Yrityslähestymiskielto | Tuomioistuimen määräämä pääsykielto myymälään

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 4.6.–17.7.2026, ja lausuntoja saapui yli 45 taholta. Ehdotus ei ole ongelmaton — muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kiinnittänyt huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja soveltamisalan rajaukseen. Käymme tässä artikkelissa läpi ehdotuksen keskeisen sisällön, lausuntopalautteen pääkohdat ja sen, mitä elinkeinonharjoittajien kannattaa huomioida jo ennen lain voimaantuloa.

Keskeiset kohdat

• Uusi laki: laki tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta (hanke OM159:00/2023, VN/26860/2023).
• Hakija: elinkeinonharjoittaja; kiellon määräisi tuomioistuin.
• Kohde: yleisön käytettävissä oleva myymälä ja ratkaisussa yksilöity välitön läheisyys. Apteekit rajattu ulkopuolelle.
• Kesto: enintään yksi vuosi.
• Rangaistusuhka: kiellon rikkomisesta sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
• Valvonta: poliisi.
• Aikataulu: hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2026, lakien voimaantulo 1.6.2027.

Mistä yrityslähestymiskiellossa on kyse?

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite yrityslähestymiskiellosta toteutettaisiin luonnoksen mukaan erillisellä lailla eikä laajentamalla nykyistä lähestymiskieltolakia. Ratkaisu on lainsäädäntöteknisesti perusteltu: lähestymiskielto suojaa luonnollista henkilöä toisen henkilön yhteydenotoilta, kun taas nyt ehdotettu kielto suojaa tiettyä tilaa ja siellä työskenteleviä ja asioivia henkilöitä.

Oikeusministeriön 3.6.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta puuttumalla vakaviin ja toistuviin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Oikeusministeri Leena Meri on kuvannut ehdotusta seuraavasti:

”Kyse on uudesta oikeudellisesta keinosta puuttua myymälöissä esiintyvään häiriökäyttäytymiseen. Kaupan alan täytyy olla turvallinen työpaikka henkilökunnalle.”

Hanke on ollut vireillä elokuusta 2024, ja sen toimikausi ulottuu 31.3.2027 saakka. Käyttöönottoa varten asetettiin erillinen seurantaryhmä 2.6.2025.

Millä edellytyksillä pääsykielto voitaisiin määrätä?

Kielto perustuisi henkilön aikaisempaan käyttäytymiseen ja olisi luonteeltaan ennakollinen suojakeino. Luonnoksen mukaan pääsykielto voitaisiin määrätä yleisön käytettävissä olevaan myymälään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan taikka muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi.

Kynnys on siis kaksitasoinen. Yhtäältä riittää vakava yksittäinen rikos tai sen uhka, toisaalta myös muu häirintä, jos se on sekä vakavaa että toistuvaa. Yksittäinen myymälävarkaus tai kertaluonteinen sanaharkka ei lähtökohtaisesti täytä edellytyksiä. Käytännössä hakemuksen menestyminen edellyttää dokumentoitua tapahtumaketjua.

Kielto voitaisiin määrätä myös alaikäiselle, mutta tämä edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Kiellon sisältö, alueellinen ulottuvuus ja kesto

Pääsykiellon kohteella ei olisi oikeutta mennä myymälään ”tai sen välittömään läheisyyteen” sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin yksilöidään. Alueellinen ulottuvuus ratkaistaisiin siis tapauskohtaisesti tuomioistuimen päätöksellä, ei suoraan laissa.

Kielto voitaisiin määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Tämä on merkittävä ero suhteessa elinkeinonharjoittajan itse antamaan porttikieltoon, joka voisi luonnoksen mukaan olla voimassa rajoittamattoman ajan.

Soveltamisalan ulkopuolelle on nimenomaisesti rajattu apteekit. Rajaus liittyy lääkkeiden saatavuuteen ja terveydenhuollon palveluihin pääsyyn: pääsykielto ei saa johtaa siihen, että henkilö jää ilman välttämätöntä lääkitystä.

Menettely tuomioistuimessa ja poliisin rooli

Tuomioistuin määräisi pääsykiellon elinkeinonharjoittajan hakemuksesta. Asia käsiteltäisiin siten hakijan aloitteesta, ei viranomaisaloitteisesti. Luonnos sisältää säännökset muun muassa asian käsittelyn joutuisuudesta sekä oikeudenkäyntimaksusta, ja tuomioistuinmaksulakia muutettaisiin vastaavasti.

Kiellon valvonnasta vastaisi poliisi. Tähän liittyen muutettaisiin poliisilakia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, jotta kieltoa koskevat tiedot voidaan tallettaa ja käyttää valvonnassa. Myös lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista täsmennettäisiin vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien osalta.

