CBAM 2026 – Mitä hiilirajamekanismi tarkoittaa maahantuojille Suomessa?

CBAM 2026: Mitä hiilirajamekanismi tarkoittaa maahantuojalle – aikataulu, velvoitteet ja kustannusvaikutus

Tiivistelmä: CBAM (hiilirajamekanismi) muuttaa EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa tuontia vuodesta 2026 alkaen. Tässä artikkelissa käymme läpi maahantuojan velvoitteet, keskeiset päivämäärät ja vaikutukset liiketoimintaan.

EU:n hiilirajamekanismi (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism) siirtyy vuoden 2026 alussa uuteen vaiheeseen: raportoinnista edetään kohti taloudellisesti sitovaa ja käytännössä luvanvaraista compliance-mallia. Tämä on monelle suomalaiselle tuojalle konkreettinen muutos – ei siksi, että tullinimikkeet muuttuisivat, vaan siksi, että tuonnin “hiilijalanjälki” muuttuu hallittavaksi riskiksi, kustannukseksi ja sopimuskysymykseksi.

Tässä Insightissa kerromme liiketoimintajohdolle ymmärrettävästi: ketä CBAM koskee, mitä pitää tehdä ja milloin, sekä miten järjestelmä vaikuttaa tuontikustannuksiin ja toimitusketjuihin. Jos tarvitset käytännön tuen CBAM-riskien hallintaan, tutustu myös palveluumme: kansainvälisen kaupan ja tullisääntelyn compliance-palvelut.

Kenelle CBAM kuuluu – koskeeko tämä teitä?

CBAM koskee yrityksiä, jotka tuovat EU:n ulkopuolelta tiettyjä tavaroita EU:n tullialueelle. Velvoitteet kohdistuvat käytännössä siihen toimijaan, joka toimii tullioikeudellisena maahantuojana (eli tuonti-ilmoituksen antajana tai sen puolesta toimivana edustettavana).

CBAM-järjestelmän tavaraluokat on määritelty sääntelyssä (mm. rauta ja teräs, alumiini, sementti, lannoitteet, vety ja sähkö). Olennaista on, että CBAM kytkeytyy CN/HS-nimikkeisiin – eli tuotteen tulliluokittelu on jatkossa entistä kriittisempi osa compliancea.

De minimis -vapautus (50 tonnia)

Vuonna 2025 hyväksytyllä sääntelymuutoksella otettiin käyttöön yhtenäinen massaperusteinen kynnysarvo (alustavasti 50 tonnia kalenterivuodessa tuojaa kohti) tietyille tavarasektoreille. Jos tuoja jää kynnyksen alle, se voidaan vapauttaa CBAM-velvoitteista kyseisenä vuonna (de minimis). Tämä muutos on erityisen relevantti pk-yrityksille ja satunnaisille tuojille.

Mistä CBAM-mekanismissa on kyse – miksi se on tuojalle “uusi tulliriski”?

CBAM on mekanismi, jolla EU puuttuu tuontitavaroihin sisältyviin tuotesidonnaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa ja täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS) tuonnin osalta.

Liiketoiminnan kannalta tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa:

• Data: tuojan on saatava tuotekohtaiset tiedot päästöistä (toimittajilta / valmistajalta) ja raportoitava ne sääntelyn edellyttämällä tavalla.
• Raha: vuoden 2026 tuonnista eteenpäin päästöjä vastaava kustannus realisoituu CBAM-todistusten kautta.

Keskeiset päivämäärät – mitä pitää tehdä ja milloin?

Miten CBAM vaikuttaa kustannuksiin?

1) CBAM-todistusten hinta on sidottu EU ETS -hintaan

CBAM-todistusten hinnan tulee vastata kohtuullisesti EU:n päästökaupan (ETS) huutokauppahintoja. Vuonna 2026 hinta määritetään neljännesvuosittaisen keskihinnan perusteella, ja vuodesta 2027 alkaen viikkokeskiarvon perusteella. Komissio julkaisee virallisen hinnan ja asettaa sen saataville CBAM-rekisterissä.

2) Oletusarvot – jos toimittajadata ei ole kunnossa

Jos todellista, luotettavaa päästödokumentaatiota ei saada, sääntely mahdollistaa (tietyin ehdoin) päästöjen määrittämisen oletusarvojen avulla. Oletusarvot on asetettu konservatiivisesti, ja niihin voi sisältyä vaiheittain nousevia korotuksia (2026–2028), mikä voi kasvattaa kustannusvaikutusta.

