Graham-laki: mitä Yhdysvaltain uusi Venäjä-pakotelaki tarkoittaa suomalaiselle yritykselle

Yhdysvaltain presidentti allekirjoitti 18.9.2026 lain, joka kirjaa Venäjä-pakotteet Yhdysvaltain lakiin, velvoittaa hallinnon kohdistamaan seuraamuksia myös kolmansien maiden yrityksiin ja antaa vallan määrätä jopa sadan prosentin tullit Venäjän energian suurimmille ostajamaille. Ensimmäinen määräaika on 18.10.2026. Laki on suomalaiselle teollisuudelle ajankohtaisempi kuin moni huomaa: sen luettelossa mainitaan muun muassa CNC-työstökoneet, puuselluloosa ja kehittyneet anturit, ja seuraamukseen riittää, että yrityksen olisi pitänyt tietää, minne sen tuote päätyy.

Mikä Graham-laki on

Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026 (H.R. 5334) hyväksyttiin senaatissa 7.8.2026 äänin 86–11 ja edustajainhuoneessa 16.9.2026 äänin 262–159. Presidentti allekirjoitti sen 18.9.2026. Laki (jäljempänä Graham-laki) muistuttaa lähestymistavaltaan vuoden 2017 CAATSA-lakia, joka niin ikään kirjasi presidentin määräyksiin perustuneita Venäjä-pakotteita lakiin ja loi uusia seuraamusvaltuuksia.

Laki rakentuu olemassa olevan järjestelmän päälle. Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet ovat tähän asti perustuneet pääosin presidentin toimeenpanomääräyksiin, joista keskeisin on määräys 14024. Joulukuussa 2023 annetulla määräyksellä 14114 ulkomaiset pankit tuotiin toissijaisten pakotteiden piiriin: pankki voi menettää pääsynsä yhdysvaltalaisiin kirjeenvaihtajatileihin, jos se välittää merkittäviä liiketoimia Venäjän sotateollisen perustan hyväksi. Toissijaiset pakotteet ovat seuraamuksia, jotka kohdistuvat ulkomaisiin toimijoihin, vaikka niillä ei olisi mitään kytkentää Yhdysvaltoihin. Käsittelemme niiden yleisiä periaatteita sekä Ison-Britannian ja Japanin vastaavia järjestelmiä erillisessä artikkelissa toissijaisista pakotteista.

Graham-laki muuttaa järjestelmää kolmella tavalla, joilla on merkitystä suomalaiselle yritykselle: se tekee pakotteista pysyvämpiä, se velvoittaa seuraamuksiin aiempaa useammissa tilanteissa ja se tuo pakotteiden rinnalle tullit.

Mitä Graham-laki muuttaa

1. Pakotteet siirtyvät presidentin määräyksistä lakiin

Toimeenpanomääräyksiä voi muuttaa nopeasti kumpaankin suuntaan. Esimerkiksi maaliskuussa 2026 OFAC myönsi energiamarkkinoiden häiriön vuoksi väliaikaisen yleisluvan venäläiselle raakaöljylle, joka oli lastattu ennen 12.3.2026. Graham-laki kirjaa Venäjä-pakotteet lakiin siinä muodossa kuin ne olivat voimassa juuri ennen lain voimaantuloa. Niitä ei voi enää purkaa pelkällä presidentin määräyksellä.

Venäjään kohdistuvat pakotteet voidaan lopettaa vasta, kun Venäjä on allekirjoittanut Ukrainan hyväksymän rauhansopimuksen ja lopettanut sotatoimet. Kongressilla on lisäksi 30 päivän tarkasteluaika. Presidentti voi poiketa yksittäisistä seuraamuksista, jos hän ilmoittaa kongressille poikkeamisen olevan kansallisen edun mukaista ja perustelee sen. Laki on voimassa viisi vuotta, ellei sitä jatketa.

Suomalaisen yrityksen kannalta lähtötaso on nyt pysyvämpi. Kauppapoliittinen ratkaisu tai yksittäinen neuvottelu ei enää kumoa Venäjä-pakotteita yhdessä yössä. Strategiaa, jossa Venäjään liittyviä kauppasuhteita ”pidetään lämpimänä” pakotteiden purkamista odottaen, on syytä arvioida uudelleen.

