LKOS Law Office - Insights

Toissijaiset pakotteet: mitä suomalaisen yrityksen johdon on tiedettävä

Thu, 01 Oct 2026 06:34:00 +0000

Toissijaiset pakotteet voivat kohdistua suomalaiseen yritykseen, vaikka sillä ei olisi mitään yhteyttä Yhdysvaltoihin. Kävimme läpi Yhdysvaltain työkalut, kohdemaat ja tuotteet, Ison-Britannian ja Japanin vastaavat järjestelmät, EU:n vastatoimet sekä sen, mitä metalli-, puu- ja teknologiayhtiön on otettava huomioon ja miten varautua.

Toissijaiset pakotteet ovat Yhdysvaltain tehokkain ulkopoliittinen työkalu. Ne voivat kohdistua suomalaiseen yritykseen, vaikka yritys ei olisi tehnyt Yhdysvalloissa mitään. Suomalaisia yhtiöitä on jo listattu Yhdysvaltain luetteloihin, ja suomalainen polttoaineketju ajautui syksyllä 2025 yrityssaneeraukseen muutamassa viikossa sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut sen venäläisen omistajan pakotelistalle. Kokosimme, mistä toissijaisissa pakotteissa on kyse, mitä Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani vaativat, mitä niiden huomiotta jättämisestä seuraa ja miten metalli-, puu- ja teknologiayhtiö varautuu niihin.

Lyhyesti

Toissijainen pakote ei kiellä, se sulkee ulos. Yhdysvallat ei voi kieltää suomalaista yritystä käymästä kauppaa, mutta se voi sulkea sen dollarijärjestelmän ja yhdysvaltalaisten kumppanien ulkopuolelle. Eurooppalaiset pankit ja asiakkaat seuraavat perässä.
Keskeiset kohdemaat ovat Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea. Riski liittyy erityisesti Venäjän sotateolliseen perustaan, energiaan ja varjolaivastoon sekä Iranin öljy-, metalli-, rakennus- ja valmistussektoreihin.
Suomi ei ole sivussa. Yhdysvallat listasi vuonna 2023 suomalaisen teknologiayhtiön, ja samana vuonna suomalainen taho lisättiin Yhdysvaltain vientivalvonnan Entity List -luetteloon.
Yhdysvaltain vientivalvonta seuraa tuotetta Suomeen. Yhdysvaltalaista alkuperää olevat komponentit ja tietyt yhdysvaltalaisella teknologialla valmistetut tuotteet ovat Yhdysvaltain sääntelyn alaisia myös suomalaisessa tuotteessa.
Iso-Britannia ja Japani kohdistavat toimia kolmansien maiden yrityksiin, vaikka niillä ei ole Yhdysvaltain laajuisia toissijaisia pakotteita. Iso-Britannia soveltaa lisäksi ankaraa vastuuta.
EU:n blocking-asetus ei suojaa Venäjän osalta. Se koskee vain Yhdysvaltain Kuuba- ja Iran-sääntelyä. Iranin osalta se voi asettaa suomalaisen yrityksen kahden ristiriitaisen vaatimuksen väliin.

Mistä toissijaisissa pakotteissa on kyse

Yhdysvaltain pakotteet jakautuvat kahteen tasoon. Ensisijaiset pakotteet sitovat yhdysvaltalaisia henkilöitä ja yhtiöitä, Yhdysvalloissa tapahtuvaa toimintaa sekä liiketoimia, joissa on yhdysvaltalainen kytkentä, kuten dollarimaksu yhdysvaltalaisen kirjeenvaihtajapankin kautta. Niiden rikkomisesta voi seurata seuraamus myös ulkomaiselle yhtiölle, jos se saa yhdysvaltalaisen osapuolen rikkomaan pakotteita.

Toissijaiset pakotteet toimivat toisin. Ne kohdistuvat ulkomaisiin toimijoihin, joilla ei ole mitään yhteyttä Yhdysvaltoihin. Mitään ei varsinaisesti kielletä. Sen sijaan Yhdysvallat ilmoittaa, että tietynlaisesta toiminnasta seuraa pääsyn menettäminen Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmään, markkinoille ja kumppaneihin.

