Uusi sähkömarkkinalaki 2025 – tärkeimmät muutokset ja vaikutukset | LKOS Law Office

kesäkuu 5, 2025 klo 09:37

Kirjoittajat: Liene Krumina, Managing Partner, ja Oscari Seppälä, Specialist Partner, LKOS Law Office · Päivitetty 24.9.2026.

Päivitetty 24.9.2026: artikkeli on päivitetty vastaamaan eduskunnan hyväksymiä ja voimaan tulleita lakimuutoksia (lait 201/2025 ja 933/2025).

Sähkömarkkinalakia (588/2013) on uudistettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen muutospaketti (laki 201/2025) tuli voimaan 1.7.2025, ja osa sen säännöksistä 1.9.2026. Toinen, verkkoon liittymistä ja suurjännitteisiä sähköverkkoja koskeva kokonaisuus (laki 933/2025) tuli voimaan 1.1.2026. Muutokset koskevat erityisesti sähköntuotanto- ja energiavarastohankkeita, suuria sähkönkäyttäjiä, verkonhaltijoita ja sähkösopimuksia. Käymme tässä artikkelissa läpi keskeiset muutokset ja sen, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

Tiivistelmä

1.7.2025 (laki 201/2025): jakelumaksuun voi sisältyä tehomaksu, liittämisajoille asetettiin pääsääntöiset enimmäisajat ja jakeluverkonhaltijoiden on julkaistava vapaa liittymiskapasiteetti kolmen kuukauden välein.
1.1.2026 (laki 933/2025): uudet säännökset suurjännitteisestä jakeluverkosta, sähköntuotannon liittymisverkosta ja energiavarastojen liittämisestä sekä verkonhaltijan velvollisuus tarjota joustavia liittymissopimuksia.
1.9.2026: markkinapohjainen kuormanohjaus sekä eräät tiedonvaihtoa ja laskutustietoja koskevat säännökset tulivat voimaan.
Yhteislaskutus jäi pois: eduskunta poisti hallituksen ehdottamat sähkön siirron ja sähköntoimituksen yhteislaskutusta koskevat säännökset.

Miksi sähkömarkkinalakia uudistettiin?

Uudistuksilla on pantu täytäntöön EU:n sähkömarkkinadirektiivi (EU) 2019/944 ja sähkömarkkinarakenteen uudistukseen liittyvä direktiivi (EU) 2024/1711. Kansallisena tavoitteena on vastata sähköntuotannon ja -kulutuksen nopeaan kasvuun. Tuuli- ja aurinkovoimaa, energiavarastoja, datakeskuksia, vetyhankkeita ja sähkökattiloita liitetään verkkoon kiihtyvään tahtiin, ja verkon kapasiteetista on monin paikoin tullut hankkeiden pullonkaula. Muutokset perustuvat hallituksen esityksiin HE 197/2024 ja HE 45/2025.

Verkkoon liittyminen ja suurjännitteiset verkot – voimaan 1.1.2026

1. Suurjännitteinen jakeluverkko

Suurjännitteisellä jakeluverkolla tarkoitetaan vähintään 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai -johtoa, joka ei ole sähköntuotannon liittymisverkko tai liittymisjohto eikä ylitä valtakunnan rajaa (3 §:n 3 kohta). Suurjännitteiset jakeluverkot eivät kuulu kantaverkkoon (31 §). Jakeluverkonhaltijan, jolla ei ennestään ole suurjännitteistä jakeluverkkoa, on kehitettävä sellaista toiminta-alueellaan verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti, jollei se ole teknisten tai taloudellisten edellytysten vuoksi kohtuutonta (51 a §).

Käytännössä suuret kulutus- ja tuotantohankkeet voivat entistä useammin saada suurjänniteliittymän alueen jakeluverkonhaltijalta. Paikallisiin ja alueellisiin 400 kilovoltin verkkoihin, jotka on otettu käyttöön 1.9.2013 jälkeen ennen lain voimaantuloa tai sisällytetty kantaverkon kehittämissuunnitelmaan, sovelletaan kuitenkin aiempia säännöksiä.

2. Sähköntuotannon liittymisverkko ja liittymisjohdot

Lakiin lisättiin sähköntuotannon liittymisverkko: verkko, jolla kaksi tai useampi erillinen voimalaitoskokonaisuus liittyy sähköverkkoon yhteisellä liittymällä ja joka on tuottajien tai energiavarastojen haltijoiden hallinnassa (3 §:n 4 b kohta). Liittymisverkko ei edellytä sähköverkkolupaa, kun sen kautta ei toimiteta sähköä tukkuasiakkaille tai loppukäyttäjille (4 §), ja sen saa rakentaa jakeluverkonhaltijan vastuualueelle (13 §). Jakeluverkonhaltijan on lisäksi kehitettävä verkkoaan kahden tai useamman voimalaitoskokonaisuuden liittämiseksi (51 a §).