2. Viisi tapaa, joilla laki ulottuu EU-yrityksiin

Lain 102(b)(2)(A) kohta on suomalaiselle teollisuudelle merkittävin, koska se luettelee tuotteet nimeltä. Luettelossa ovat:

• CNC-ohjatut työstökoneet ja niihin liittyvät koneet, ohjelmistot sekä huolto- ja päivityspalvelut
• voiteluaineiden lisäaineet
• nitroselluloosa, puuselluloosa sekä niihin liittyvät lisäaineet ja komponentit, joita tarvitaan ammusten ajoaineiden tai räjähteiden valmistukseen
• kemialliset pinnoitteet
• sotilaskäyttöön soveltuvat valokuitukaapelit ja niiden valmistukseen tarvittava teknologia
• kehittyneet anturit
• Yhdysvaltain kauppaministeriön ylläpitämän Common High Priority Items List -luettelon (CHPL) tuotteet.

CHPL on Yhdysvaltain, EU:n, Ison-Britannian ja Japanin yhteinen luettelo tuotteista, joita Venäjä pyrkii hankkimaan asejärjestelmiinsä. Siinä on 50 kuusinumeroista HS-nimikettä neljällä prioriteettitasolla integroiduista piireistä mekaanisiin komponentteihin sekä CNC-työstökoneisiin ja niiden osiin. Koska luettelo perustuu tullinimikkeisiin, yritys voi verrata sitä suoraan omaan tuotevalikoimaansa.

Lain mukaan seuraamuksena on omaisuuden jäädyttäminen eli SDN-listaus sekä viisumi- ja maahantulokielto. Maahantulokielto koskee henkilöitä, kuten yrityksen johtoa. Ulkomaisille pankeille seuraamuksena voivat olla myös rajoitukset yhdysvaltalaisiin kirjeenvaihtajatileihin.

Aluksen kohdalla laki antaa erityisen todistussäännön: presidentti voi pitää näyttönä aluksen kuulumisesta varjolaivastoon sitä, että alus on EU:n, Ison-Britannian, G7-maan tai Five Eyes -maan pakotteiden kohteena. EU:n pakotelistaukset voivat siis jatkossa johtaa suoraan Yhdysvaltain seuraamuksiin.

3. Tietoisuuden kynnys: ”olisi pitänyt tietää”

Ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvat seuraamusperusteet edellyttävät pääsääntöisesti, että toimija toimii tietoisesti. Laki määrittelee tietoisuuden laajasti.

Määritelmä siirtää painopisteen siihen, mitä yritys on tehnyt selvittääkseen kauppaketjunsa. Seuraava jako on toimiston oma arvio siitä, miten määritelmää on syytä lähestyä käytännössä.

4. Toissijaiset tullit: kenen tuotteet voivat joutua 100 %:n tulliin

Laki sisältää kaksi tullivaltuutta. Venäläisille tuotteille voidaan määrätä jopa 500 prosentin lisätulli. Suomalaisen yrityksen kannalta merkittävämpi on 113 §. Sen mukaan jopa 100 prosentin lisätulli voidaan määrätä kaikille tuotteille maasta, joka

• tekee 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta tietoisesti uusia venäläisen raakaöljyn tai maakaasun ostoja ja kuuluu edeltävien 12 kuukauden aikana viiden suurimman tuojan joukkoon, tai
• kuuluu viiden suurimman Venäjän öljypakotteiden kiertämistä helpottavan maan joukkoon.

Kohdemaat arvioidaan uudelleen 180 päivän välein. Maakaasun osalta laissa on poikkeus maille, joiden tuonti on alle 15 prosenttia Venäjän koko kaasunviennistä ja jotka ovat ryhtyneet merkittäviin toimiin tuonnin vähentämiseksi. Raakaöljyllä vastaavaa poikkeusta ei ole.