Ensisijaiset pakotteet

Keneen kohdistuu

Yhdysvaltalaiset henkilöt ja yhtiöt, toiminta Yhdysvalloissa, dollarimaksut ja yhdysvaltalaista alkuperää olevat tuotteet

Mekanismi

Kielto, jonka rikkomisesta seuraa sakko tai rangaistus

Tyypillinen seuraamus

Siviilioikeudellinen seuraamusmaksu, rikosoikeudellinen vastuu

Suomalaisen yrityksen kosketuspinta

Dollarimaksut, yhdysvaltalaiset tytäryhtiöt ja työntekijät, yhdysvaltalaiset komponentit

Toissijaiset pakotteet

Keneen kohdistuu

Ulkomaiset toimijat, myös ne, joilla ei ole Yhdysvaltoihin mitään kytkentää

Mekanismi

Uhka menettää pääsy dollariin, yhdysvaltalaisiin kumppaneihin ja markkinaan

Tyypillinen seuraamus

SDN-listaus, pankkirajoitukset, viisumikiellot, vientilupien epääminen, tullit

Suomalaisen yrityksen kosketuspinta

Kauppa, joka päätyy pakotteiden kohteena olevalle sektorille, myös välikäsien kautta

Miksi uhka toimii, vaikka se ei sido

Toissijaisten pakotteiden teho perustuu dollarin asemaan ja pankkien rooliin. Kun suomalaisen yrityksen pankki, vakuuttaja tai suurasiakas arvioi, että yhteistyö voisi viedä sen itsensä Yhdysvaltain listalle, se vetäytyy. Päätös tehdään usein ennen kuin Yhdysvallat on tehnyt mitään.

Euroopan ulkopoliittinen neuvosto ECFR kuvasi ilmiötä jo vuonna 2019. Kun Yhdysvallat palautti Iranin vastaiset pakotteensa vuonna 2018, pelkkä toissijaisten pakotteiden uhka sai eurooppalaiset yritykset vetäytymään Iranista. Yritykset myös noudattivat pakotteita laajemmin kuin olisi ollut pakko. ECFR ei pystynyt vahvistamaan yhtään tapausta, jossa jäsenvaltio olisi tutkinut tai rangaissut Iranista vetäytynyttä yritystä EU:n blocking-asetuksen nojalla.

”Toissijaisten pakotteiden riski ei toteudu vasta, kun Yhdysvallat listaa yrityksen. Se toteutuu jo silloin, kun yrityksen omat kumppanit arvioivat riskin liian suureksi.”

LKOS Law Office, Oscari Seppälä, Specialist Partner

Yhdysvaltain viisi työkalua

OFAC

SDN-listaus ja 50 %:n sääntö

Omaisuus Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä jäädytetään, eikä yhdysvaltalainen saa asioida listatun kanssa. Jäädytys ulottuu yhtiöihin, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.

Kaikki ohjelmat

EO 14114 · Iran-ohjelmat

Ulkomaiset pankit

Pankki voi menettää yhdysvaltalaiset kirjeenvaihtajatilinsä, jos se välittää merkittäviä liiketoimia pakotteiden kohteena olevalle sektorille.

Maksuliikenne

ISA · CAATSA

”Valikkoseuraamukset”

Lain luettelosta valittavat seuraamukset, kuten vientilupien epääminen, yhdysvaltalaisten pankkien lainojen kieltäminen, julkisten hankintojen kielto ja johtajien maahantulokielto.

Iran · Venäjä

Graham-laki 2026

Toissijaiset tullit

Jopa 100 prosentin lisätulli kaikille tuotteille maasta, joka kuuluu Venäjän öljyn tai kaasun viiden suurimman ostajan joukkoon.

Tuotantomaat

BIS · EAR

Vientivalvonta

Yhdysvaltalaiset komponentit ja tietyt yhdysvaltalaisella teknologialla valmistetut tuotteet ovat Yhdysvaltain sääntelyn alaisia myös Suomessa. Entity List -tahot tarvitsevat luvan.

Teknologia

Pankit ovat portinvartijoita

Joulukuussa 2023 annetulla toimeenpanomääräyksellä 14114 ulkomaiset rahoituslaitokset tuotiin toissijaisten pakotteiden piiriin, jos ne tekevät tai välittävät merkittäviä liiketoimia Venäjän sotateollisen perustan hyväksi. Seurauksena voi olla yhdysvaltalaisten kirjeenvaihtajatilien kieltäminen tai omaisuuden jäädyttäminen. Kesäkuussa 2024 OFAC laajensi käsitteen kattamaan kaikki toimeenpanomääräyksen 14024 nojalla listatut tahot. Iranin osalta vastaavat pankkiseuraamukset ovat olleet käytössä jo pitkään.