Liittymisjohdolla voidaan liittää verkkoon sähkönkäyttökohde, voimalaitoskokonaisuus tai energiavarasto (3 §:n 5 kohta). Hankelupa on myönnettävä liittymisjohdolle, jolla kohde liitetään lähimpään vähintään 110 kilovoltin verkkoon, sekä erilliselle linjalle (16 §). Energiavirasto voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, tarvitaanko toiminnalle sähköverkkolupa (4 a §). Ennakkotieto on hyödyllinen työkalu, kun hankkeen rakennetta suunnitellaan. Liittymisjohtoihin, joiden liittymissopimus on tehty ennen 1.1.2026, sovelletaan aiempia säännöksiä.

3. Energiavarastot ja hybridihankkeet

Voimalaitoskokonaisuuteen voi kuulua voimaloiden lisäksi niihin kytkettyjä energiavarastoja, jotka muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden (3 §:n 5 b kohta). Verkonhaltijan liittämisvelvollisuus kattaa nimenomaisesti myös energiavarastot (20 §). Tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuvarastoa yhdistävät hybridipuistot voidaan siten suunnitella ja liittää verkkoon yhtenä kokonaisuutena.

4. Joustavat liittymissopimukset

Verkonhaltijan on tarjottava joustavia liittymissopimuksia niissä verkon osissa, joissa kapasiteettia on uusille liittymille rajoitetusti tai ei lainkaan (20 b §). Joustavassa liittymissopimuksessa sovitaan rajoituksista liittymän taatulle teholle tai verkonhaltijan toteuttamasta tehon ohjauksesta. Sopimuksessa on mainittava:

kiinteän ja joustavan syötön ja oton kapasiteetin enimmäisarvot
kiinteään ja joustavaan kapasiteettiin sovellettavien maksujen määrittämisperusteet
sopimuksen voimassaoloaika ja ennakoitu päivämäärä, jolloin koko pyydetty kiinteä kapasiteetti liitetään.

Liittyjän on asennettava luotettava tehonohjausjärjestelmä, ja joustavasta sopimuksesta siirrytään kiinteään verkon kehittyessä. Jos Energiavirasto on verkonhaltijan hakemuksesta todennut, ettei verkon kehittäminen ole tehokkain ratkaisu, joustava liittymissopimus voidaan tehdä liittyjän suostumuksella myös pysyvänä (20 c §).

5. Merituulivoima

Laissa todetaan nimenomaisesti, että järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueeseen kuuluu valtakunnan alueen lisäksi Suomen talousvyöhyke (44 §). Tämä selkeyttää merituulivoiman verkkoon liittämistä koskevia vastuita.

Jakeluverkkoa ja sähkösopimuksia koskevat muutokset – voimaan 1.7.2025

Tehomaksu: jakelumaksu voi koostua perusmaksusta, energiamaksusta ja tehomaksusta. Käyttöpaikoissa, joissa on yli 3 x 63 ampeerin pääsulake, jakelumaksuun voi sisältyä myös loistehokomponentti (54 §).
Liittämisajat: liittymä on kytkettävä kohtuullisessa ajassa. Kantaverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa liittämisaika saa ylittää 24 kuukautta ja jakeluverkossa kuusi kuukautta vain liitynnän laajuuden, teknisen toteutuksen tai muun erityisen syyn vuoksi (20 §).
Kapasiteettitiedot: jakeluverkonhaltijan on julkaistava kolmen kuukauden välein tiedot uusille liittymille käytettävissä olevasta kapasiteetista ja mahdollisuudesta joustavaan liityntään (54 b §).
Liittymän tilaus: liittyjälle on annettava tieto liittämispyynnön tilasta kolmen kuukauden kuluttua tilauksesta ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein, kunnes pyyntö on käsitelty (54 c §).
Liittymissopimus: sopimus on tehtävä kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Jakeluverkonhaltija ei saa vedota ehtoon, jota ei ole merkitty liittymissopimukseen tai josta ei ole muutoin sovittu kirjallisesti (87 §).
Irtisanomismaksut: määräaikaisen sähkönmyynti- tai aggregointisopimuksen irtisanomismaksun on oltava oikeasuhteinen, eikä se saa ylittää myyjälle aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Todistustaakka tappiosta on myyjällä (92 a §). Säännöstä ei sovelleta ennen 1.7.2025 tehtyihin sopimuksiin.
Sähköinen liikkuminen: jakeluverkonhaltijan on tehtävä yhteistyötä sähköajoneuvojen latauspisteitä omistavien ja hallinnoivien yritysten kanssa (54 a §).

Voimaan 1.9.2026: markkinapohjainen kuormanohjaus

Loppukäyttäjä voi valtuuttaa sähkönmyyjänsä tai muun sähkömarkkinoiden osapuolen ohjaamaan kuormiaan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon (datahub) kuormanohjausrajapinnan kautta. Kuormanohjauspalvelusta sopiminen ei edellytä jakeluverkonhaltijan tai sähkönmyyjän suostumusta, ja jakeluverkonhaltijan on mahdollistettava pääsy etämittauslaitteiston kuormanohjausreleeseen (65 b §). Muutos avaa markkinaa kulutusjouston palveluille ja antaa kuluttajille ja yrityksille uusia keinoja hallita sähkökustannuksiaan.

