Pakotteiden rikkominen Suomessa: mitä Tullin luvut ja tuomiot kertovat yrityksille
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Tulli tutki keskimäärin 2–10 säännöstelyrikosta vuodessa. Helmikuun 2022 jälkeen pakotteiden rikkomiseen liittyviä esitutkintoja on aloitettu yli 960. Kävimme läpi Tullin julkaisemat luvut ja viimeaikaisen oikeuskäytännön. Ne näyttävät, mihin suuntaan pakoteriski on menossa ja mitä se tarkoittaa yritykselle, joka vie, myy tai kuljettaa tavaraa EU:n ulkopuolelle.
Lyhyesti
- Yli 960 esitutkintaa. Tulli on aloittanut helmikuun 2022 jälkeen yli 960 pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa (tilanne 24.7.2026).
- Tapauksia on vähemmän, mutta ne ovat vakavampia. Vuonna 2025 kirjattiin 43 säännöstelyrikosta, ja niistä 17 eli noin 40 prosenttia tutkittiin törkeinä. Vuosina 2022–2023 törkeinä tutkittiin noin joka kahdeksas tapaus.
- Poikkeuksellisen ankara tuomio. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 1.7.2026 ajoneuvojen viennistä Venäjälle 3 vuotta 8 kuukautta ehdotonta vankeutta ja yhteensä noin 6,6 miljoonan euron menettämisseuraamukset. Rangaistus on lähellä enimmäisrangaistusta. Tuomio ei ole lainvoimainen.
- Laki kiristyi 20.5.2025. Törkeästä pakoterikoksesta voi seurata viisi vuotta vankeutta ja suurelle yhtiölle jopa 40 miljoonan euron yhteisösakko. Puolustustarvikkeissa ja EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteen I kaksikäyttötuotteissa rangaistavaa on myös törkeä huolimattomuus.
- Asiakirjat eivät yksin suojaa. Pakotteita kierretään kolmansien maiden kautta. Vastuu ei poistu yksinomaan sillä, että tulliasiakirjoissa määränpääksi on ilmoitettu esim. Kazakstan tai Turkki.
Tullin luvut: pakotteiden rikkomiset 2022–2026
Tulli julkaisee vuosittain, kuinka monta pakotteiden rikkomiseen liittyvää rikosta se on kirjannut. Tutkittavien tapausten määrä nousi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen nopeasti muutamasta tapauksesta satoihin ja on sittemmin kääntynyt laskuun:
■ tutkittu törkeänä ■ muut
Tullin kirjaamat pakotteiden rikkomiseen liittyvät säännöstelyrikokset. Vuoden 2021 luku kuvaa tilannetta ennen sotaa. Pakoterikoksia on kirjattu 20.5.2025 lähtien. Lähteet: Tullin tilinpäätökset 2022–2024, Tullin vuosi 2025 ja Tullin tiedote 20.5.2026. Tulli tarkentaa lukuja jälkikäteen, joten eri aikoina julkaistut luvut voivat poiketa toisistaan hieman.
Toisin kuin kenties uskotaan, viranomaisten valvonta ei ole vähentynyt. Vuonna 2025 Tullin riskianalyysi nosti käsittelyyn 1 223 tulli-ilmoitusta. Tulli tarkasti 788 tavaraerää ja pidätti niistä 93 kuljetusta, joista se pyysi ulkoministeriöltä lausunnon siitä, kuuluvatko tavaraerät pakotteiden piiriin.
Mitä luvut kertovat? Neljä havaintoa
1. Tapauksia on vähemmän, mutta ne ovat vakavampia
Tullin antamien lausuntojen mukaan säännöstelyrikokset ovat vähentyneet itärajan sulun myötä. Samalla tapausten luonne on kuitenkin muuttunut. Vuosina 2022–2023 törkeinä tekoina tutkittiin noin joka kahdeksas tapaus, vuonna 2025 noin 40 prosenttia ja alkuvuonna 2026 jo kuusi kahdeksasta. Lievinä säännöstelyrikoksina tutkittiin vuonna 2025 enää neljä tapausta.
