Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin ja digitaalisiin tuotteisiin – uudet säännöt voimaan 9.12.2026

EU:n uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 uudistaa vuodelta 1985 peräisin olevat tuotevastuun pelisäännöt. Oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmä on ehdottanut direktiivin täytäntöönpanemiseksi merkittäviä muutoksia tuotevastuulakiin, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026. Muutokset koskevat erityisesti ohjelmistoja, verkkoon kytkettyjä laitteita, verkkokauppaa ja kiertotaloutta – ja uusia sääntöjä on määrä soveltaa jo 9.12.2026 alkaen.

Lainvalmistelu · Tuotevastuu

Kirjoittaja: Oscari Seppälä, Specialist Partner, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja · Julkaistu 11.9.2026

Valmisteluvaihe: Artikkeli perustuu oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026). Hallituksen esitystä ei ollut vielä annettu eduskunnalle 11.9.2026, ja lopullinen sisältö voi muuttua.

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

• Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita. Tuotevastuu kattaa myös ohjelmistot, tekoälyjärjestelmät ja digitaaliset valmistustiedostot toimitustavasta riippumatta.
• Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen. Valmistaja voi vastata myös vahingosta, joka johtuu ohjelmistopäivityksestä tai turvallisuuden kannalta tarpeellisen päivityksen puuttumisesta.
• Vastuutahojen piiri laajenee. Vastuussa voivat olla myös tuotetta merkittävästi muuttavat yritykset, tilausten täyttämispalvelujen tarjoajat ja tietyissä tilanteissa verkkoalustat.
• Korvattavien vahinkojen piiri laajenee. Uusina vahinkolajeina korvattaisiin psyykkiselle terveydelle aiheutunut vahinko ja datan menetys, ja omaisuusvahinkojen alaraja poistuisi.
• Näyttötaakka keventyy. Tuomioistuin voisi velvoittaa yrityksen esittämään todisteita, ja lakiin tulisi puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevia olettamia.
• Kehittelyriskipuolustus ei tulisi käyttöön. Suomi säilyttäisi linjansa, jonka mukaan valmistaja vastaa myös vioista, joita ei ollut mahdollista havaita tuotteen markkinoille saattamishetkellä.

Tausta: mistä uudistuksessa on kyse

Tuotevastuulla tarkoitetaan valmistajan ja muiden toimitusketjuun kuuluvien toimijoiden vastuuta vahingoista, joita turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa. Vastuu on ankaraa: vahingonkärsijän ei tarvitse näyttää, että valmistaja olisi toiminut huolimattomasti, vaan riittää, että tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen ja aiheuttanut vahingon.

Suomessa tuotevastuusta säädetään tuotevastuulaissa (694/1990), joka perustuu vuoden 1985 tuotevastuudirektiiviin (85/374/ETY). Uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vanhan direktiivin, ja se on pantava kansallisesti täytäntöön 9.12.2026 mennessä.

Oikeusministeriön asettama tuotevastuutyöryhmä julkaisi mietintönsä 2.2.2026, ja siitä pyydettiin lausuntoja 16.3.2026 saakka. Työryhmä ehdottaa, että voimassa olevaa tuotevastuulakia muutetaan – sitä ei korvattaisi kokonaan uudella lailla – ja että kuluttajansuojalakiin tehdään lähinnä terminologisia tarkistuksia. Hallituksen esitys laiksi tuotevastuulain muuttamisesta on sisällytetty valtioneuvoston syysistuntokauden suunnitelmaan, ja sen on arvioitu tulevan annettavaksi syyskuussa 2026.

• 2.2.2026 – tuotevastuutyöryhmän mietintö julkaistiin
• 16.3.2026 – lausuntoaika päättyi
• syyskuu 2026 (arvio) – hallituksen esitys eduskunnalle
• 9.12.2026 – uusia sääntöjä aletaan soveltaa

Tuotevastuulain keskeiset muutokset

1. Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita

Nykyinen laki koskee irtaimia esineitä ja sähköä. Jatkossa tuotteena pidettäisiin nimenomaisesti myös ohjelmistoja, digitaalisia valmistustiedostoja (esimerkiksi 3D-tulostuksessa käytettäviä tiedostoja) ja raaka-aineita. Direktiivin mukaan ohjelmiston toimitustavalla ei ole merkitystä: vastuu voi koskea yhtä lailla laitteeseen asennettua ohjelmistoa, ladattavaa sovellusta kuin pilvipalveluna tarjottavaa ohjelmistoa. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat näin tuotevastuun piiriin.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäisi vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka on kehitetty tai toimitettu kaupallisen toiminnan ulkopuolella.