Kohdemaita ei ole vielä nimetty. Oikeudellisissa analyyseissä todennäköisinä on mainittu Kiina, Intia ja Turkki. Lisäksi on mainittu EU:n jäsenvaltiot, jotka tuovat edelleen venäläistä putkiöljyä tai nesteytettyä maakaasua. Analyysien mukaan EU:n päätös luopua venäläisestä kaasusta asetuksella (EU) 2026/261 voi auttaa jäsenvaltioita täyttämään poikkeuksen edellytykset. Suomi itse ei ole todennäköinen kohde. Riski syntyy tuotantomaasta: jos suomalainen konserni valmistaa Kiinassa, Intiassa tai Turkissa tuotteita, jotka se myy Yhdysvaltoihin, tulli kohdistuu niihin riippumatta siitä, liittyvätkö ne Venäjään millään tavalla.

5. Siirtymäaika Venäjältä vetäytyville

Lain seuraamuksia ei sovelleta 270 päivään eli 15.6.2027 asti toimiin, jotka liittyvät Venäjällä olevan toiminnan alasajoon tai myyntiin, kun toimintaa harjoittava yhtiö ei ole venäläisen tahon omistuksessa tai määräysvallassa. Suomalaiselle yritykselle, jolla on vielä tytäryhtiö tai omaisuutta Venäjällä, tämä on viimeinen selkeä ikkuna järjestää irtautuminen ilman Yhdysvaltain seuraamusriskiä.

Aikataulu

• 22.12.2023Toimeenpanomääräys 14114: ulkomaiset pankit toissijaisten pakotteiden piiriin.
• 22.10.2025Rosneft ja Lukoil listataan; OFAC varoittaa ulkomaisia pankkeja toissijaisista pakotteista.
• 20.2.2026Korkein oikeus: IEEPA ei oikeuta tulleihin.
• 7.8. ja 16.9.2026Senaatti ja edustajainhuone hyväksyvät lain.
• 18.9.2026Graham-laki allekirjoitetaan. Venäjän valtionlainoja koskeva kielto voimaan heti.
• 18.10.202630 päivän määräaika: seuraamusarvio, tullit ja maksuliikennerajoitukset.
• Huhtikuu 2027Ensimmäinen 180 päivän tarkistus: uudet listaukset ja tullimaat.
• 15.6.2027270 päivän siirtymäaika Venäjän toimintojen alasajolle päättyy.
• 2031Laki raukeaa, ellei sitä jatketa. Iran Sanctions Act jatkuu 31.12.2031 asti.

Miksi suomalaisten yritysten on syytä olla varuillaan

Yhdysvaltain pakotteita pidetään Suomessa usein kaukaisena asiana, jonka hoitavat pankit. Syksyn 2025 tapahtumat osoittivat toisin.

Tapaus kertoo, miten Yhdysvaltain pakotteet toimivat käytännössä. Ratkaisevaa ei ollut pelkkä oikeudellinen velvoite vaan se, mitä kumppanit uskalsivat tehdä. Graham-laki lisää tätä vaikutusta kolmella tavalla:

• Harkinta muuttuu velvollisuudeksi. Kun seuraamukset ovat pääsääntöisesti pakollisia ja niitä arvioidaan 180 päivän välein, pankit ja vakuuttajat voivat olettaa, että listauksia tulee lisää ja säännöllisesti.
• Kynnys laskee. ”Olisi pitänyt tietää” -määritelmä tarkoittaa, että kumppanit kysyvät suomalaiselta yritykseltä enemmän ja vaativat näyttöä selvityksistä.
• Kytkös EU:n listoihin. EU:n ja Ison-Britannian alusluettelot kelpaavat Yhdysvalloissa näytöksi. Suomalaisen rahdinantajan virhe EU-listan seulonnassa voi siis johtaa myös Yhdysvaltain seuraamukseen.

Suomalaisia yhtiöitä on jo aiemmin listattu Yhdysvaltain luetteloihin Venäjälle suuntautuneiden toimitusten vuoksi. Käymme tapaukset läpi artikkelissa toissijaisista pakotteista.

