Mikä kuljetussopimus tai logistiikkasopimus on?
Kuljetussopimuksessa sovitaan tavaran kuljettamisesta paikasta A paikkaan B. Sopimus voi olla kotimainen tai kansainvälinen, ja se laaditaan tyypillisesti kuljetusmuodon mukaan (tie, meri, ilma, rautatie) sekä käytännön suoritusketjun mukaisesti (noudot, terminaalit, varastointi, last mile, mahdolliset alihankinnat).
Kuljetus- ja logistiikkasopimukset kytkeytyvät usein kauppasopimukseen: myyjä ja ostaja sopivat INCOTERMS-toimitusehdoilla muun muassa siitä, kenen vastuulla kuljetus on ja milloin vaaranvastuu siirtyy. Jos haluat varmistaa kokonaisuuden sopimuksellisen yhteensopivuuden, katso myös sopimusoikeuden neuvonantomme.
Kauppasuhteeseen liittyvä sopimusverkosto voidaan hahmottaa näin:
Kauppasopimus ↔ Kuljetussopimus / Logistiikkasopimus ↔ Tavarankuljetusvakuutus
Vaikka sopimukset ovat erillisiä, ne vaikuttavat käytännössä toisiinsa. Siksi sopimusta laadittaessa kannattaa varmistaa, että vastuut, reklamaatioprosessi ja dokumentointivelvoitteet ovat linjassa sekä kauppa- että vakuutusehtojen kanssa.
Frame-sopimus kuljetus- ja logistiikkasopimuksissa
Miten frame-sopimus rakentuu?
Frame-sopimus (pääsopimus) on malli, jossa yleiset sopimusehdot erotetaan palvelukohtaisista ehdoista. Pääsopimus sisältää tyypillisesti määräykset sopimuksen voimassaolosta, muutoksista, irtisanomisesta, force majeure -tilanteista sekä hardship-tilanteista (olennaiset olosuhdemuutokset).
Varsinaiset kuljetus- ja palvelukohtaiset ehdot laaditaan liitteisiin. Näin tie-, meri-, ilma- ja rautatiekuljetusten erityiskysymykset (vastuuperusteet, vastuuajat, dokumentit, rajoitukset ja ilmoitusajat) voidaan erottaa selkeästi. Kansainvälisissä logistiikkasopimuksissa liitteet koskevat usein myös varastointia, terminaalipalveluja ja last mile -kuljetuksia.
Frame-sopimusmallin hyödyt
Frame-rakenne tekee sopimuskokonaisuudesta hallittavan ja päivitettävän. Kun muutos koskee yhtä palvelua tai kuljetusmuotoa, voidaan päivittää vain kyseinen liite ilman, että koko sopimus avataan uudelleen. Tämä vähentää hallinnollista kuormaa ja tukee pitkäkestoisten asiakassuhteiden kehittämistä.
Käytännössä frame-malli toimii parhaiten, kun sovitte samalla: (i) etusijajärjestyksen (sopimus vs. liitteet vs. vakioehdot), (ii) muutosmenettelyn (hyväksyntä, voimaantulo, dokumentointi) sekä (iii) KPI-liitteen (palvelutaso, toimitusvarmuus, reklamaatioaikataulut, raportointi).
Jos kaipaat apua rakenteen valinnassa ja ehtojen yhteensopivuudessa, avustamme kuljetus- ja logistiikkasopimuksissa palvelussamme Logistiikka-, kuljetus- ja merioikeus.
Vakioehdot kuljetus- ja logistiikkasopimuksissa: PSYM, IATA, BIMCO
Logistiikka-alalla vakioehtoja käytetään laajasti, koska ne helpottavat toimintaa ja tuovat ennakoitavuutta vastuisiin. Suomessa huolintatoimeksiannoissa viitataan usein Pohjoismaisen Speditööriliiton ehtoihin (PSYM 2015). Ilmakuljetuksissa taustalla ovat tyypillisesti IATA-käytännöt ja merikuljetuksissa sopimuskokonaisuuksissa näkyy usein BIMCO-pohjaisia ehtoja ja asiakirjamalleja.
Vakioehdot eivät kuitenkaan “tule itsestään” osaksi sopimusta. Olennaista on, että vastapuolella on tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen syntymistä ja että sopimukseen kirjataan selkeä viittaus sovellettaviin ehtoihin sekä niiden versioon.
Käytännön paras käytäntö: liitä vakioehdot (tai suora linkki pysyvään ehtodokumenttiin) osaksi sopimusta, määritä etusija ja varmista, että henkilöt, jotka tekevät tilauksia, käyttävät samaa mallia. Tämä on tyypillinen syy siihen, miksi sopimusriskit realisoituvat vasta vahinkotilanteessa.
Mitä kuljetus- ja logistiikkasopimuksen liitteissä tulee huomioida?