Myös komponentin käsite laajenee. Komponentiksi katsottaisiin aineellisten ja aineettomien osien lisäksi tuotteeseen liitetty palvelu, jota ilman tuote ei pystyisi suorittamaan yhtä tai useampaa toimintoaan – esimerkiksi älylaitteen toiminnan edellyttämä digitaalinen palvelu.

2. Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen

Tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otettaisiin jatkossa huomioon muun muassa tuotteen kyky oppia tai saada uusia ominaisuuksia markkinoille saattamisen jälkeen sekä muiden tuotteiden kohtuudella ennakoitavissa oleva vaikutus tuotteeseen, kun niitä käytetään yhdessä. Direktiivin mukaan arvioinnissa huomioidaan myös merkitykselliset tuoteturvallisuusvaatimukset, kyberturvallisuusvaatimukset mukaan lukien.

Käytännössä merkittävää on, ettei valmistaja voi vapautua vastuusta vetoamalla siihen, ettei vikaa ollut tuotteen markkinoille saattamishetkellä, jos puutteellinen turvallisuus johtuu valmistajan määräysvallassa olevasta ohjelmistosta tai sen päivityksestä – tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisen päivityksen puuttumisesta. Esimerkiksi tietoturva-aukko, jonka kautta verkkoon kytkettyyn laitteeseen murtaudutaan ja joka johtaa vahinkoon, voi siten johtaa tuotevastuuseen.

3. Vastuussa olevien toimijoiden piiri laajenee

Jatkossa vahingonkärsijä voisi vaatia korvausta nykyistä useammalta taholta:

• Valmistaja ja puutteellisen komponentin valmistaja – myös taho, joka merkitsee tuotteen omalla nimellään tai tavaramerkillään.
• Tuotetta merkittävästi muuttava toimija, joka muuttaa tuotetta valmistajan määräysvallan ulkopuolella ja asettaa sen saataville markkinoilla. Tämä koskee esimerkiksi tuotteita kunnostavia ja uudelleenvalmistavia kiertotalousyrityksiä.
• Maahantuoja ja valmistajan valtuutettu edustaja, kun valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.
• Tilausten täyttämispalvelujen tarjoaja (esimerkiksi varastointi-, pakkaus- ja lähetyspalveluja tarjoava yritys), jos EU:ssa ei ole valmistajaa, maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa.
• Jakelija toissijaisesti, jos se ei kuukauden kuluessa vaatimuksesta ilmoita vastuussa olevaa toimijaa tai omaa toimittajaansa.
• Verkkoalustan tarjoaja jakelijan tavoin tilanteissa, joissa alusta esittää tuotteen niin, että keskivertokuluttaja voi käsittää alustan itsensä tuotteen toimittajaksi.

Jos vastuussa on useampi toimija, ne vastaavat vahingosta yhteisvastuullisesti. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella.

4. Korvattavien vahinkojen piiri laajenee

• Henkilövahinko: kuoleman ja ruumiillisen vahingon lisäksi korvattaisiin lääketieteellisesti todettu vahinko psyykkiselle terveydelle.
• Datavahinko: uutena vahinkolajina korvattaisiin datan tuhoutuminen tai turmeltuminen, kun dataa ei käytetä ammattimaisiin tarkoituksiin – esimerkiksi valokuvien tai muiden henkilökohtaisten tiedostojen menetys.
• Omaisuusvahinko: nykyinen omaisuusvahinkoja koskeva 2 350 markan (noin 395 euron) alaraja poistuisi. Korvattavaksi tulisi myös osittain ammattimaisessa käytössä oleva omaisuus, mutta yksinomaan ammattikäytössä oleva omaisuus jäisi edelleen soveltamisalan ulkopuolelle. Vahinkoa itse puutteelliselle tuotteelle ei jatkossakaan korvattaisi tuotevastuulain nojalla.

