Kuinka määritetään lupalakimies, asianajaja, juristi, oikeudenkäyntiavustaja, lakimies

Lupalakimies

Lupalakimies on juristi, joka täyttää laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista säädetyt vaatimukset. Laki määrittää oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimisen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksia ja valvonnan toteuttamisen.

Edellytyksenä toimia lupalakimiehenä on, että henkilö on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon taikka ulkomailla vastaavan oikeustieteen tutkinnon, joka on tunnustettu Suomessa. Eli kyseisen henkilö omaa oikeustieteellisen loppututkinnon yliopistosta.

Lisäksi henkilöltä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään ja hän on rehellinen ja jei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään sekä henkilö ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu.

Lupalakimiehen luvan myöntää riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Kyseinen lautakunta päättää myös kyseisen luvan peruuttamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä. Seuraamusmaksu määrätään, milloin lupalakimies on toiminnassaan toiminut vastoin laissa määrättyjä velvollisuuksiaan.

Luvan saatuaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on laissa määrätyissä tehtävissään oikeuskanslerin, asianajajista annetussa laissa tarkoitetun valvontalautakunnan (valvontalautakunta) ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen.

Tieto luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan nimestä ja luvan myöntämisen päivämäärästä merkitään oikeudenkäyntiavustajalautakunnan pitämään julkiseen luetteloon (oikeudenkäyntiavustajaluettelo).

Asianajaja

Asianajaja on henkilö, erotuksena lupalakimiehestä, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajan edellytyksistä säädetään laissa asianajajista.

Asianajajilla on vastaavanlaiset vaatimukset kuin lupalakimiehellä. Hänen on tullut suorittaa Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, taikka on suorittanut oikeustieteen tutkinnon muualla kuin Suomessa. Lisäksi hänen tulee olla rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa kuin omaa käytännön kokemusta toimialalta sekä suorittanut asianajokokeen. Henkilö ei myöskään saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuutta saa olla rajoitettu.

Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Valvonnasta vastaa asianajajayhdistyksen hallitus ja sitä varten säädetyt valvontalautakunta ja valvontayksikkö.

Juristi vai lakimies

Juristiliitto ohjeistaa, että nimikkeitä ”juristi” tai ”lakimies” käytetään yleisesti vain ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK) suorittaneista henkilöistä. Henkilön tulee olla siis suorittanut oikeustieteellinen tutkinto yliopistossa. Nykyisin on suositeltavaa, että käytetään termiä juristi lakimiehen sijasta.

Näin ollen juristia tai lakimiestä ei nimenomaisesti valvo mikään laissa säädetty taho. Heiltä ei myöskään edellytetä niitä vaatimuksia, mitä lupalakimieheltä ja asianajajalta edellytetään. Esimerkiksi asianajotoimistoissa aloittava ”associate lawyer” tai ”associate” tittelillä toimivat henkilöt ovat tavanomaisesti juristeja eli oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneita henkilöitä, mutta eivät vielä täytä lupalakimieheltä tai asianajajalta edellytettäviä vaatimuksia.

Oikeudenkäyntiavustaja ja oikeudenkäyntiasiamies

Oikeudenkäynnissä siihen osallistuvalla, syytetyllä, asianomistajalla, kantajalla, vastaajalla tai asianosaisella on oikeus käyttää oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntiavustajaa tai oikeudenkäyntiasiamiestä.

Oikeudenkäyntiasiamies toimii oikeudenkäynnissä päämiehensä valtuuttamana edustajana eli asiamiehenä. Oikeudenkäyntiavustaja sen sijaa toimii päämiehensä rinnalla tukien päämiestä. Avustajalla ei siis ole valtuutusta toimia päämiehen puolesta ja lukuun. Tämä seikka erottaa edustustavat.

Liikejuristi

Liikejuristi on juristi, lupalakimies tai asianajaja, joka pääasiassa suorittaa toimeksiantoja yritysten eli liikkeiden lukuun ja puolesta. Pääasiassa liikejuridiset toimeksiannot liittyvät yrityskauppoihin (M&A) sekä erilaisten sopimusneuvotteluiden toteuttamiseen kuin laadintaa kuin yleiseen liiketoiminnan päivittäistoimintaan liittyvään oikeudelliseen neuvontaan. Kyse on siis operatiiviseen toimintaan liittyvästä oikeudellisesta neuvonnasta. Lisäksi merkittävä osa liikejuristien päivittäisistä töistä liittyvät oikeudenkäynteihin ja välitysmenettelyihin.

Riippuen päämiehen eli yrityksen toimialasta liikejuristin palvelut keskittyvät kyseisen toimialan erityispiirteisiin. Kuljetustoimialan osalta kuljetuslakimies neuvoo merioikeuteen, tiekuljetuksiin, ilmakuljetuksiin tai junakuljetuksiin liittyen. Tällöin kuljetusten aikaisten kuljetusvahinkojen tai tavaravahinkojen selvittely kuin regressointi on osa liikejuristin toimintaa.

Yrityskauppojen osalta liikejuristi vastaavasti suorittaa Due Diligencen (DD) eli tarkistaa kohdeyhtiön sopimusasiakirjat kuin hallinnon toteutuksen. Toisinaan tarkastuksissa löytyy merkittäviäkin puutteita ja tällaisilla havainnoilla saattaa olla merkittävä vaikutus kauppahintaan sitä alentaen. Tavanomaisesti puutteet liittyvät sopimuksissa oleviin puutteisiin ja virheisiin (esim. asiakassopimuksia ei ole kirjallisessa muodossa tai niitä ei ole päivitetty jne.)

Oikeudenkäyntien ja välitysmenettelyiden osalta liikejuristi avustaa ja edustaa päämiestään kyseisessä menettelyssä. Liikejuristi laatii tarvittavat asiakirjat sekä osallistuu menettelyyn edustaen päämiestä suullisessa istunnossa. Hän myös selvittää sovinnonmahdollisuutta sekä laatii tarvittavat asiakirjat sovinnon mahdollistamiseksi eli sovintosopimuksen.

Liikejuristi neuvoo luonnollisesti myös yhtiön hallintoon liittyen eli selvittää kuinka lainsäädäntöä sovelletaan kulloiseen toimialaan sekä millaisia prosesseja yhtiössä tulee olla, jotta liiketoiminta täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Viime aikoina esim. EU:n tietosuoja-asetus, ympäristölainsäädäntö, vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset sekä keinoälyyn (AI) liittyvä tuleva sääntely ovat työllistäneet liikejuristeja.

Liikejuristeistamme

Liikejuristimme Oscari Seppälä on suorittanut uusien vaatimusten mukaisen asianajokokeen ensimmäisten joukossa. Kyseisen kokeen osalta hylkäämisprosentti oli yli 50% eli enemmistö osallistujista ei koetta läpäissyt kyseisellä kerralla. Sittemmin asianajajilta vaadittavia vaatimuksia on muutettu niin, että kokeeseen osallistuminen ei ole enää pakollista. Kokeeseen osallistuminen on erinomainen mahdollisuus päivittää ja ylläpitää ammatillista osaamista. Seppälä täyttää lupalakimiehen vaatimukset ollen rekisteröitynä kyseisessä luettelossa.

**Artikkeli ei ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.