Liitteissä kannattaa määrittää vähintään: vastuukaudet (alkaen–päättyen), vastuun peruste, enimmäisvastuut, poikkeukset sekä vahinkokäsittelyn prosessi (reklamaatiot, dokumentointi, aikataulut, tarkastukset). Selkeä rajanveto ehkäisee sopimusriitoja ja tekee vahinkokäsittelystä nopeampaa.
Sopimuksissa sovitaan usein myös siitä, miten toimitaan epäselvissä tilanteissa (esim. missä kuljetusmuodossa vahinko syntyi tai missä vaiheessa ketjua tavara vahingoittui). Tällöin voidaan toteuttaa ns. back-to-back-vastuurakenne, joka on linjassa alihankintasopimusten ja tarvittaessa myös vastuuvakuutusten kanssa.
Lisäksi liitteissä sovitaan tyypillisesti hinnastosta, lisäpalveluista, poikkeustilanteiden hinnoittelusta, vakuutusvaatimuksista sekä KPI-mittareista. Näin ehtoja voidaan päivittää liiketoiminnan muuttuessa ilman pääsopimuksen muuttamista.
Muistutus- ja vanhentumisajat: prosessit kuntoon ennen vahinkoa
Kuljetusoikeudessa sovelletaan usein lyhyitä muistutus- ja vanhentumisaikoja. Jos määräajat laiminlyödään, voi seurauksena olla oikeudenmenetys tai todistustaakan vaikeutuminen. Siksi sopimuksessa kannattaa kuvata selkeästi: (i) kuka reklamoi ja kenelle, (ii) millä aineistolla, (iii) missä ajassa ja (iv) miten vahinko dokumentoidaan.
Pakottava kuljetusvastuusääntely perustuu pitkälti kansainvälisiin yleissopimuksiin ja kuljetusmuotokohtaiseen lainsäädäntöön, eikä sitä lähtökohtaisesti voi kiertää sopimusehdoin. Jos tarvitset sparrausta riskijaon ja vastuukokonaisuuden osalta, palvelumme löytyy täältä: Logistiikka-, kuljetus- ja merioikeus.
Yhteenveto: checklist sopimusta viimeisteltäessä
- Etusijajärjestys: sopimus vs. liitteet vs. vakioehdot (ja ehtojen versiot)
- Vastuukaudet: vastaanotto, lastaus, kuljetus, purku, varastointi, last mile
- Enimmäisvastuut ja vakuutukset: mitä korvataan ja mitä ei
- Reklamaatioprosessi: määräajat, dokumentit, tarkastus, vahinkoilmoitus
- Alihankinta: back-to-back, auditoitavuus ja raportointi
- KPI-liite: palvelutaso ja seuraamukset (jos soveltuu)
Usein kysytyt kysymykset kuljetus- ja logistiikkasopimuksista
Mitä eroa on kuljetussopimuksella ja logistiikkasopimuksella?
Kuljetussopimus koskee tavaran kuljettamista, kun taas logistiikkasopimus kattaa usein laajemman palvelukokonaisuuden (esim. varastointi, terminaalitoiminnot, lisäpalvelut, last mile). Laajempi kokonaisuus edellyttää yleensä tarkempaa liiterakennetta ja vastuukartoitusta.
Miten vakioehdot (PSYM/IATA/BIMCO) liitetään sitovasti sopimukseen?
Vakioehdot tulee ottaa osaksi sopimusta selkeällä viittauksella (versio mukaan lukien) ja varmistamalla, että vastapuolella on tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen syntymistä. Lisäksi kannattaa sopia etusijajärjestys: jos vakioehdot ovat ristiriidassa sopimuksen kanssa, kumpi voittaa.
Miksi frame-sopimus ja liitteet ovat käytännössä tehokkain rakenne?
Frame-rakenne mahdollistaa palvelukohtaisten ehtojen päivittämisen ilman koko sopimuksen avaamista. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun kuljetusmuotoja on useita tai palvelukokonaisuus kehittyy (uudet reitit, varastointi, lisäpalvelut, KPI-mittarit).
Mitä tarkoitetaan vastuukaudella ja miksi se on kriittinen?
Vastuukaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin rahdinkuljettaja tai palveluntarjoaja vastaa tavarasta. Jos alku- ja päätepiste jäävät epäselviksi, vahinkotilanteessa syntyy usein riita siitä, kenen vastuulla vahinko on ja mitä sääntöjä sovelletaan.
Mitä sopimukseen kannattaa kirjata vahinkotilanteita varten?
Selkeä reklamaatio- ja dokumentointiprosessi: kenelle ilmoitetaan, missä ajassa, mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten tavara tarkastetaan. Kuljetusoikeudessa määräajat voivat olla lyhyitä, joten prosessit kannattaa sopia ja ohjeistaa ennakolta.
***
Haluatko varmistaa, että kuljetus- tai logistiikkasopimuksen rakenne, vakioehdot ja vastuut ovat liiketoiminnan kannalta hallittuja? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme: Oscari Seppälä ja Liene Krumina. Palvelumme: Logistiikka-, kuljetus- ja merioikeus.
Päivitetty:
Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi informaatioksi eikä oikeudelliseksi neuvoksi.