Rahanpesulaki 10.7.2027 | Näin uusi EU-sääntely muuttaa yritysten velvoitteet

Keskeiset kohdat

• Sääntely siirtyy asetukseen. Suoraan sovellettava EU:n rahanpesuasetus korvaa suurimman osan rahanpesulaista 10.7.2027.
• Edunsaajakynnys laskee. Nykyinen yli 25 prosentin raja muuttuu vähintään 25 prosentiksi.
• Käteisraja koskee kaikkia yrityksiä. Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta.
• Vastuu nimetään johdosta. Ilmoitusvelvollisen on nimettävä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja.
• Seuraamukset kovenevat. Finanssialalla enimmillään 10 miljoonaa euroa tai 10 % liikevaihdosta, ja vanhentumisaika pitenee 5 vuodesta 10 vuoteen.
• Aikataulu etenee vaiheittain. Kansalliset edunsaajarekisterin mukautukset tehdään 10.7.2026 mennessä, ja EU-rahanpesuasetusta sovelletaan kokonaisuudessaan 10.7.2027 alkaen.

Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu ja sisältö voi vielä muuttua. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös.

Mikä muuttuu ja milloin?

Taustalla on EU:n koko rahanpesusääntelyn korvaava lainsäädäntöpaketti: rahanpesuasetus (AMLR), kuudes rahanpesudirektiivi (AMLD6), uuden valvontaviranomaisen perustava AMLA-asetus sekä rahoitustietodirektiivin muutos.

Suomessa uudistus toteutetaan säätämällä kokonaan uusi rahanpesulaki, joka kumoaa nykyisen. Samalla muutetaan yli 30 muuta lakia. Kansallista liikkumavaraa on käytetty niukasti, koska velvoitteet tulevat pääosin suoraan asetuksesta.

Aikataulu etenee neljässä vaiheessa:

• 10.7.2026 – kuudennen rahanpesudirektiivin (AMLD6) edunsaajarekastereitä koskeva täytäntöönpanoraja. Suomessa tehdään tässä vaiheessa kaupparekisterilakiin ja rekisterikäytäntöihin tarvittavat kansalliset mukautukset.
• 10.7.2027 – EU:n rahanpesuasetuksen (AMLR) soveltaminen alkaa kokonaisuudessaan, mukaan lukien uusi vähintään 25 prosentin edunsaajakynnys (52 art.). Uusi kansallinen rahanpesulaki ja liitännäislait tulevat samalla voimaan.
• 1.1.2028 – EU:n rahanpesuviranomainen (AMLA) aloittaa enintään 40 korkeariskisen finanssilaitoksen suoran valvonnan.
• 10.7.2029 – jalkapalloagentteja ja ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa.

Miksi laki korvautuu asetuksella – ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tähän asti rahanpesusääntely on perustunut direktiiveihin, jotka on implementoitu kansalliseen rahanpesulakiin. Jatkossa aineelliset velvoitteet – asiakkaan tunteminen, sisäiset toimintaperiaatteet, riskiarvio ja ilmoitusvelvollisuus – säädetään suoraan sovellettavassa asetuksessa.

Uusi rahanpesulaki jää sääntelemään sitä, mitä asetus jättää kansalliseen toimivaltaan: kansallista riskiarviota, edunsaajarekisteriä, valvojia ja hallinnollisia seuraamuksia. Useat tutut pykälät kumotaan – esimerkiksi maksulaitoslain, sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmälain asiakkaan tuntemista koskevat säännökset.

Käytännön seuraus on konkreettinen: yrityksen sisäisissä ohjeissa oleva viittaus rahanpesulain pykälään on 10.7.2027 jälkeen useimmiten viittaus kumottuun säännökseen. Asetusta ei myöskään tulkita kansallisten esitöiden kautta, vaan EU-oikeudellisesti, ja merkittävä osa yksityiskohdista tulee AMLA:n teknisistä standardeista ja ohjeista vuosina 2026–2027 – osa vasta soveltamisen jo alettua. Compliance-ohjeistus kannattaa siksi rakentaa päivittyväksi, ei kertaluonteiseksi projektiksi.

Kuka on jatkossa ilmoitusvelvollinen?