Tämän vuoksi suomalaisen yrityksen pankki kysyy maksujen taustoista, loppukäyttäjistä ja kauttakulkumaista. Pankki ei noudata vain EU:n pakotteita, vaan arvioi myös oman toissijaisten pakotteiden riskinsä. Kun pankki pysäyttää maksun, kyse ei useinkaan ole pankin tulkinnasta suomalaisen yrityksen velvoitteista, vaan pankin omasta riskistä.

Graham-laki tekee järjestelmästä pysyvämmän

Syyskuussa 2026 allekirjoitettu Graham-laki kirjaa Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet lakiin, velvoittaa seuraamuksiin muun muassa Venäjän puolustusteollisuuden ulkomaisille toimittajille ja tuo pakotteiden rinnalle toissijaiset tullit. Lain luettelossa ovat muun muassa CNC-työstökoneet, puuselluloosa ja kehittyneet anturit, ja seuraamukseen riittää, että yrityksen olisi pitänyt tietää. Ensimmäinen määräaika on 18.10.2026. Käsittelemme lakia erikseen artikkelissa Graham-laki ja suomalaiset yritykset.

Mitä maita ja tuotteita toissijaiset pakotteet koskevat

Toissijaisten pakotteiden painopiste on kolmessa maassa. Taulukko kokoaa, mihin toimintaan riski liittyy ja missä suomalainen yritys todennäköisimmin kohtaa sen.

Venäjä

Keskeinen perusta

EO 14024 ja 14114, CAATSA (2017), Graham-laki (2026)

Mihin toissijainen riski liittyy

Sotateollinen perusta, energiasektori, valtion pankit, varjolaivasto

Suomalaisen yrityksen kosketuspinta

CHPL-tuotteet, CNC-koneet ja niiden huolto, puuselluloosa, anturit ja valokuidut; kauttakulku kolmansien maiden kautta; laivaus ja vakuutus

Iran

Keskeinen perusta

Iran Sanctions Act (jatkettu 2031 loppuun), CISADA, IFCA, EO 13846, 13871 ja 13902

Mihin toissijainen riski liittyy

Öljy ja petrokemia; rauta-, teräs-, alumiini- ja kuparisektorit; rakentaminen, kaivostoiminta, valmistus ja tekstiilit

Suomalaisen yrityksen kosketuspinta

Metallikauppa ja -välitys, koneiden ja tarvikkeiden myynti, rakennustuotteet, Lähi-idän välikädet; huomioi EU:n blocking-asetus

Pohjois-Korea

Keskeinen perusta

EO 13810 (2017) ja Pohjois-Korea-lainsäädäntö

Mihin toissijainen riski liittyy

Kauppa ja rahoitus Pohjois-Korean kanssa

Suomalaisen yrityksen kosketuspinta

Lähinnä pankit, laivaus ja kolmansien maiden välikädet

Iranin metallisektoria koskeva toimeenpanomääräys 13871 (8.5.2019) on hyvä esimerkki siitä, miten laajalle toissijaiset pakotteet ulottuvat. Seuraamus voidaan kohdistaa ulkomaiseen toimijaan, joka tietoisesti tekee merkittävän liiketoimen iranilaisen raudan, teräksen, alumiinin tai kuparin tai niistä valmistettujen tuotteiden ostamiseksi, myymiseksi, kuljettamiseksi tai markkinoimiseksi. Seuraamus voidaan kohdistaa myös toimijaan, joka toimittaa näille sektoreille merkittäviä tavaroita tai palveluja. Määräys 13902 (10.1.2020) ulotti saman logiikan Iranin rakennus-, kaivos-, valmistus- ja tekstiilisektoreihin.

Tuotteet: CHPL on lähtökohta

Venäjän osalta tärkein yksittäinen työkalu on Common High Priority Items List (CHPL). Yhdysvallat, EU, Iso-Britannia ja Japani ovat laatineet sen yhdessä. Luettelossa on 50 kuusinumeroista HS-nimikettä neljällä prioriteettitasolla. Ylimmillä tasoilla ovat elektroniikkakomponentit, kuten integroidut piirit. Alemmilla tasoilla ovat mekaaniset komponentit, elektroniikan valmistus- ja testauslaitteet sekä CNC-työstökoneet ja niiden osat. Koska luettelo perustuu tullinimikkeisiin, yritys voi verrata sitä suoraan omaan tuotevalikoimaansa.