Vaikutus kaupankäyntiin toimialoittain

Metalliteollisuus ja koneenrakennus

CNC-työstökoneet ovat lain luettelossa ensimmäisenä, ja CHPL:n tasolla 4.B ovat CNC-työstökoneet ja niiden komponentit. Riski ei rajoitu uusien koneiden myyntiin. Laki mainitsee erikseen huolto- ja päivityspalvelut sekä ohjelmistot. Varaosat, etähuolto ja ohjelmistopäivitykset laitteisiin, jotka ovat päätyneet Venäjälle tai sitä palvelevalle jakelijalle, voivat olla yhtä riskialttiita kuin itse kone. Voiteluaineiden lisäaineet ja kemialliset pinnoitteet liittyvät myös metallin pintakäsittelyyn ja kunnossapitoon.

Tyypillinen riskiketju on suomalaisesta tehtaasta jakelijalle Turkkiin, Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Arabiemiirikuntiin tai Kiinaan ja sieltä eteenpäin. EU-oikeus kieltää jo nyt monien näistä tuotteista viennin Venäjälle, ja CHPL-tuotteiden vientisopimuksiin on kirjattava jälleenvientikielto. Graham-lain myötä seuraamusuhka ei kuitenkaan tule enää vain Suomen viranomaisilta vaan myös Yhdysvalloista, ja se kohdistuu suoraan yrityksen pääsyyn rahoitukseen.

Puu- ja metsäteollisuus

Monelle metsäteollisuuden yhtiölle lain luettelo tulee yllätyksenä. Laki mainitsee puuselluloosan ja nitroselluloosan sekä niihin liittyvät lisäaineet ja komponentit, joita tarvitaan ammusten ajoaineiden tai räjähteiden valmistukseen. Kauppaa ei ole kielletty, eikä sellun myynti sinänsä ole seuraamusperuste. Riski syntyy, jos selluloosaa myydään kauppiaille tai jatkojalostajille kolmansissa maissa ja tuote päätyy Venäjän ajoaine- ja räjähdeteollisuuteen. ”Olisi pitänyt tietää” -kynnys tarkoittaa, että ostajan taustan, jatkojalostuksen ja toimitusmaan arviointi kuuluu nyt myös sellukaupan huolellisuusvelvoitteisiin.

Metsäteollisuudella on lisäksi kaksi muuta kosketuspintaa. Ensimmäinen on logistiikka: Itämerellä kulkevat alukset ja niiden vakuutukset on seulottava, koska EU:n listaama alus voi jatkossa johtaa myös Yhdysvaltain seuraamuksiin. Toinen ovat tullit, jos yhtiöllä on tuotantoa Kiinassa, Intiassa tai Turkissa ja myyntiä Yhdysvaltoihin.

Korkea teknologia ja elektroniikka

Kehittyneet anturit, sotilaskäyttöön soveltuvat valokuidut ja niiden valmistusteknologia sekä CHPL:n elektroniikkanimikkeet ovat suoraan lain luettelossa. Teknologiayhtiön on lisäksi huomioitava Yhdysvaltain vientivalvonta, joka koskee yhdysvaltalaista alkuperää olevia komponentteja myös Suomessa. Vientivalvonnan niin sanotun affiliates-säännön keskeytys päättyy 9.11.2026, ellei sitä jatketa. Jos sääntö palaa voimaan, vientirajoitukset koskevat myös yhtiöitä, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.

Logistiikka, merenkulku ja vakuutus

Laki kohdistaa seuraamuksia alusten omistajiin, operaattoreihin, vakuuttajiin, päälliköihin ja satamanpitäjiin. Suomalaisen rahdinantajan, huolitsijan tai varustamon on tiedettävä, millä aluksella ja kenen vakuuttamana tavara kulkee. Rahtaussopimuksiin tarvitaan pakotelausekkeet, jotka kattavat myös Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet.

Onko syytä varautua?

Lyhyt vastaus on kyllä, mutta varautumisen laajuus riippuu yrityksen profiilista. Alla oleva jaottelu on toimiston oma arvio.