Ilmoitusvelvollisten joukko määräytyy jatkossa rahanpesuasetuksen mukaan, ja muutos on kaksisuuntainen.

Soveltamisalaan tulevat joukkorahoituspalvelun tarjoajat ja välittäjät, eräät asunto- ja kulutusluottojen välittäjät, arvotavara-, jalometalli-, jalokivi- ja kulttuuriesinekauppiaat, rahoitusalan ulkopuoliset monialan holdingyhtiöt, sijoittamiseen perustuvia oleskeluoikeusjärjestelyjä välittävät toimijat sekä muut kiinteistöalan ammattilaiset – myös vuokrauksessa, kun kuukausivuokra on vähintään 10 000 euroa.

Soveltamisalasta poistuvat yleiset tavarakauppiaat käteisrajoituksen vuoksi sekä vahinkovakuutusyhtiöt (34 kpl) ja työeläkevakuutusyhtiöt (4 kpl). Vakuutussektorilla soveltamisalaan jäävät vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminta. Vahinkovakuutusyhtiöiden hallinnollisen taakan arvioidaan kevenevän noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa, mutta asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntelyn noudattaminen jatkuvat käytännössä ennallaan.

Rajapinta kannattaa tarkistaa konsernitasolla: sama konserni voi sisältää sekä soveltamisalaan tulevia että siitä poistuvia yhtiöitä.

Tosiasialliset edunsaajat: 25 prosentin raja laskee

Tämä on uudistuksen kohta, joka koskee laajimmin tavallisia suomalaisia yhtiöitä – myös niitä, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia.

Neljännessä rahanpesudirektiivissä omistukseen perustuva edunsaajuus edellytti yli 25 prosentin osuutta. Rahanpesuasetuksen 52 artiklan mukaan raja on vähintään 25 prosenttia osakkeista, äänioikeuksista tai muusta omistusoikeudesta, mukaan lukien oikeus voittoon tai likvidaatiotaseeseen. Tasan neljäsosan omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Välillisissä rakenteissa osuudet lasketaan kertomalla ketjun osuudet ja laskemalla eri ketjut yhteen.

Komissio voi lisäksi asettaa korkeamman riskin toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen delegoidulla säädöksellä. Rinnakkaisia kynnysarvoja voi siis olla useita.

Myös rekisteröitävä tietosisältö laajenee: edunsaajista on kerättävä kaikki etu- ja sukunimet, täydellinen syntymäaika ja syntymäpaikka, kotiosoite, asuinmaa, kansalaisuudet, henkilöasiakirjan numero sekä mahdollinen henkilötunnus ja kuvaus sen lähteestä.

Suomeen perustetaan varsinainen edunsaajarekisteri, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteriin pääsevät viranomaiset ja ilmoitusvelvolliset asiakkaan tuntemista varten sekä erikseen tarkistettavan oikeutetun edun perusteella muun muassa toimittajat ja kansalaisjärjestöt. Yhdistysten, säätiöiden, uskonnollisten yhdyskuntien ja asunto-osakeyhtiöiden osalta säilyy hallinnollista taakkaa keventävä olettamasääntely.

Ilmoitusvelvollisille tulee velvollisuus ilmoittaa rekisteritietojen ja oman selvityksensä välisistä eroavuuksista. Virheellinen edunsaajatieto ei siis jää pelkäksi rekisteripuutteeksi: se tuottaa selvityspyyntöjä ja voi hidastaa pankkisuhteen avaamista tai rahoitusjärjestelyä. Osakassopimukset, optiojärjestelyt, äänivaltaerot ja holdingrakenteet kannattaa käydä läpi uudella kynnyksellä hyvissä ajoin ennen rekisterimuutosten ja asetuksen soveltamisen alkamista.

Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään – koskee kaikkia yrityksiä

Rahanpesuasetuksen 80 artikla kieltää yli 10 000 euron käteismaksut tavaroista ja palveluista. Kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia, ei vain ilmoitusvelvollisia, ja se on kaksisuuntainen: yritys ei saa ottaa vastaan eikä itse suorittaa tällaista maksua. Raja lasketaan myös toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta, joten maksun pilkkominen ei kierrä sitä.

Kahden luonnollisen henkilön väliset maksut jäävät rajoituksen ulkopuolelle, samoin eräät luottolaitosten ja maksupalveluntarjoajien tiloissa tehtävät maksut ja talletukset. Kansallisesti olisi ollut mahdollista säätää alemmasta rajasta, mutta sitä ei esitetä.

Tämä on käytännössä ainoa uudistuksen kohta, joka koskee lähes jokaista yritystä toimialasta riippumatta. Kassakäytännöt, myyntiehdot ja järjestelmien maksutapavalikoima on syytä tarkistaa erityisesti autokaupassa, kone- ja laitekaupassa, rakentamisessa ja arvotavarakaupassa.

Kuka vastaa? Vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja nimetään

Rahanpesuasetus vie vastuun nimenomaisesti johtotasolle.

Ilmoitusvelvollisen on nimettävä yksi hallintotoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsen vastaamaan sääntelyn noudattamisesta. Hallituksen esityksen mukaan tämä tarkoittaa Suomessa liiketoiminnasta vastaavaa johtoa eli toimitusjohtajaa ja hänen välittömässä alaisuudessaan tosiasiallisesti johtavia henkilöitä – esitys myöntää itsekin tulkinnan olevan osin avoin.

Koko liiketoimintaa koskevan riskiarvion laatii vaatimustenmukaisuudesta vastaava toimihenkilö, mutta johdon on hyväksyttävä se. Arvio on pidettävä ajan tasalla ja annettava valvojalle pyynnöstä. Uusi tuote, jakelukanava, teknologia tai asiakasryhmä edellyttää erillistä riskiarviointia ennen käyttöönottoa.

Ulkoistaminen on lähtökohtaisesti sallittua ja siitä on ilmoitettava valvojalle etukäteen, mutta vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Kokonaan ulkoistamiskiellon piirissä ovat riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksyminen, asiakkaan riskiprofiilin vahvistaminen, päätös liikesuhteen aloittamisesta sekä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Hallituksen ja johtoryhmän on siis kyettävä osoittamaan, että se on käsitellyt ja hyväksynyt riskiarvion. Tämä on ennen kaikkea dokumentaatiokysymys: pöytäkirjamerkintä, päätöspohja ja seurantaraportointi kannattaa rakentaa valmiiksi.

Mitä laiminlyönti maksaa?

Hallinnollisina seuraamuksina säilyvät rikemaksu, seuraamusmaksu, uhkasakko ja julkinen varoitus, mutta tasot nousevat.

• Taloudellisten seuraamusten on oltava vähintään kaksi kertaa rikkomuksesta saatu hyöty tai vähintään 1 000 000 euroa, sen mukaan kumpi on suurempi.
• Luotto- ja finanssilaitoksilla oikeushenkilön osalta vähintään 10 000 000 euroa tai 10 prosenttia vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta – euromääräinen vähimmäissanktio kaksinkertaistuu nykyisestä. Luonnollisen henkilön osalta vähintään 5 000 000 euroa.
• Jatkettujen rikkomusten vanhentumisaika pitenee viidestä kymmeneen vuoteen. FATF on toistuvasti pitänyt viiden vuoden aikaa Suomen heikkoutena.

Pidempi vanhentumisaika yhdistettynä korkeampiin tasoihin muuttaa riskiprofiilia myös yrityskaupoissa: due diligence -tarkastuksessa AML-historia ulottuu jatkossa kymmenen vuoden taakse, mikä heijastuu vastuunrajoituksiin ja vakuutuksiin.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Vaikka hallituksen esitys on vielä käsittelyssä, asetuksen sisältö on jo lopullinen. Valmistautuminen ei siis odota eduskuntaa.