Suhde kauppiaan omaan porttikieltoon — julkisrauhan rikkomisen täsmennys

Ehdotus ei poista elinkeinonharjoittajan nykyistä oikeutta antaa itse pääsykielto häiriötä aiheuttavalle henkilölle. Päinvastoin: rikoslain 24 luvun 3 §:ää julkisrauhan rikkomisesta täsmennettäisiin lisäämällä tekotapatunnusmerkkiin nimenomaisesti annetun kiellon vastaisesti julkisrauhan suojaamaan paikkaan meneminen. Muutos selkeyttäisi nykyistä tulkinnanvaraista tilannetta, jossa porttikiellon rikkomisen rangaistavuus on ollut epäselvää.

Käytännössä syntyisi kaksitasoinen järjestelmä:

Kahden instrumentin rinnakkaisuus tarkoittaa, että tuomioistuinmenettelyyn kannattaa lähteä vasta, kun kevyempi keino on osoittautunut riittämättömäksi. Tämä on myös yksi lausuntopalautteen kiistakysymyksistä.

Lausuntopalaute: oikeusasiamies kritisoi täsmällisyyttä ja soveltamisalaa

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia antoi lausuntonsa 17.7.2026. Lausunto suhtautuu myönteisesti siihen, että poliisin, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia pääsyn rajoittamisessa selkeytetään — nykytila on tältä osin epäselvä. Sisällöllisesti lausunto on kuitenkin kriittinen. Keskeiset huomiot:

• Lisäarvo jää perustelematta. Voimassa oleva oikeus sallii jo nyt liikkeenharjoittajan antaa porttikiellon, ja sen rikkominen on rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena. Luonnos ei riittävästi perustele, mitä uutta tuomioistuinmenettely tuo.
• Soveltamisala on kapea ja rajanveto epäselvä. Sääntely koskisi vain myymälöitä, vaikka vastaavia ongelmia esiintyy ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja muissa yleisölle avoimissa tiloissa. Myymälän erottaminen muusta liiketilasta jää tulkinnanvaraiseksi.
• ”Välitön läheisyys” ilman lakiin kirjattuja kriteerejä. Kun kiellon maantieteellinen ulottuvuus jää yksinomaan tuomioistuimen harkintaan, kiellon kohteen on vaikea ennakoida, missä liikkuminen on kiellettyä. Tämä on ongelmallista perusoikeusrajoitusten täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta.
• Menettelylliset epäkohdat. Ilmaus ”olosuhteiden edellyttämällä tavalla” antaa heikommat takeet asian kiireellisestä käsittelystä kuin voimassa olevat kiireellisten asioiden menettelysäännökset. Todistelua koskeva ehdotettu sanamuoto on lisäksi jännitteinen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten kanssa.
• Henkilötietojen säilytysajat puuttuvat. Arkaluonteisten poliisin tietojen säilytysajoista ei ehdoteta nimenomaisia säännöksiä, mikä on ongelmallista henkilötietojen suojaa koskevien valtiosääntöisten vaatimusten kannalta.

Lausunnossa esitetään korjauksina muun muassa terminologian yhdenmukaistamista ehdotetun lain 3, 6 ja 8 §:n välillä, alueellista ulottuvuutta ohjaavien kriteerien kirjaamista lakiin, nimenomaista tietojen hävittämisvelvollisuutta sekä sen harkitsemista, soveltuisiko riita-asioiden ratkaisemiseen paremmin sopiva menettelymalli.

Miksi sääntelyä ehdotetaan? Taustatilastot

Luonnoksessa esitetyt luvut kuvaavat ongelman laajuutta kaupan alalla:

• 56 % kaupan alan toimipaikoista oli joutunut varkausrikosten uhriksi.
• 17 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta väkivaltaa tai uhkailua — näistä teoista 90 % oli uhkailuja ja 10 % pahoinpitelyjä.
• 6 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista.
• 2 %:iin toimipaikoista oli kohdistunut ryöstö tai sen yritys.

Kaupan liitto on kannattanut ehdotusta. Liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb on todennut lakiesityksen vastaavan kaupan alan pitkään esiin nostamiin tarpeisiin.

Aikataulu ja mitä yritysten kannattaa tehdä jo nyt

Lausuntokierros päättyi 17.7.2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027. Sisältö voi vielä muuttua sekä jatkovalmistelussa että eduskuntakäsittelyssä — erityisesti perustuslakivaliokunnan arvio kiellon alueellisesta ulottuvuudesta ja henkilötietojen käsittelystä on syytä seurata.

Elinkeinonharjoittajan kannattaa valmistautua seuraavasti:

1. Rakenna dokumentointikäytäntö jo nyt. Hakemuksen menestyminen edellyttää näyttöä toistuvasta ja vakavasta käyttäytymisestä. Tapahtumailmoitukset, rikosilmoitusnumerot, kameratallenteiden säilytysajat ja työntekijöiden kirjaukset on syytä saada järjestelmälliseen muotoon.
2. Tarkista tallenteiden ja tietojen käsittelyn lainmukaisuus. Dokumentointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä. Käsittelyperuste, säilytysajat ja informointi on syytä käydä läpi ennen kuin aineistoa kerätään hakemusta silmällä pitäen.
3. Selkeytä nykyinen porttikieltokäytäntö. Kun julkisrauhasäännöstä täsmennetään, kiellon antamistavalla ja todennettavuudella on aiempaa suurempi merkitys. Suullinen kielto ilman kirjausta on heikko lähtökohta.
4. Käy läpi vartiointisopimukset. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia koskevat muutokset vaikuttavat siihen, mitä palveluntuottajalta voi ja kannattaa sopimuksessa edellyttää.
5. Arvioi menettelyn kustannukset. Tuomioistuinmenettely on porttikieltoa raskaampi ja maksullinen keino. Kannattaa määritellä etukäteen, minkä tasoisissa tilanteissa hakemukseen ryhdytään.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on yrityslähestymiskielto?

Yrityslähestymiskielto on puhekielinen nimitys hallitusohjelman kirjaukselle, joka toteutettaisiin uudella lailla tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta. Kyse ei ole lähestymiskieltolain laajentamisesta, vaan erillisestä keinosta, jolla elinkeinonharjoittaja voi hakea tuomioistuimelta kieltoa, joka estää nimetyn henkilön pääsyn myymälään.

Kuinka pitkäksi aikaa pääsykielto voitaisiin määrätä?

Enintään yhdeksi vuodeksi. Elinkeinonharjoittajan itse antama porttikielto voisi sen sijaan olla voimassa toistaiseksi.

Mihin tiloihin pääsykielto voitaisiin määrätä?

Yleisön käytettävissä olevaan myymälään ja tuomioistuimen ratkaisussa yksilöityyn myymälän välittömään läheisyyteen. Apteekit on rajattu ulkopuolelle. Ravintolat ja kauppakeskukset eivät luonnoksessa kuulu soveltamisalaan.

Mikä on rangaistus pääsykiellon rikkomisesta?

Sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Elinkeinonharjoittajan antaman porttikiellon rikkominen arvioitaisiin julkisrauhan rikkomisena, jonka enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Poistaisiko uusi laki kauppiaan oikeuden antaa itse porttikielto?

Ei. Liikkeenharjoittajalla säilyisi lähtökohtaisesti oikeus antaa itse pääsykielto. Rikoslain julkisrauhasäännöstä täsmennettäisiin niin, että kiellon vastainen meneminen on nimenomaisesti rangaistavaa.

Milloin laki tulisi voimaan?

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2026 ja lait tulisivat voimaan 1.6.2027.

Voidaanko pääsykielto määrätä alaikäiselle?

Luonnoksen mukaan kyllä, mutta se edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Miten LKOS Law Office voi auttaa

Avustamme elinkeinonharjoittajia ja kiinteistöjen haltijoita muun muassa seuraavissa:

• häiriötilanteiden dokumentointikäytäntöjen ja sisäisten ohjeiden laatimisessa
• porttikieltojen antamista koskevat menettelyohjeet ja mallipohjat
• kameravalvonnan ja tapahtumatietojen tietosuoja-arvioinnit
• vartiointi- ja turvallisuuspalvelusopimusten tarkastus
• pääsykieltohakemusten valmistelu ja edustaminen tuomioistuimessa lain tultua voimaan
• työturvallisuusvelvoitteiden arviointi väkivallan uhkaa sisältävissä tehtävissä
• lausuntojen ja vaikuttamiskirjelmien laatiminen lainsäädäntöhankkeissa

Palvelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi.

Lähteet

• Oikeusministeriö: Hanke Yrityslähestymiskielto, OM159:00/2023 (VN/26860/2023)
• Oikeusministeriö 3.6.2026: Lakiehdotus yrityslähestymiskiellosta lausuntokierroksella
• Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi, 4.6.2026
• Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunto 17.7.2026

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamistarkoitukseen, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa. Artikkeli perustuu 18.8.2026 saatavilla olleeseen aineistoon, ja se käsittelee lainsäädäntöhanketta, jonka sisältö voi muuttua jatkovalmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä. Emme vastaa artikkelin perusteella tehdyistä toimenpiteistä.

LKOS Law Office Oy
Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
office(at)lkoslaw.fi · Y-tunnus 2666655-6