Mitä seuraa, jos lakia ei oteta huomioon

• SDN-listaus. Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä oleva omaisuus jäädytetään, eikä yhdysvaltalainen henkilö tai yhtiö saa asioida yrityksen kanssa. Jäädytys ulottuu myös yhtiöihin, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.
• Pankkiyhteydet ja kumppanit. Dollarimaksut pysähtyvät, ja eurooppalaiset pankit, vakuuttajat ja asiakkaat arvioivat oman riskinsä. Teboilin tapaus osoitti, kuinka nopeasti tämä tapahtuu.
• Johdon viisumikielto. Laki edellyttää viisumi- ja maahantulokieltoa listatuille henkilöille.
• Seuraamusmaksut, kun kytkentä Yhdysvaltoihin on olemassa. Lain rikkomiseen sovelletaan IEEPA-lain seuraamuksia. Siviilioikeudellinen seuraamus on vuoden 2025 indeksitarkistuksen mukaan enintään 377 700 dollaria rikkomusta kohden tai kaksi kertaa liiketoimen arvo, jos se on suurempi. Rikosoikeudellinen enimmäisrangaistus on miljoonan dollarin sakko ja 20 vuotta vankeutta.
• Tullit. Jos tuotantomaa joutuu 113 §:n piiriin, kaikki sieltä Yhdysvaltoihin vietävät tuotteet voivat joutua jopa 100 prosentin lisätulliin.

Arviomme mukaan Graham-laki muuttaa kansainvälisen kaupan toteuttamista kolmella tavalla. Jakelijoiden ja agenttien valinnasta ja seurannasta tulee hallituksen riskienhallintaa. Pankit ja vakuuttajat kysyvät enemmän ja aiemmin, ja vastausten valmiudesta tulee kilpailutekijä. Tuotantopaikan valinnassa on huomioitava myös se, mihin maihin Yhdysvallat voi kohdistaa tulleja.

Graham-laki ja EU-oikeus

EU:n blocking-asetus (EY) N:o 2271/96 kieltää noudattamasta tiettyjä Yhdysvaltain lakeja, mutta sen liitteessä on vain Kuubaa ja Irania koskevaa sääntelyä. Graham-lain Venäjä-osa ei kuulu asetuksen piiriin. Suomalainen yritys saa siis noudattaa sitä, ja sen sopimuskumppanit voivat vedota siihen. Iranin osalta tilanne on toinen: Graham-laki jatkaa Iran Sanctions Actin voimassaoloa vuoden 2031 loppuun, ja se on blocking-asetuksen liitteessä. Iran-kytkentäisissä tilanteissa EU-yritys voi siis joutua kahden ristiriitaisen vaatimuksen väliin.

EU ja Yhdysvallat liikkuvat Venäjän osalta samaan suuntaan. EU:n 21. pakotepaketti 23.7.2026 lisäsi 51 kolmansien maiden yhtiötä vientirajoitusten piiriin, ja pakotteiden kohteena olevia aluksia on nyt 673. EU:n vientisopimuksiin vaadittava ”No Russia” -lauseke ja CHPL-tuotteiden huolellisuusvelvoite ovat jo voimassa. Ero on siinä, että Yhdysvallat voi Graham-lain nojalla kohdistaa seuraamuksen suoraan suomalaiseen yritykseen. Jos sama kauppa rikkoo myös EU:n pakotteita, kyse voi Suomessa olla pakoterikoksesta. Käsittelimme kotimaista oikeuskäytäntöä artikkelissa pakotteiden rikkomisesta Suomessa.

Näin varaudut Graham-lain voimaantuloon

Seuraava työjärjestys on toimistomme suositus. Sen tavoite on, että yritys pystyy tarvittaessa osoittamaan: mitä se tiesi, mitä se selvitti ja miksi se teki päätöksensä.

1. Kartoita altistus kolmella akselilla

   Käy läpi tuotteet, kumppanit ja maat.

   • Tuotteet: vertaa nimikkeitä lain luetteloon ja CHPL:n HS-koodeihin. Ota mukaan varaosat, huolto, etäpalvelut ja ohjelmistopäivitykset.
   • Kumppanit: jakelijat, agentit, huolitsijat, varustamot, vakuuttajat ja pankit.
   • Maat: kauttakulkumaat sekä maat, joissa valmistat Yhdysvaltoihin myytäviä tuotteita.