Maat: kauttakulku ratkaisee

Useimpien sotateollisuudelle merkityksellisten tuotteiden suora vienti Venäjälle on EU-oikeudessa kielletty. Siksi riski on siirtynyt kolmansiin maihin. Ison-Britannian parlamentin tietopalvelu luettelee huolta aiheuttaviksi kiertoreittien maiksi muun muassa Armenian, Kazakstanin, Kirgisian, Uzbekistanin, Serbian, Turkin, Thaimaan, Intian, Arabiemiirikunnat, Vietnamin, Kiinan ja Malesian. Kauppa näihin maihin ei ole kiellettyä. Kun tuote on CHPL-nimike ja ostaja on uusi välikäsi jossakin näistä maista, selvityksen tason on kuitenkin oltava toinen kuin tavanomaisessa kaupassa.

Suomi ei ole sivussa: kolme tapausta

Toukokuu 2023

Suomalainen teknologiayhtiö SDN-listalle

OFAC listasi Suomeen rekisteröidyn yhtiön, sen toimitusjohtajan ja hallituksen varajäsenen. Yhtiö oli toimittanut optoelektroniikkaa ja laboratoriolaitteita kahdelle jo listatulle venäläiselle teknologiayhtiölle.

OFAC · EO 14024

Lokakuu 2023

Suomalainen taho Entity List -luetteloon

Yhdysvaltain kauppaministeriö lisäsi luetteloon 49 tahoa, joista yksi Suomessa. Tahot olivat toimittaneet yhdysvaltalaisia mikropiirejä, CHPL:n ylimmän tason tuotteita, Venäjän puolustussektoriin liittyville vastaanottajille.

BIS · vientivalvonta

Lokakuu–marraskuu 2025

Polttoaineketju pysähtyi viikoissa

Yhdysvallat listasi Lukoilin 22.10.2025. Sen omistaman suomalaisen Teboilin toimitukset ja pankkipalvelut katkesivat, ja yhtiö haki yrityssaneeraukseen 21.11.2025.

Kumppanit vetäytyivät

Tapaukset havainnollistavat kolmea eri mekanismia. Ensimmäisessä suomalainen yhtiö listattiin suoraan, koska se toimitti tuotteita Venäjän teknologiasektorille. Toisessa riski syntyi yhdysvaltalaisesta komponentista, joka kulki suomalaisen tahon kautta. Kolmannessa yrityksen liiketoiminta pysähtyi, koska sen kumppanit arvioivat oman riskinsä liian suureksi, vaikka Yhdysvallat oli myöntänyt huoltoasemaliiketoiminnalle siirtymäaikaa.

Lähialueelta löytyy myös esimerkki dollarikytkennän merkityksestä. Kesäkuussa 2023 ruotsalaisen pankkikonsernin latvialainen tytäryhtiö maksoi OFAC:lle 3 430 900 dollarin sovinnon 386 epäillystä Krimin pakotteiden rikkomisesta. Asiakas oli käyttänyt pankin verkkopankkia Krimillä, ja maksut kulkivat yhdysvaltalaisten kirjeenvaihtajapankkien kautta.

Mitä metalli-, puu- ja teknologiayhtiön on otettava huomioon

Metalliteollisuus ja koneenrakennus

Metalliteollisuudella on kaksi erillistä riskiä. Ensimmäinen liittyy myyntiin: CNC-työstökoneet, laakerit ja muut mekaaniset komponentit ovat CHPL:ssä. Graham-laki mainitsee erikseen myös koneiden huolto- ja päivityspalvelut sekä ohjelmistot. Toinen riski liittyy raaka-aineisiin ja metallikauppaan: Iranin rauta-, teräs-, alumiini- ja kuparisektoreihin kohdistuu toissijaisia pakotteita, ja metallien alkuperä voi hämärtyä kolmansien maiden välikäsissä. Metallin alkuperän ja toimitusketjun dokumentointi on siksi sekä tulli- että pakotekysymys.

Puu- ja metsäteollisuus

Puutuotteita ei yleensä pidetä pakotetuotteina, mutta riski on olemassa kolmella tasolla. Graham-laki mainitsee puuselluloosan ja nitroselluloosan, joita käytetään ammusten ajoaineiden valmistuksessa. Iranin rakennussektoriin kohdistuvat toissijaiset pakotteet koskevat merkittäviä tavaroita, joita käytetään rakentamisessa. Lisäksi metsäteollisuuden vienti kulkee meritse, joten alusten, varustamoiden ja vakuuttajien seulonta on osa jokaista kauppaa. Lähi-idän ja Aasian ostajat sekä maksut kolmansien maiden pankkien kautta edellyttävät tavanomaista tarkempaa vastapuolen tuntemista.