5. Näyttötaakka keventyy vahingonkärsijän hyväksi

Vahingonkärsijän voi olla vaikea näyttää tuotteen puutteellinen turvallisuus ja syy-yhteys, koska tieto tuotteesta on yleensä valmistajalla. Työryhmä ehdottaa lakiin tätä koskevia uusia säännöksiä:

• Todisteiden esittämisvelvollisuus: tuomioistuin voisi velvoittaa vastaajan esittämään hallussaan olevia merkityksellisiä todisteita, kun kantaja on esittänyt riittävästi seikkoja ja näyttöä vaatimuksensa uskottavuuden tueksi. Liikesalaisuudet ja luottamukselliset tiedot suojattaisiin. Tuomioistuin voisi lisäksi edellyttää, että todisteet esitetään helposti saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
• Olettamat: tuotteen puutteellinen turvallisuus oletettaisiin esimerkiksi silloin, kun vastaaja laiminlyö todisteiden esittämisvelvollisuutensa, tuote ei täytä pakollisia tuoteturvallisuusvaatimuksia tai vahinko on aiheutunut tuotteen ilmeisestä toimintahäiriöstä kohtuudella ennakoitavassa käytössä. Syy-yhteys oletettaisiin, kun vahinko on tyypillisesti kyseisen vian kaltainen. Olettamaa voitaisiin soveltaa myös, kun kantajalla on teknisen tai tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia näyttää asiaa toteen ja hän osoittaa puutteellisen turvallisuuden tai syy-yhteyden todennäköiseksi.

Olettamat ovat kumottavissa, mutta käytännössä ne siirtävät näyttöön liittyvää painopistettä yrityksille. Tämä korostaa tuotekehityksen, testauksen ja ohjelmistopäivitysten dokumentoinnin merkitystä.

6. Kehittelyriski – Suomi säilyttäisi tiukan linjansa

Suomessa valmistaja ei nykyisinkään voi vapautua vastuusta vetoamalla siihen, ettei tuotteen vikaa voitu havaita tieteellisen ja teknisen tietämyksen silloisella tasolla (ns. kehittelyriskipuolustus). Suomi on tässä poikennut useimmista EU-maista. Uusi direktiivi sallii tämän poikkeuksen säilyttämisen, ja työryhmä ehdottaa, ettei Suomen linjaa muuteta.

Kysymys jakoi lausunnonantajia. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK piti lausunnossaan kehittelyriskiä koskevaa vastuuvapautta tärkeänä puolustuskeinona laajenevaa vastuuta vastaan ja viittasi muiden jäsenvaltioiden ratkaisuihin, kun taas Kuluttajaliitto kannatti nykyisen linjan säilyttämistä. Lopullinen ratkaisu nähdään hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyssä.

Jos työryhmän linja toteutuu, suomalaisten valmistajien tuotevastuuriski on jatkossakin tiukempi kuin monessa muussa EU-maassa – mikä korostuu erityisesti uusissa teknologioissa, kuten tekoälyä hyödyntävissä tuotteissa.

7. Vanhentumisajat

Kanne olisi nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingosta, tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja vastuussa olevasta toimijasta. Oikeus korvaukseen raukeaisi pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua tuotteen markkinoille saattamisesta tai käyttöönotosta; merkittävästi muutetun tuotteen osalta aika laskettaisiin muutetun tuotteen saataville asettamisesta. Uutena säännöksenä enimmäisaika olisi 25 vuotta tilanteissa, joissa henkilövahingon oireet ilmenevät viiveellä eikä kannetta ole tästä syystä voitu nostaa kymmenessä vuodessa.

8. Muut muutokset

Hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden lainvoimaiset tuotevastuuratkaisut julkaistaisiin sähköisesti helposti saatavilla olevassa muodossa. Kuluttajansuojalakiin tehtäisiin terminologisia tarkistuksia, jotta se olisi yhdenmukainen uudistetun tuotevastuulain kanssa.

Milloin uudet tuotevastuusäännöt tulevat sovellettaviksi?

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 9.12.2026. Direktiivin mukaan uusia sääntöjä sovelletaan tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön 9.12.2026 jälkeen. Ennen tätä markkinoille saatettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyisiä sääntöjä. Koska yrityksen valikoimassa voi olla samanaikaisesti sekä vanhan että uuden sääntelyn piiriin kuuluvia tuotteita, markkinoille saattamisen ajankohdan dokumentointi on tärkeää.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