• Selvitä, onko yritys uudistuksen jälkeen ilmoitusvelvollinen – sekä tulo- että poistumissuunnassa, konserniyhtiöittäin.
• Aja edunsaajaselvitys uudelleen 25 prosentin kynnyksellä ja huomioi välillinen omistus.
• Tarkista, että kaupparekisterin edunsaajatiedot vastaavat todellisuutta ennen 10.7.2026.
• Nimeä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja ja kirjaa vastuunjako hallinto- ja ohjausjärjestelmään.
• Päivitä koko liiketoimintaa koskeva riskiarvio ja vie se johdon hyväksyttäväksi.
• Käy läpi ulkoistussopimukset ulkoistamiskiellon näkökulmasta.
• Päivitä kassa- ja maksuehdot 10 000 euron käteisrajan mukaisiksi.
• Korvaa sisäisissä ohjeissa olevat rahanpesulakiviittaukset asetusviittauksilla.

Usein kysytyt kysymykset

Onko uusi rahanpesulaki jo voimassa? Ei. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös, jota aletaan soveltaa 10.7.2027 riippumatta kansallisen esityksen etenemisestä.

Milloin uusi rahanpesusääntely tulee voimaan? Pääosa muutoksista ja EU:n rahanpesuasetuksen soveltaminen alkavat 10.7.2027. Kansalliset edunsaajarekisteriä koskevat puitteet ja viranomaissäännökset saatetaan kuitenkin kuntoon jo 10.7.2026 mennessä. Jalkapalloagentteja sekä ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa vasta 10.7.2029.

Yrityksemme ei ole ilmoitusvelvollinen. Koskeeko uudistus meitä? Kyllä, kahdella tavalla. Yli 10 000 euron käteismaksujen kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Lisäksi tosiasiallisia edunsaajia koskevat tunnistamis- ja rekisteröintivelvoitteet koskevat oikeushenkilöitä yleisesti, ja pankit sekä muut ilmoitusvelvolliset kysyvät näitä tietoja aiempaa tarkemmin.

Muuttuuko 25 prosentin edunsaajakynnys todella? Muuttuu. Nykyinen kynnys on yli 25 prosenttia, uusi vähintään 25 prosenttia. Tasan 25 prosentin omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Komissio voi lisäksi asettaa korkeariskisille toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen.

Saako yritys ottaa vastaan yli 10 000 euron käteismaksun? Ei. Kielto koskee sekä vastaanottamista että maksamista, ja raja lasketaan toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta. Kahden yksityishenkilön väliset maksut jäävät kiellon ulkopuolelle.

Voiko rahanpesuvelvoitteet ulkoistaa palveluntarjoajalle? Pääosin voi, mutta ei kokonaan. Ulkoistamisesta on ilmoitettava valvojalle etukäteen, ja vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksymistä, asiakkaan riskiprofiilin vahvistamista, liikesuhteen aloittamispäätöstä ja epäilyilmoitusta ei saa ulkoistaa.

Poistuvatko vahinkovakuutusyhtiöt sääntelyn piiristä? Esityksen mukaan ne poistuvat rahanpesulain ilmoitusvelvollisista, koska asetuksen pakollinen soveltamisala kattaa vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminnan. Asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntely jatkuvat käytännössä ennallaan. Kyse on kansallisesta ratkaisusta, joka voi vielä muuttua.

Mitä tapahtuu, jos edunsaajatietomme ovat rekisterissä virheelliset? Ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan eroavuuksista rekisteritietojen ja oman selvityksensä välillä. Rekisteröintivelvoitteiden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään kaupparekisterilaissa. Käytännön seuraus on usein välitön: liikesuhteen avaaminen tai transaktio viivästyy, kunnes tiedot on korjattu.

Miten LKOS voi auttaa?

Autamme yrityksiä rahanpesusääntelyn soveltamisalan arvioinnissa, edunsaajaselvityksissä, riskiarvioiden ja sisäisten toimintaperiaatteiden laatimisessa sekä valvojan kanssa asioinnissa käytännönläheisesti – omistusrakenteen läpikäynnistä hallituksen päätösdokumentaatioon ja ulkoistussopimusten vastuulausekkeisiin.

Tutustu tarkemmin asiantuntemukseemme ja palveluihimme osoitteessa Yhtiöoikeus ja yritysjuridiikka sekä Palvelumme.

Artikkeli on laadittu 21.8.2026 saatavilla olleen aineiston perusteella. Se on yleisluonteinen katsaus valmisteilla olevaan lainsäädäntöön eikä muodosta oikeudellista neuvontaa yksittäisessä asiassa.