”Pakotteiden kiertäjät käyttävät hyväksi monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja sekä erilaisia välikäsi- ja peiteyhtiöitä.” Petri Lounatmaa, Tulli (tiedote 20.5.2026)
2. Epäillyt viennit ovat usein miljoonaluokkaa
Tullin viime vuosina julkisesti tiedottamissa tapauksissa epäiltyjen vientien arvot ovat olleet satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Esimerkkeinä:
- n. 700 000 euroa: Tulli epäili, että droneja, prosessoreita, älypuhelimia, tietokoneita ja kaikuluotaimia oli viety Itä-Suomessa sijainneen välivaraston kautta Venäjälle (Tulli 17.10.2024)
- 2,7 miljoonaa euroa: Tulli epäili, että puolijohteita ja mikrosiruja oli laskutettu EU-maihin ja Hongkongiin mutta viety pääosin Vaalimaan kautta Venäjälle (Tulli 26.6.2025)
- 17,5 miljoonaa euroa: 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua, joiden ilmoitettiin kulkevan Venäjän kautta Kazakstaniin tai Turkkiin (Tulli 20.5.2026; asiassa on sittemmin annettu käräjäoikeuden tuomio, ks. alla)
- 5,9 miljoonaa euroa: Tulli epäilee, että hydraulisia pumppuja, moottoreita ja venttiileitä on viety Venäjälle, vaikka määränpääksi ilmoitettiin Kazakstan ja Turkki (Tulli 15.9.2026)
3. Kiertotie kulkee kolmansien maiden kautta
Tyypillisessä pakotteiden kiertämisessä tavaran määränpääksi ilmoitetaan Keski-Aasia, Turkki tai muu kolmas maa, vaikka tavara tosiasiassa päätyy Venäjälle. Suomen pakoteviranomaiset varoittivat yrityksiä kesäkuussa 2025 erityisesti Aasian ja Lähi-idän kautta kulkevista reiteistä, eurooppalaisista välikäsistä ja Ex Works -toimitusehdoista, joissa ostaja ottaa kuljetuksen suoritettavakseen.
4. Vanhatkin viennit tulevat tutkittaviksi
Monet vuosina 2025–2026 julkisuuteen tulleet tapaukset koskevat vuosien 2022–2023 vientejä. Törkeän säännöstely- tai pakoterikoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. Siksi myös vuosien takaisten toimitusten dokumentaatio tulee pitää tallessa mahdollista tarkastusta varten.
Viimeaikaiset tuomiot: näin tuomioistuimet ovat linjanneet pakotteiden rikkomisesta
Tuomioistuinten tekemät ratkaisut osoittavat, miten yritysten vastuita arvioidaan käytännössä. Alla on neljä tapausta, joista yritysten kannattaa ottaa opiksi.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 1.7.2026: 164 ajoneuvoa Venäjälle, paperilla Kazakstaniin ja Turkkiin
Tullin esitutkinnan mukaan liikenteenvälitysyhtiö vei vuosina 2022–2023 Venäjälle 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua noin 17,5 miljoonan euron arvosta. Tulliasiakirjoissa ajoneuvojen ilmoitettiin kulkevan Venäjän kautta Kazakstaniin tai Turkkiin. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan törkeästä säännöstelyrikoksesta 3 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Hänet ja yhtiö määrättiin yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle noin 608 000 euron rikoshyöty ja 6 miljoonaa euroa ajoneuvojen arvosta. Yhtiö tuomittiin lisäksi yhteisösakkoon.
