Yhteinen haveri – mikä se on?

Yhteisen haverin perusta

Yhteinen haveri on kysymyksessä, kun merellä yhteiseen vaaraan joutuneen omaisuuden yhteiseksi pelastamiseksi ryhdytään uhrauksiin tai kustannuksia aiheuttaviin toimiin. Tästä yhteisestä vaarasta pelastetut arvot jakavat pelastamisen tai vaaran torjumisen kustannukset keskenään. Yhteisestä haverista säädetään merilain (674/1994) 17 luvussa.

Mistä yhteisessä haverissa on kyse?

Kyseessä on ikivanha riskienjakojärjestelmä. Nykyaikaisen vakuutusliiketoiminnan juuret ovat yhteisessä haverissa. Yhteisessä haverissa alus, lasti ja rahti muodostavat yhteisen etupiirin. Yhteisen haverin osalliset osallistuvat siihen etujensa arvoa vastaavassa suhteessa. Erona yksityiseen haveriin on, että se kohtaa vain yhtä osapuolta.

Nykyinen yhteisen haverin oikeudellinen sääntely perustuu seuraaviin sääntöihin: 1860 ns. Glasgowin säännöt, 1864 ns. Yorkin säännöt, 1890 York-Antwerpenin säännöt sekä viimeisimpänä 2004 York-Antwerpenin säännöt. Säännöstöt ovat saaneet viime aikoina kasvavaa kritiikkiä.

Esimerkkejä tilanteista, joissa kyseessä on yhteinen haveri

Tilanne, jossa karille ajautunut alus keventää lastiaan heittäen sitä mereen. Tarkoituksena on irrottautua karilta. Kyseessä on tyypillinen yhteisen haverin tilanne. Tällöin mereen heitetyn omaisuuden arvo jaetaan yhteisessä haverissa.

Karille ajanut alus pelastetaan ja viedään hätäsatamaan tehden väliaikaisia korjauksia, jotta matkaa voidaan jatkaa. Tällöin pelastuspalkkio, hätäsatamakulut ja väliaikaiset korjaukset (osittain) jaetaan yhteisessä haverissa.

Kun esimerkiksi aluksen jäähdytyskoneisto matkalla vaurioituu ja alus joutuu poikkeamaan satamaan korjaamaan koneiston lastivahingon välttämiseksi, kyseessä on tyypillinen yksityinen haveri. Tällöin kuluja ei jaeta yhteisessä haverissa.

Yhteisen haverin lainsäädännöllisestä pohjasta

Merilaki säätää 17 luvussa, että yhteisestä haverista johtuvaan vahinkoon, menetykseen ja kustannukseen sekä niiden jakoon sovelletaan, jollei toisin sovita, vuoden 1974 York-Antwerpenin sääntöjä. Lisäksi yhteisen haverin maksuun kohdistuu meripanttioikeus merilain 3:9 §:ssä säädetysti. Tämän lisäksi merilain 13:20 §:ssä säädetysti rahdinkuljettajalla on pidätysoikeus tavaraan, kunnes vastaanottaja on joko maksanut saatavat tai asettanut niille vakuuden.

Tilanteessa, jossa haverimaksu on suoritettava lastista tai muusta tavarasta, omistaja vastaa tavaralla mutta ei henkilökohtaisesti merilain 17:5 §:ssä säädetysti. Yhteisen haverin selvitys ja jakaminen on toimitettava merivahingonselvityksellä siinä maassa ja sillä paikkakunnalla, jonka laivanisäntä määrää. Suomessa merivahingonselvityksen toimittaa merivahingonlaskija, kuten merilain 17:2 §:ssä säädetään.

Sopimusehdoista yhteisen haverin osalta

Merikuljetusten linjaliikenteen sopimusehdoissa ilmoitetaan yleisesti sovellettava York-Antwerpenin sääntö (tavanomaisesti 1974 ehdot). Lisäksi ilmoitetaan, missä yhteishaveri selvitetään.

Merivahingonselvitys

Varustamo kerää tarvittavat selvitykset, kustannukset ja aineiston. Merivahingonlaskija tutkii ja laatii merivahingonselvityksen. Selvityksessä arvioidaan muun muassa, miltä osin kyseessä on yhteinen haveri ja mitkä kustannukset katsotaan yhteisen haverin kustannuksiksi, sekä lasketaan York-Antwerpenin sääntöjen perusteella osuusmaksut. Suomessa merivahingonselvityksestä voi valittaa merioikeuteen. Merioikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla. Todettakoon, että muualla maailmassa merivahingonselvittäjät ovat kaupallisia toimijoita.

Yhteisen haverin osuusmaksujen maksaminen

Suomessa osuusmaksujen maksaminen suoritetaan merivahingonselvityksen saatua lainvoiman. Varustamo perii tavanomaisesti tavaraomistajilta ja/tai vakuutusyhtiöiltä lastin osuuden. Lisäksi varustamo perii kaskovakuutusyhtiöltään aluksen osuuden. Tällöin myös vakuudet palautetaan. Muualla maailmassa kaupalliset merivahingonlaskijat hoitavat myös perinnän.

* * *

Yhteiseen haveriin ja merenkulkuun liittyvissä asioissa asiantuntijamme on Specialist Partner Oscari Seppälä. Hän vastaa mielellään aihealuetta koskeviin kysymyksiin.

Seppälä edustaa säännöllisesti niin pörssilistattuja, suuria kuin keskisuuria yrityksiä merenkulun toimialaan liittyvissä kysymyksissä, offshore-toiminnan sääntelyssä, kuljetusvahinkojen vastuukysymysten selvittämisessä sekä pakotteiden soveltamisessa. Olemme kuljetusalan, offshore-toimijoiden ja merenkulun toimialan käytettävissä. Lisäksi edustamme näitä tahoja niin oikeudenkäynneissä kuin välitysmenettelyissä eri välityslausekkeiden soveltuessa.

Meistä | LKOS Law Office

LKOS Law Office on ympäristöystävällisen liikejuridiikan erikoisosaaja. Neuvomme asiakasyrityksiämme voittamaan kulloisetkin oikeudelliset haasteensa ja menestymään liiketoiminnassaan.

Toimistomme on valittu muun muassa vuosina 2021–2024 Suomen vuoden kuljetusoikeustoimistoksi. Olemme erikoistuneet merenkulun toimialan, offshore-toimialan, yhtiöoikeuden, työoikeuden, kansainvälisen kaupan, sopimusoikeuden ja kuljetusoikeuden oikeudellisiin erityiskysymyksiin. Lisäksi avustamme päämiehiämme säännöllisesti riidanratkaisussa, oikeudenkäynneissä ja välitysmenettelyissä.

Kerromme mielellämme lisää toimistostamme ja osaamisestamme. Lue myös uutiset-osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme.

Kun haluatte tietää, mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritys- ja liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.

Ole yhteydessä | LKOS Law Office – liikejuridiikan edelläkävijä

Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.