2. Nosta tuntemisvelvollisuus ”olisi pitänyt tietää” -tasolle

   Selvitä loppukäyttäjä ja omistusrakenne kirjallisesti. Kirjaa varoitusmerkit ja se, miten ne arvioitiin. Pelkkä listaseulonta ei riitä, jos tilauksen sisältö tai reitti antaa aihetta epäillä.

3. Seulo kaikki listat samalla kertaa

   Seulo EU:n, OFAC:n (SDN), BIS:n (Entity List), Ison-Britannian ja Japanin listat. Seulo alukset IMO-numerolla. Muista 50 prosentin omistussääntö: listaamaton yhtiö voi olla jäädytetty omistajansa vuoksi.

4. Päivitä sopimukset

   Pakotelausekkeen on katettava EU:n lisäksi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet sekä toissijaiset seuraamukset. Lisää jälleenvientikielto, tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, keskeytys- ja irtisanomisoikeus sekä tullien ja lainmuutosten kustannusten jako.

5. Keskustele pankin kanssa ennen kuin pankki kysyy

   Kerro pankille, miten olette arvioineet riskin ja mitä dokumentaatiota teillä on. Selvitä maksuketjut ja valuutat. Yritys, joka pystyy vastaamaan pankin kysymyksiin nopeasti, välttää maksuliikenteen pysähtymisen.

6. Laadi tulliskenaariot tuotantomaittain

   Selvitä, mitkä Yhdysvaltoihin myytävät tuotteet valmistetaan mahdollisissa kohdemaissa. Laske vaikutus eri tullitasoilla 100 prosenttiin asti. Seuraa kohdemaiden nimeämistä ja 180 päivän tarkistuksia.

7. Tee hallitukselle päätös ja dokumentoi se

   Nimeä vastuuhenkilö, päätä riskinottohalukkuudesta ja raportointirytmistä ja kouluta myynti ja hankinta. Jos yhtiöllä on vielä toimintaa Venäjällä, hyväksy alasajosuunnitelma, joka mahtuu 270 päivän siirtymäaikaan.

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Graham-laki siirtää toissijaiset pakotteet pankkien compliance-osastoilta yrityksen hallituksen pöydälle. Kysymys ei enää ole vain siitä, onko asiakas listalla, vaan siitä, pystyykö yritys osoittamaan selvittäneensä, minne sen tuotteet päätyvät.

• Graham-lain altistuskartoitus: tuotteet, kumppanit, maat ja tuotantopaikat
• Loppukäyttäjä- ja omistusrakenneselvitykset sekä niiden dokumentointimallit
• Myynti-, jakelu-, agentuuri- ja rahtaussopimusten pakote-, jälleenvienti- ja tullilausekkeet
• Yksittäisen kaupan tai kumppanin oikeudellinen riskiarvio ja toinen mielipide ennen päätöstä
• Venäjän toimintojen alasajon oikeudellinen suunnittelu siirtymäajan puitteissa
• Hallituksen ja johdon koulutus sekä pakotepolitiikan laatiminen

Palvelemme pakotteiden ja kansainvälisen kaupan, logistiikka-, kuljetus- ja merioikeuden sekä tullauksen palvelualueillamme. Baltian ja Keski-Aasian kauppareiteissä avustaa Baltic Desk. Lue myös, miten OFAC-listausta arvioidaan EU:ssa.

Usein kysyttyä

---

Tämä artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 1.10.2026, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa eikä toimeksiantosuhdetta. Artikkeli perustuu Graham-lain lopulliseen tekstiin. Kirjoitushetkellä Yhdysvaltain hallinto ei ollut julkaissut lain täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä, kuten tullien kohdemaita, tullitasoja, uusia listauksia tai poikkeuksia. Yhdysvaltain oikeuden soveltaminen yksittäistapaukseen voi edellyttää myös yhdysvaltalaisen asianajajan arviota. Yksittäistapauksessa suosittelemme aina erillistä oikeudellista arviointia – otathan yhteyttä. © LKOS Law Office Oy.