Rangaistus on lähellä törkeän säännöstelyrikoksen neljän vuoden enimmäisrangaistusta. Tahallisuus pääteltiin olosuhteista: liikekumppanille oli annettu vääriä tietoja ajoneuvojen määränpäästä, ja helmikuun 2023 sähköpostin liitteessä ajoneuvot lueteltiin myytäviksi Venäjälle. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Opetus: kolmanteen maahan ilmoitettu määränpää ei suojaa, jos todellinen määränpää on tiedossa. Taloudellisesti raskain seuraamus oli menettämisseuraamus.
KKO:2026:1: tietämättömyys ei suojaa
Venäjän kansalainen yritti maaliskuussa 2023 viedä Vaalimaan raja-aseman kautta Venäjälle 28 500 euroa käteistä. Korkein oikeus katsoi, että pakoteasetuksen poikkeus matkustajan henkilökohtaiseen käyttöön kattaa vain Venäjälle matkustamiseen liittyvät henkilökohtaiset tarpeet. Vetoaminen kieltoerehdykseen ei auttanut muun muassa siksi, että henkilö ei ollut edes yrittänyt selvittää vientikiellon sisältöä. Seuraamuksena oli 60 päivää ehdollista vankeutta, ja koko 28 500 euroa tuomittiin valtiolle menetetyksi.
Opetus: pakotteiden poikkeuksia tulkitaan suppeasti, ja jokaisella on velvollisuus selvittää omaa toimintaansa koskevat rajoitukset. Tapaus koski yksityishenkilöä, mutta arviomme mukaan yritykseltä odotetaan vähintään yhtä huolellista selvitystä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 7.3.2024: syytteet hylättiin pääosin, mutta alan toimijan on tunnettava säännöt
Kahden yhtiön toimitusjohtajaa syytettiin törkeästä säännöstelyrikoksesta, jossa oli 31 osatekoa. Käräjäoikeus tuomitsi hänet säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta hylkäsi syytteet suurelta osin. Osassa syytekohtia vastaajia oli ohjeistettu tekemään epäselvässä tilanteessa vienti-ilmoitus, joten pelkkä vienti-ilmoituksen tekeminen ei osoittanut tahallisuutta. Muissa vienneissä näyttö ei riittänyt osoittamaan, että tavarat olisi viety Venäjälle eikä Tullille ilmoitettuun määränpäähän.
Käräjäoikeus kuitenkin korosti, että huolinta- ja ulkomaankauppa-alalla toimivien on tunnettava säännöstelylainsäädäntö, eikä sääntöjen vaikea tulkittavuus poistanut tahallisuutta. Käräjäoikeuden tuomio ei ollut antohetkellään lainvoimainen.
Opetus: viranomaisohjeiden noudattaminen ja huolellinen dokumentointi voivat ratkaista tahallisuusarvion, mutta sääntöjen monimutkaisuuteen ei voi vedota. Syyttäjän on silti näytettävä rikos toteen, eikä näyttökynnys ole käräjäoikeuden mukaan pakoteasioissakaan tavallista alempi.
Kainuun käräjäoikeus 17.10.2025: kuluttajaelektroniikkakin voi olla pakotteiden alaista
Nuori mies tuomittiin törkeästä säännöstelyrikoksesta 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hän oli vienyt itärajan yli Venäjälle muun muassa droneja, kannettavia tietokoneita, prosessoreita, älypuhelimia ja laseretäisyysmittareita. Tunnustaminen lyhensi rangaistusta: ilman sitä rangaistus olisi ollut hieman alle kaksi vuotta.
Opetus: tavallisen näköinen elektroniikka voi kuulua vientikieltojen piiriin. Verkkokaupan ja jälleenmyynnin tuotteet on luokiteltava yhtä huolellisesti kuin teollisuustuotteet.
Laki kiristyi 20.5.2025: pakoterikos ja pakoterikkomus
Pakotteiden rikkomisesta ei enää rangaista säännöstelyrikoksena. EU:n pakoterikosdirektiivi (EU) 2024/1226 pantiin Suomessa täytäntöön 20.5.2025 voimaan tulleilla lainmuutoksilla, ja rikoslain 46 lukuun lisättiin lailla 179/2025 neljä uutta rikosnimikettä. Kerroimme uudistuksesta tarkemmin aiemmassa artikkelissamme. Tiivistetysti:
Pakoterikos (46 luku 3 a §)
Sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuottaRikoksen perusmuoto, joka kattaa myös rikkomisen yrityksen.
Törkeä pakoterikos (46 luku 3 b §)
Vankeutta 4 kuukaudesta 5 vuoteenTeko voi olla törkeä esimerkiksi huomattavan hyödyn tai arvon, puolustustarvikkeen tai vientivalvonta-asetuksen liitteen I kaksikäyttötuotteen taikka erityisen suunnitelmallisuuden vuoksi, jos teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Aiemmin törkeän säännöstelyrikoksen enimmäisrangaistus oli neljä vuotta.
Tuottamuksellinen pakoterikos (46 luku 3 c §)
Sakkoa tai vankeutta enintään 1 vuosi 6 kuukauttaRangaistavaa on törkeä huolimattomuus, kun teon kohteena on puolustustarvike tai EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteessä I lueteltu kaksikäyttötuote. Monet muut Venäjä-pakotteiden alaiset tuotteet eivät kuulu tämän säännöksen piiriin.
Pakoterikkomus (46 luku 3 d §)
SakkoaVähäiset teot sekä pakotteisiin liittyvien ilmoitus- ja raportointivelvollisuuksien laiminlyönnit.
Yhteisösakko (46 luku 13 §)
Enintään 5 % liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroaLuvut koskevat yhteisösakon ylärajaa. Enintään noin 17 miljoonan euron liikevaihdolla yläraja on siis 850 000 euroa, ja 40 miljoonan euron yläraja täyttyy vasta, kun liikevaihto on vähintään 800 miljoonaa euroa. Korotettu yläraja ei koske pakoterikkomusta eikä ennen 20.5.2025 tehtyjä tekoja.
Yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen johtoon kuuluva on osallistunut rikokseen tai sallinut sen tai jos yhtiön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (rikoslain 9 luvun 2 §).
Yhtiön oma huolellisuus eli toimiva pakotecompliance on siksi keskeinen tekijä arvioitaessa yhtiön vastuuta pakotteiden rikkomisesta. Pelkkä kirjallinen ohjeistus ei kuitenkaan riitä, vaan huolellisuus edellyttää käytännössä myös säännöllistä koulutusta ja valvontaa. Ylimmän johdon, kuten hallituksen, valvontavastuu korostuu. Ohjeistus ei myöskään suojaa yhteisösakolta, jos yhtiön johto itse osallistuu rikokseen.
Uudistus toi myös muita muutoksia rikoslakiin. Pakoterikoksesta voidaan tuomita Suomen lain mukaan myös ulkomailla tehdystä teosta, vaikka teko ei olisi rangaistava tekomaassa, kun Suomen rikoslakia muuten sovelletaan esimerkiksi tekijän Suomen kansalaisuuden perusteella. Todettakoon, että pakotteiden rikkomisesta ilmoittavaa suojaa ilmoittajansuojelulaki. Lisäksi törkeän pakoterikoksen tutkinnassa voidaan käyttää telekuuntelua.
Ennen 20.5.2025 tehtyihin tekoihin sovelletaan lähtökohtaisesti edelleen säännöstelyrikosta koskevia säännöksiä. Siksi vuosien 2022–2023 vientejä koskevat tuomiot annetaan yhä säännöstelyrikoksina. Tulli kirjasi vuonna 2025 kolme pakoterikosta ja tammi–maaliskuussa 2026 neljä lisää.