• Kartoita roolisi. Toimiiko yrityksesi valmistajana, komponentin toimittajana, maahantuojana, jakelijana, verkkoalustana tai tuotteita merkittävästi muuttavana toimijana?
• Arvioi ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Sisältävätkö tuotteesi ohjelmistoja, tekoälyominaisuuksia tai verkkoyhteyksiä, ja miten päivitykset ja tietoturva-aukkojen korjaaminen on järjestetty tuotteen koko elinkaaren ajan?
• Päivitä sopimukset. Tarkista toimittaja- ja jakelusopimusten vastuunjako-, takautumis- ja vakuutusehdot. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta voidaan sopia.
• Tarkista vakuutusturva. Kattaako tuotevastuuvakuutus ohjelmistot, datavahingot ja yrityksen uudet mahdolliset vastuuroolit?
• Tehosta dokumentointia. Todisteiden esittämisvelvollisuus ja olettamat korostavat kattavan teknisen dokumentaation ja testausaineiston merkitystä – samoin liikesalaisuuksien suojaamista mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
• Verkkokauppa ja alustat. Varmista, että pystyt yksilöimään tuotteiden valmistajat ja toimittajat nopeasti, sillä jakelijalla on siihen jatkossa kuukauden määräaika.

Miksi tämä on tärkeää

Uudistus on tuotevastuun merkittävin muutos vuosikymmeniin, ja sen vaikutukset ulottuvat perinteisen teollisuuden lisäksi ohjelmistoyrityksiin, verkkokauppaan, logistiikkaan ja kiertotalousyrityksiin. Uusien sääntöjen soveltamisen alkuun on aikaa vain muutama kuukausi, joten sopimukset, vakuutukset ja sisäiset prosessit kannattaa käydä läpi jo nyt. Seuraamme hallituksen esityksen antamista ja eduskuntakäsittelyä ja päivitämme tätä artikkelia tarvittaessa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tuotevastuulain muutokset tulevat voimaan?

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 9.12.2026. Uusia sääntöjä sovelletaan tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön 9.12.2026 jälkeen. Ennen tätä markkinoille saatettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyistä tuotevastuulakia.

Koskeeko tuotevastuu jatkossa ohjelmistoja ja tekoälyä?

Kyllä. Uuden tuotevastuudirektiivin mukaan ohjelmisto on tuote toimitustavasta riippumatta, joten tuotevastuu voi koskea laitteeseen asennettua ohjelmistoa, ladattavaa sovellusta, pilvipalveluna tarjottavaa ohjelmistoa ja tekoälyjärjestelmiä. Kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto jäisi soveltamisalan ulkopuolelle.

Voiko verkkokauppa tai verkkoalusta joutua tuotevastuuseen?

Voi. Jakelija, kuten verkkokauppa, vastaa toissijaisesti, jos se ei kuukauden kuluessa vaatimuksesta ilmoita vastuussa olevaa toimijaa tai omaa toimittajaansa. Verkkoalustan tarjoaja voi vastata jakelijan tavoin, jos alusta esittää tuotteen niin, että keskivertokuluttaja voi käsittää alustan itsensä tuotteen toimittajaksi.

Voiko tuotevastuuta rajoittaa sopimuksella?

Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella. Toimitusketjun yritykset voivat kuitenkin sopia keskinäisestä vastuunjaostaan ja takautumisoikeuksistaan, minkä vuoksi toimittaja- ja jakelusopimukset kannattaa tarkistaa.

Tuleeko Suomessa käyttöön kehittelyriskipuolustus?

Tuotevastuutyöryhmä ehdottaa, ettei kehittelyriskipuolustusta oteta käyttöön. Valmistaja vastaisi siten jatkossakin myös vioista, joita ei tieteellisen ja teknisen tietämyksen tasolla voitu havaita tuotteen markkinoille saattamishetkellä. Lopullinen ratkaisu tehdään hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyssä.

Korvataanko datan menetys tuotevastuulain nojalla?

Jatkossa korvattaisiin datan tuhoutuminen tai turmeltuminen, kun dataa ei käytetä ammattimaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi henkilökohtaisten valokuvien tai tiedostojen menetys. Ammattimaisessa käytössä olevan datan menetys jäisi tuotevastuulain ulkopuolelle.

Lähteet ja lisätietoa

• Oikeusministeriö: Tuotevastuudirektiivin kansallinen täytäntöönpano (OM042:00/2024)
• Tuotevastuutyöryhmän mietintö (2.2.2026)
• Tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853, EUR-Lex

Liittyvät palvelut: Sopimusoikeus · Vakuutusoikeus · Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu · Pakotteet ja kansainvälinen kauppa

Tämä artikkeli perustuu tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026) ja lainvalmistelun tilanteeseen 11.9.2026. Hallituksen esitys voi poiketa mietinnöstä. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa yksittäistapaukseen annettavaa oikeudellista neuvontaa.

Tarvitsetko apua tuotevastuuseen liittyvässä asiassa? LKOS Law Office avustaa sopimusten, vakuutusten ja vastuukysymysten arvioinnissa.
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen