KKO 2025:98 | Rakennuksen Vahingonkorvaus: Miten tuhoutuneen rakennuksen korvaus määritetään?
Korkein oikeus antoi 19.11.2025 merkittävän ennakkoratkaisun (KKO 2025:98), joka selkeyttää, miten tuhoutuneen vapaa-ajan rakennuksen arvo tulee määrittää **vahingonkorvauksessa**. Ratkaisu korostaa tapauskohtaisten olosuhteiden merkitystä ja antaa tärkeää ohjausta erityisesti kiinteistö- ja vastuuvahinkojen arviointiin.
1. Käypä arvo vai uudisrakentamisen kustannukset?
Vahingonkorvausoikeudessa tuhoutuneen esineen korvaus perustuu tavallisesti sen käypään arvoon eli markkinahintaan juuri ennen vahinkoa. Tämä periaate ei kuitenkaan ole ehdoton, ja oikeuskäytännössä on hyväksytty myös muita arvostustapoja.
KKO korosti, että **vahingonkorvauksen** tulee asettaa vahingonkärsinyt samaan asemaan kuin ennen vahinkoa – ei parempaan eikä huonompaan. Tässä arvioinnissa esineen **käyttötarkoitus** on ratkaiseva tekijä.
2. Käyttötarkoitus ratkaisee oikean arvostustavan
Tapauksen rakennus oli vapaa-ajan asunto, jota omistaja käytti itse ja jonka käyttöä oli tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. KKO katsoi, että pelkkä käypä arvo ei olisi riittänyt palauttamaan omistajaa samaan asemaan, sillä hän ei olisi voinut hankkia vastaavaa rakennusta markkinahinnalla, jolloin **vahingonkorvaus tuhoutuneesta rakennuksesta** ei olisi ollut täysi.
Tämän vuoksi korvaus tuli perustaa:
- uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksiin
- vähennettynä tasonparannuksella (parempi tekninen taso ja pidempi käyttöikä)
Ratkaisu johti vahingonkärsineen kannalta merkittävästi parempaan lopputulokseen kuin pelkkään käypään arvoon perustuva korvaus. Lue lisää vahingonkorvausoikeuden periaatteista täältä.
3. Tunnearvolla ei ole vaikutusta korvauksen määrään
KKO vahvisti myös sen, että esinevahingoissa tunnearvolla ei ole merkitystä **vahingonkorvausta** määrättäessä. Tämä linja vastaa aiempaa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, mutta on tärkeä täsmennys aikana, jolloin aineettomien vahinkojen korvattavuus on laajentunut etenkin EU-sääntelyn myötä.
Tämä tukee kahta vahingonkorvauksen perusperiaatetta:
- Täyden korvauksen periaate – korvataan todellinen taloudellinen menetys
- Rikastumiskielto – korvaus ei saa johtaa perusteettomaan hyötyyn
4. Mitä ratkaisu tarkoittaa käytännössä?
Ratkaisulla on käytännön merkitystä monille toimijoille, kuten:
- kunnallisille vesihuoltolaitoksille
- vakuutusyhtiöille
- kiinteistönomistajille
- vahinkojen määrän arvioijille ja juristeille
KKO teki selväksi, ettei **rakennuksen vahingonkorvaus** automaattisesti perustu markkina-arvoon tai uudisrakentamiskustannuksiin. Valinta tulee tehdä tapauskohtaisesti – erityisesti sen perusteella, mihin tarkoitukseen rakennusta oli käytetty ja mihin sen käyttö oli jatkossa tarkoitettu.
Yhteenveto: KKO 2025:98 – Kolme Avainperiaatetta
KKO 2025:98 täsmentää vahingonkorvauksen arvostamistapaa tuhoutuneissa rakennuksissa ja vahvistaa kolme periaatetta:
- Käyttötarkoitus ohjaa arvostusperustetta – oma käyttö → uudisrakentamiskustannukset.
- Tasonparannus vähennetään – jotta vahingonkärsinyt ei hyödy perusteettomasti.
- Tunnearvo ei vaikuta korvaukseen – esinevahingot arvioidaan taloudellisesti.
Ratkaisu antaa selkeän ohjeen tuleviin vastaaviin vahinkotilanteisiin ja vahvistaa oikeusvarmuutta kiinteistö- ja vastuuvahinkoja koskevissa riidoissa.
Tarvitsetko apua **vahingonkorvaus**- tai vakuutusriita-asioissa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.