EU-velvoitteet, jotka jokaisen viejän on tunnettava
Rikoslain lisäksi Venäjä-pakoteasetus (EU) N:o 833/2014 asettaa yrityksille suoria velvoitteita, jotka jäävät käytännössä usein huomaamatta:
- No Russia -lauseke (12 g artikla). Kun yritys myy EU:n ulkopuolelle esimerkiksi korkean prioriteetin tuotteita (Common High Priority -lista) tai ampuma-aseita, sopimukseen on kirjattava kielto viedä tuotteita edelleen Venäjälle sekä riittävät seuraamukset kiellon rikkomisesta. Vaatimus on koskenut uusia sopimuksia 20.3.2024 alkaen. Tietyt EU:n kumppanimaat on rajattu vaatimuksen ulkopuolelle.
- Riskiarvio korkean prioriteetin tuotteille (12 gb artikla). Yrityksen, joka myy korkean prioriteetin tuotteita kolmansiin maihin, on tunnistettava ja arvioitava Venäjälle päätymisen riski, pidettävä arvio ajan tasalla ja otettava käyttöön kokoonsa nähden asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt. Velvoite on ollut voimassa 26.12.2024 alkaen.
- Tytäryhtiöt EU:n ulkopuolella (8 a artikla). EU:ssa sijaitsevan emoyhtiön on tehtävä parhaansa varmistaakseen, etteivät sen omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt EU:n ulkopuolella osallistu pakotteita heikentävään toimintaan.
Yritysten on syytä huomioida, että pakotteet myös muuttuvat jatkuvasti. EU hyväksyi 21. Venäjä-pakotepaketin heinäkuussa 2026, ja jokainen uusi hyväksyttävä paketti voi laajentaa kiellettyjen tuotteiden listoja tai lisätä yrityksiä ja henkilöitä pakotelistoille. Tästä syystä yritysten on jatkuvasti seurattava pakotesääntelyä ja sen muutoksia.
Tarvitseeko yrityksesi ryhdistäytyä? Miten tunnistat varoitusmerkit
Tullin luvut ja oikeustapaukset osoittavat, että pakoteriski ei ole kadonnut vaan se on siirtynyt. Pakoteriski ei koske vain yrityksiä, jotka ovat käyneet kauppaa Venäjän kanssa, vaan jokaista, joka vie, myy tai kuljettaa tavaraa EU:n ulkopuolelle. Vientiä harjoittavan yrityksen on syytä selvittää ja tutkia tilannetta tarkemmin ainakin, jos:
- kysyntä kasvaa äkillisesti maasta, jonka kautta pakotteita tiedetään kierrettävän, kuten Keski-Aasiasta, Turkista tai muualta Aasiasta tai Lähi-idästä
- ostaja haluaa kauppasopimukseen Incoterms Ex Works -ehdon ja suorittaa kuljetuksen itse, eikä lopullinen määränpää ole luotettavasti selvitettävissä tai vahvistettavissa
- maksu suoritetaan kolmannesta maasta, muulta taholta kuin ostajalta tai tavanomaisesta poikkeavalla tavalla, kuten käteisenä tai kryptovaluuttana
- ostajan omistusrakenne on poikkeuksellisen monimutkainen (omistusta pyritään häivyttämään), yhtiö on vasta perustettu tai sen toimiala ei vastaa tuotteen tavanomaista käyttöalaa
- toimitusketjussa on eurooppalainen taho tai välikäsi, jonka rooli jää epäselväksi
- tuote on kaksikäyttötuote, puolustustarvike tai korkean prioriteetin tuote
- asiakas ei suostu sitoutumaan No Russia -lausekkeeseen tai loppukäyttäjäselvityksen antamiseen
Jos yksikin edellä mainituista kohdista täyttyy, asia on syytä selvittää tarkemmin ja selvitys dokumentoida ennen tavaran toimitusta. Mahdollista tahallisuutta arvioidaan jälkikäteen tapauksen olosuhteista, ja puolustustarvikkeissa sekä liitteen I kaksikäyttötuotteissa rangaistavaa on jo törkeä huolimattomuus.
