, mitä tehtäviä kilpailukiellot koskevat, sekä missä laajuudessa kilpailukieltosopimuksia ylipäänsä jatkossa käytetään kuin suoritettavan korvauksen tasoa.
Selvitä onko yhtiön työsopimuksissa kilpailukieltolausekkeita käytössä ja missä laajuudessa
Läpikäy ja harkitse onko kilpailukieltolausekkeita tarpeen käyttää kaikissa niissä sopimuksissa missä niitä havaitaan käytetyn
Harkitse sellaisten kilpailukieltolausekkeiden poistamista, jotka eivät ole välttämättömiä
Huomioi kustannukset mitkä uusi ehdotettu lainsäädäntö asettaa voimassa oleville kilpailukieltosopimuksille siirtymämääräajan jälkeen
Harkitse yhtenäisen politiikan laadintaa korvauskäytännölle käytettäessä kilpailukieltolausekkeita jatkossa
Tarvittaessa ole yhteydessä liikejuridiikan asiantuntijaamme yksityiskohtaisen neuvon saamiseksi yksittäisessä työoikeudellisessa tilanteessa
* * *
Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää työsuhteessa käytettävien kilpailukieltoehtojen merkityksestä ja vaatimuksista. Yhteyshenkilömme aiheen osalta on Oscari Seppälä.
LKOS Law Office on liikejuridiikan erikoisosaaja. Toimistomme on valittu mm. Suomen vuoden 2020 kuljetusoikeustoimistoksi. Olemme erikoistuneet yhtiöoikeuden, työoikeuden, kansainvälisen kaupan, sopimusoikeuden kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin kysymyksiin. LKOS Law Office on NewLaw -liikejuridiikan boutique toimisto.
Lisätietoa tästä aiheesta kuin palveluistamme saat olemalla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostilla tai puhelimitse (+358 40 672 4285).
Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.
Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.
Ole yhteydessä | LKOS Law Office liikejuridiikan edelläkävijä
**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.