Yhteislaskutus jäi pois lopullisesta laista

Hallituksen esitykseen sisältyi uusia säännöksiä sähkön siirron ja sähköntoimituksen yhteislaskutuksesta. Eduskunta kuitenkin poisti ne lopullisesta laista. Laissa säädetään nyt ainoastaan siitä, että jos sähköntoimitus ja jakelupalvelu laskutetaan yhteisellä laskulla, laskussa on eriteltävä jakeluverkonhaltijaa ja vähittäismyyjää sekä niiden saatavia koskevat tiedot (105 c §, voimaan 1.9.2026).

Fingridin maksut: tehopohjaisuus etenee kantaverkkomaksuissa

Fingrid ehdotti vuonna 2024 muutoksia kantaverkkomaksujen rakenteeseen, muun muassa alueellisia kapasiteettiin perustuvia maksuja liittymismaksujen rinnalle sekä pysyvästi joustavia liittymiä. Fingridin heinäkuussa 2026 julkaiseman taustamateriaalin mukaan kantaverkkopalvelumaksuihin suunnitellaan kulutuksen ottotehoon perustuvaa maksua. Uusien maksukomponenttien käyttöönottoa ei ole suunnitteilla ennen vuotta 2029, eikä liittymismaksuihin esitetä tässä yhteydessä muutoksia.

Mitä muutokset tarkoittavat yrityksille?

Tuotanto- ja energiavarastohankkeet

Liittymisverkko, hybridiliitynnät ja joustavat liittymissopimukset tarjoavat uusia tapoja saada hanke verkkoon nopeammin ja kustannustehokkaammin. Samalla hankkeen rakenne on ratkaistava huolellisesti sopimuksin: kuka omistaa ja hallitsee liittymisverkkoa, tarvitaanko sähköverkkolupa ja miten kapasiteetti ja kustannukset jaetaan tuottajien kesken.

Teollisuus, datakeskukset ja muut suuret sähkönkäyttäjät

Suurjänniteliittymän voi entistä useammin saada jakeluverkonhaltijalta, ja liittämisajoille on asetettu pääsääntöiset enimmäisajat. Joustava liittymissopimus voi olla keino aloittaa toiminta ennen kuin verkkoa on vahvistettu, kunhan rajoitusten, maksujen ja kiinteään liittymään siirtymisen ehdot on sovittu selkeästi.

Verkonhaltijat

Verkonhaltijoille tuli uusia velvoitteita: joustavien liittymissopimusten tarjoaminen, kapasiteettitietojen julkaiseminen, liittämispyyntöjen tilasta tiedottaminen sekä velvollisuus kehittää suurjännitteistä jakeluverkkoa ja valmiutta liittää useita voimalaitoskokonaisuuksia.

Kuluttajat ja pienet yritykset

Tehomaksut voivat muuttaa jakelumaksujen rakennetta, ja markkinapohjainen kuormanohjaus mahdollistaa 1.9.2026 alkaen kulutusjouston hyödyntämisen. Määräaikaisten sähkösopimusten irtisanomismaksuja on rajoitettu.

Näin varaudut

Selvitä, sovelletaanko hankkeeseesi uusia vai aiempia säännöksiä. Siirtymäsäännökset riippuvat siitä, milloin liittymissopimus on tehty.
Arvioi joustava liittymissopimus väliaikaisena tai pysyvänä ratkaisuna ja neuvottele sen ehdot: enimmäistehot, maksut, voimassaolo ja kiinteään liittymään siirtymisen ajankohta.
Hae Energiaviraston ennakkotietoa, jos sähköverkkoluvan tarve on epäselvä.
Varmista, että kaikki liittymissopimuksen ehdot on kirjattu sopimukseen, sillä jakeluverkonhaltija ei voi vedota kirjaamattomiin ehtoihin.
Seuraa Fingridin maksu- ja liittämisperiaatteiden valmistelua sekä Energiaviraston tarkempia määräyksiä.

Ota yhteyttä ja varmista yrityksesi valmius

LKOS Law Office avustaa yrityksiä energiahankkeiden ja sähköverkkoon liittymisen oikeudellisissa kysymyksissä: liittymissopimusten ja joustavien liittymissopimusten tarkastamisessa ja neuvottelemisessa, hankerakenteiden ja sopimusjärjestelyjen suunnittelussa sekä verkonhaltijoiden kanssa syntyvissä erimielisyyksissä. Lue lisää sopimusoikeuden palveluistamme ja riidanratkaisusta tai ota yhteyttä. Kerromme mielellämme, mitä muutokset tarkoittavat juuri teidän liiketoiminnallenne.

Lähteet

Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi informaatioksi eikä se ole oikeudellinen neuvo. Tiedot vastaavat tilannetta 24.9.2026.