Näin rakennat toimivan pakotecompliancen
- Tee pakoteriskiarvio. Suomen pakoteviranomaiset kehottavat harkitsemaan erillistä pakoteriskiarviota, jos yrityksellä on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa ETA-alueen ulkopuolella. Arvioi tuotteet, markkinat, asiakkaat ja toimitusketju.
- Luokittele tuotteet. Tarkista tullinimikkeet pakoteasetuksen liitteitä, kaksikäyttötuotteiden luetteloa ja korkean prioriteetin tuotteiden listaa vasten.
- Tunne asiakkaasi. Selvitä vastapuolen omistus ja määräysvalta, tarkista pakotelistat ja pyydä tarvittaessa selvitys loppukäyttäjästä.
- Päivitä sopimukset. Kirjaa No Russia -lauseke, jälleenvientikielto, tiedonanto- ja tarkastusoikeus sekä oikeus keskeyttää toimitukset ja purkaa sopimus.
- Kysy ja dokumentoi. Kysy epäselvissä pakotekysymyksissä ulkoministeriön pakoteyksiköltä, hae tarvittaessa Tullilta sitova tariffitieto tuotteen luokittelusta ja säilytä selvitykset. Itä-Uudenmaan tapaus osoittaa, että viranomaisohjeiden noudattamisella voi olla ratkaiseva merkitys.
- Kouluta ja nimeä vastuuhenkilö. Myynnin, hankinnan ja logistiikan on tunnistettava varoitusmerkit. Päivitä prosessit aina uuden pakotepaketin jälkeen.
- Laadi toimintaohje poikkeustilanteisiin. Sovi etukäteen, miten toimitaan, jos Tulli pidättää lähetyksen tai aloittaa esitutkinnan.
Näin LKOS Law Office voi auttaa
Autamme vientiä, kauppaa ja logistiikkaa harjoittavia yrityksiä pakotteisiin ja vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä sekä ennakoivasti että silloin, kun jokin on jo mennyt pieleen:
- pakoteriskiarvio ja yrityksen sisäinen compliance-ohjelma
- tuotteiden, asiakkaiden ja toimitusketjujen pakotearviot sekä kaksikäyttötuotteiden lupa-asiat
- pakotelausekkeet myynti-, jakelu- ja kuljetussopimuksiin
- henkilöstön ja johdon koulutukset
- Tullin pysäyttämät lähetykset sekä ulkoministeriön lausunto- ja poikkeuslupa-asiat
- avustaminen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä
Yhdistämme pakoteosaamisen kuljetus-, tulli- ja sopimusoikeuteen, ja painopisteemme on Pohjoismaissa ja Baltiassa. Palvelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi. Lue lisää pakotteisiin ja kansainväliseen kauppaan liittyvistä palveluistamme.
Onko yrityksesi pakoteriski arvioitu?
Käydään yhdessä läpi yrityksesi tuotteet, markkinat ja sopimukset ja tunnistetaan, missä pakoteriski on suurin ja mitkä toimet kannattaa tehdä ensin.
Ota yhteyttäUsein kysyttyä
Kuinka monta pakotteiden rikkomista Tulli on tutkinut Suomessa?
Tulli on aloittanut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yli 960 pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa (tilanne 24.7.2026). Tulli kirjasi pakotteiden rikkomiseen liittyviä säännöstelyrikoksia 306 vuonna 2022, 492 vuonna 2023, 99 vuonna 2024 ja 43 vuonna 2025. Vuonna 2025 kirjattiin lisäksi kolme uutta pakoterikosta. Ennen sotaa Tulli tutki keskimäärin 2–10 säännöstelyrikosta vuodessa. Tulli tarkentaa lukuja jälkikäteen, joten eri aikoina julkaistut luvut voivat poiketa hieman toisistaan.
Mikä ero on säännöstelyrikoksella ja pakoterikoksella?