Korkea teknologia ja elektroniikka

Teknologiayhtiöllä on kaksi päällekkäistä järjestelmää. Toissijaiset pakotteet koskevat sitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen tuote myydään. Yhdysvaltain vientivalvonta (Export Administration Regulations, EAR) puolestaan koskee sitä, mistä tuote on tehty. Yhdysvaltalaista alkuperää olevat tuotteet ovat EAR:n alaisia missä tahansa. Ulkomailla valmistettu tuote voi olla EAR:n alainen, jos siinä on riittävästi yhdysvaltalaista sisältöä tai jos se on valmistettu tietyllä yhdysvaltalaisella teknologialla tai ohjelmistolla (niin sanottu foreign direct product -sääntö). Venäjään ja Valko-Venäjään sovelletaan laajennettuja sääntöjä.

Kauppaministeriö laajensi syyskuussa 2025 Entity List -luettelon vaikutukset koskemaan myös vähintään 50-prosenttisesti listattujen tahojen omistamia yhtiöitä, mutta keskeytti säännön 10.11.2025 vuodeksi. Jos keskeytystä ei jatketa, sääntö palaa voimaan marraskuussa 2026. Asiakkaan omistusrakenteen selvittäminen on silloin välttämätöntä myös vientivalvonnassa.

Metalli ja kone

Tyypillinen riskiketju

Kone tai varaosa jakelijalle Turkkiin, Keski-Aasiaan tai Kiinaan ja sieltä Venäjälle; huolto ja ohjelmistopäivitys etänä; metallin alkuperä kolmannen maan välikädeltä

Mitä tarkistaa ensin

CHPL-nimikkeet, huoltosopimukset, jakelijoiden asiakaskunta, metallin alkuperätodistukset

Puu ja metsä

Tyypillinen riskiketju

Selluloosa kauppiaalle, jonka asiakkaat ovat tuntemattomia; rakennustuotteet Lähi-itään; meriliikenne listatuilla aluksilla

Mitä tarkistaa ensin

Ostajan jatkojalostus ja asiakkaat, toimitusmaa, aluksen IMO-numero ja vakuuttaja

Korkea teknologia

Tyypillinen riskiketju

Yhdysvaltalainen komponentti suomalaisessa tuotteessa; anturi tai valokuitu jakelijalle; omistusrakenteeltaan epäselvä asiakas

Mitä tarkistaa ensin

Yhdysvaltalainen sisältö ja teknologia, Entity List, omistus (50 %), loppukäyttö

Iso-Britannia: ei Yhdysvaltain mallia, mutta ankara vastuu

Isolla-Britannialla ei ole Yhdysvaltain laajuista toissijaisten pakotteiden järjestelmää. Sen pakotteet sitovat brittiläisiä henkilöitä missä tahansa ja kaikkia Isossa-Britanniassa. Suomalaiselle yritykselle tämä merkitsee brittiläistä kytkentää, kun se maksaa punnissa, käyttää brittiläistä tytäryhtiötä tai pankkia tai ostaa vakuutuksen Lontoon markkinalta.

Vuonna 2024 Iso-Britannia laajensi kuitenkin valtuuttaan nimetä kolmansien maiden toimijoita. Nimeäminen on mahdollista, jos toimija tarjoaa rahoituspalveluja tai asettaa varoja, tavaroita tai teknologiaa Venäjän hallitusta hyödyttävien tai Ukrainaa horjuttavien tahojen saataville. Valtuutta käytettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2025 kirgisialaiseen pankkiin, ja toimenpiteellä on toissijaisten pakotteiden kaltaisia vaikutuksia. Heinäkuun 2026 loppuun mennessä Iso-Britannia oli tehnyt Venäjä-ohjelmassa 3 450 nimeämistä, joista 620 koski aluksia. Lokakuussa 2025 nimettyjen joukossa oli myös intialainen öljynjalostamo.