Seuraamukset ja riskit – mitä jos velvoitteita ei noudateta?

CBAM on sääntelyä, ei suositus. Laiminlyönnit (raportointi, väärät tiedot, puutteellinen dokumentaatio, todistusten hallinta) voivat johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin ja taloudellisiin sanktioihin. Lisäksi CBAM-riskit voivat heijastua yrityksen tulliriskiprofiiliin ja käytännön tulliasiointiin.

Käytännön viesti johdolle: CBAM kannattaa ottaa ennakoivasti osaksi tuonnin riskienhallintaa ja budjetointia.

Vaikuttaako CBAM tullikoodeihin tai tariffiin?

CBAM ei muuta HS/CN-nimikkeitä, mutta se tekee tariffiluokittelun oikeellisuudesta aiempaa kriittisempää. CBAM-velvoitteet määräytyvät nimenomaan CN/HS-koodien perusteella – ja väärä luokittelu voi johtaa väärään raportointiin, väärään soveltamisalaan tai puutteisiin compliance-prosessissa.

Mitä yhtiön tulee tehdä nyt – selkeä etenemismalli

1. Kartoitus: Tunnista, tuotteet ja CN/HS-koodit – kuuluvatko ne CBAM-soveltamisalaan?
2. Kynnysanalyysi: Arvioi vuosituonnin kokonaisnettomassa (de minimis -kynnys, alustavasti 50 t/vuosi tietyille sektoreille).
3. Data & sopimukset: Rakenna prosessi päästötiedon keräämiseen toimittajilta. Päivitä hankintaehdot: kuka vastaa datasta, virheistä ja kustannuksista?
4. Talousvaikutus: Mallinna kustannusvaikutus (todistusten tarve + oletusarvoriski). Tämä kannattaa kytkeä suoraan hinnoitteluun ja marginaaleihin.
5. Compliance-ohjaus: Nimeä vastuuhenkilöt (hankinta + talous + logistiikka + legal) ja tee vuosikello (raportointi/ilmoitukset).

Jos haluatte, voimme toteuttaa teille nopeasti CBAM-riskikartoituksen ja antaa johdolle selkeän toimenpidelistan sekä sopimusmallipykälät toimittajasopimuksiin. Aihetta voi sparrata myös riita- ja riskihallinnan näkökulmasta yhdessä asiantuntijamme Oscari Seppälän kanssa.

Usein kysytyt kysymykset CBAM:sta

1) Koskeeko CBAM myös satunnaista tuontia?

Voi koskea, jos tuotteet kuuluvat CBAM-soveltamisalaan. Vuoden 2025 muutoksessa huomioitiin kuitenkin de minimis -kynnys (alustavasti 50 t/vuosi) tietyille sektoreille, mikä voi vapauttaa pienet tuontimäärät velvoitteista kyseisenä vuonna.

2) Pitääkö HS/CN-koodit muuttaa CBAM:n takia?

Ei. Mutta luokittelun oikeellisuus korostuu, koska CBAM-velvoitteet määräytyvät nimenomaan CN/HS-koodien perusteella.

3) Mistä CBAM-kustannus muodostuu 2026 alkaen?

Kustannus muodostuu CBAM-todistuksista, joiden hinta sidotaan EU ETS -huutokauppahintoihin. Jos yritys ei saa luotettavaa päästödataa, oletusarvot voivat kasvattaa kustannusvaikutusta.

4) Mitä johdon kannattaa tehdä ensimmäiseksi?

Aloita kartoituksella: tuotteet, CN/HS-koodit, vuosituontimäärä ja päästötiedon saatavuus. Sen jälkeen päätös prosessista, vastuista ja sopimusehdoista.

Haluatko varmistaa CBAM-valmiuden ennen vuotta 2026?

CBAM kannattaa hoitaa kuten mikä tahansa liiketoimintakriittinen compliance-muutos: tunnistetaan soveltamisala, rakennetaan prosessi ja varmistetaan data sekä kustannusmalli. Autamme yrityksiä käytännönläheisesti tuonnin riskienhallinnassa ja kansainvälisen kaupan sääntelyssä: tutustu palveluumme.

Vastuulliset juristit: Liene Krumina ja Oscari Seppälä.