Pakotteiden rikkomisesta rangaistiin aiemmin säännöstelyrikoksena. Rikoslain 46 luvun uudet 3 a–3 d § tulivat voimaan 20.5.2025, ja siitä lähtien pakotteiden rikkomisesta rangaistaan pakoterikoksena, törkeänä pakoterikoksena, tuottamuksellisena pakoterikoksena tai pakoterikkomuksena. Ennen 20.5.2025 tehtyihin tekoihin sovelletaan lähtökohtaisesti edelleen säännöstelyrikosta koskevia säännöksiä.
Voiko yritys joutua vastuuseen, vaikka pakotteita ei rikottu tahallaan?
Voi joissain tilanteissa. Kun teon kohteena on puolustustarvike tai EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteessä I lueteltu kaksikäyttötuote, törkeästä huolimattomuudesta tehty pakotteiden rikkominen on rangaistavaa tuottamuksellisena pakoterikoksena. Jos tällainen rikos tehdään yhtiön toiminnassa, yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon esimerkiksi silloin, kun sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Lisäksi tahallisuus voidaan päätellä olosuhteista.
Kuinka suuri yhteisösakko pakoterikoksesta voi olla?
Pakoterikoksesta, törkeästä pakoterikoksesta ja tuottamuksellisesta pakoterikoksesta tuomittavan yhteisösakon enimmäismäärä on viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa. Alle noin 17 miljoonan euron liikevaihdolla yläraja on siis 850 000 euroa, ja 40 miljoonan euron yläraja täyttyy vasta, kun liikevaihto on vähintään 800 miljoonaa euroa. Lisäksi rikoshyöty ja viedyn tavaran arvo voidaan tuomita menetetyksi, mikä voi olla yhteisösakkoa suurempi taloudellinen seuraamus.
Riittääkö, että tulliasiakirjoissa määränpäänä on kolmas maa?
Ei riitä. Pakotteiden kiertäminen kolmannen maan kautta on kiellettyä. Jos viejä tietää tai pitää varsin todennäköisenä, että tavara päätyy Venäjälle, ilmoitettu määränpää ei suojaa. Tuoreissa tapauksissa määränpääksi oli ilmoitettu esimerkiksi Kazakstan tai Turkki.
Mitä tehdä, jos Tulli pysäyttää lähetyksen tai aloittaa esitutkinnan?
Selvitä, mihin pysäytys perustuu, ja kokoa asiakirjat, kuten sopimukset, tuoteluokittelut, loppukäyttäjätiedot ja kirjeenvaihto. Tulli voi pyytää ulkoministeriöltä lausunnon siitä, kuuluvatko tavarat pakotteiden piiriin. Keskeytä vastaavat toimitukset, kunnes riski on arvioitu. Jos yrityksen edustaja kutsutaan kuulusteluun, avustaja kannattaa ottaa mukaan jo ensimmäiseen kuulusteluun.
Lähteet
- Tulli: Tullin vuosi 2025 – vuosi lukuina; Tullin tilinpäätökset vuosilta 2022–2025; Tullin valvonnan vuosijulkaisut 2024 ja 2025.
- Tullin tiedotteet 21.2.2024, 17.10.2024, 26.6.2025, 26.2.2026, 20.5.2026, 24.7.2026 ja 15.9.2026.
- Suomen pakoteviranomaiset: Pakoteviranomaiset muistuttavat yrityksiä pakotteiden merkityksestä, 18.6.2025.
- KKO:2026:1; Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 7.3.2024, tiedote R 24/287.
- Yle: Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tuomio 1.7.2026 ja Kainuun käräjäoikeuden tuomio 17.10.2025.
Artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 25.9.2026, eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Luvut perustuvat Tullin julkaisemiin tietoihin, ja Tulli voi tarkentaa niitä jälkikäteen. Osa käsitellyistä tuomioista ei ole lainvoimaisia. Suosittelemme aina tapauskohtaista arviointia. © LKOS Law Office Oy.