Valvonta ja seuraamukset

OFSI (rahoituspakotteet) voi määrätä seuraamusmaksun ankaran vastuun perusteella, eli tahallisuutta tai tuottamusta ei tarvitse osoittaa. Enimmäismäärä on 1 miljoona puntaa tai 50 prosenttia rikkomuksen arvosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Enimmäismäärän korottamista on valmisteltu. Vuonna 2025 OFSI määräsi seuraamuksia muun muassa kansainvälisen asianajotoimiston Moskovan toimistolle (465 000 puntaa) maksuista pakotteiden kohteena oleville pankeille.
OTSI (kauppapakotteet) aloitti lokakuussa 2024. Se valvoo kauppapakotteita siviilioikeudellisin keinoin. Toimintavuonna 2025–2026 OTSI sai 178 ilmoitusta epäillyistä rikkomuksista, joista valtaosa koski Venäjää. Seuraamusmaksuja ei vielä määrätty, mutta useat tutkinnat olivat pitkällä.
End-use-valvonta otettiin käyttöön keväällä 2026. Viejä tarvitsee luvan muuhunkin kuin valvontalistalla olevaan tavaraan, jos viranomainen ilmoittaa, että tavara saattaa päätyä pakotteiden kohteena olevaan maahan. Tämä koskee Isosta-Britanniasta tapahtuvaa vientiä, ja siksi se on merkityksellinen konserneille, joilla on brittiläinen tytäryhtiö tai varasto.

Japani: vientikiellot kolmansien maiden yrityksille

Japanin pakotteet perustuvat ulkomaankauppalakiin (Foreign Exchange and Foreign Trade Act, FEFTA). Rahoituspakotteista vastaa valtiovarainministeriö ja kauppapakotteista talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö METI. Japani ei ole ottanut käyttöön Yhdysvaltain kaltaisia toissijaisia pakotteita. Se on kuitenkin asettanut vientikieltoja nimetyille kolmansien maiden yhtiöille. Tammikuussa 2025 kieltolistalle lisättiin kymmeniä yhtiöitä muun muassa Kiinasta, Turkista, Arabiemiirikunnista, Uzbekistanista, Kazakstanista ja Kirgisiasta. Japani myös laski venäläisen raakaöljyn hintakaton 47,6 dollariin tynnyriltä 12.9.2025.

Japanin valvonnan painopiste on kauttakulussa. Ensimmäinen Venäjä-pakotteisiin liittyvä rikostuomio annettiin lokakuussa 2024 kauppayhtiölle, joka oli vienyt moottoripyöriä Venäjälle Etelä-Korean kautta. Kauppapakotteiden rikkomisesta voi seurata enintään viisi vuotta vankeutta ja/tai enintään 10 miljoonan jenin sakko tai viisinkertainen kaupan arvo, jos se on suurempi.

Suomalaiseen yritykseen Japanin sääntely vaikuttaa pääasiassa kumppanien kautta. Japanilainen asiakas tai toimittaja ei voi ottaa riskiä siitä, että tavara päätyy Venäjälle kolmannen maan kautta. Siksi se vaatii loppukäyttäjäselvityksiä ja sopimusehtoja, jotka suomalaisen yrityksen on pystyttävä täyttämään.

Toissijaiset pakotteet

Yhdysvallat

Kyllä, laajat; Venäjän osalta osin pakolliset vuodesta 2026

Iso-Britannia

Rajattu nimeämisvalta kolmansien maiden toimijoihin vuodesta 2024

Japani

Ei; vientikiellot nimetyille kolmansien maiden yhtiöille

Kosketuspinta suomalaiseen yritykseen

Yhdysvallat

Dollari, pankit, yhdysvaltalaiset komponentit, toissijaiset seuraamukset ja tullit

Iso-Britannia

Puntamaksut, brittiläiset tytäryhtiöt, Lontoon vakuutus- ja välitysmarkkina

Japani

Japanilaiset asiakkaat ja toimittajat sekä niiden vaatimat selvitykset

Vastuun peruste

Yhdysvallat

Seuraamusperusteissa usein tietoisuus; Graham-laissa myös ”olisi pitänyt tietää”

Iso-Britannia

Siviiliseuraamuksissa ankara vastuu

Japani

Rikosoikeudellinen vastuu ja hallinnolliset seuraamukset

Mitä seuraa, jos toissijaiset pakotteet jätetään huomiotta

SDN-listaus. Omaisuus Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä jäädytetään, eikä yhdysvaltalainen henkilö tai yhtiö saa asioida yrityksen kanssa. Jäädytys ulottuu tytäryhtiöihin, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.
Pankki- ja vakuutussuhteet katkeavat. Dollarimaksut pysähtyvät, ja eurooppalaiset pankit ja vakuuttajat arvioivat oman riskinsä. EU-oikeus ei velvoita niitä jatkamaan asiakkuutta.
Asiakkaat ja toimittajat vetäytyvät. Kansainvälisissä sopimuksissa on yleensä pakotelauseke, joka oikeuttaa keskeyttämään tai irtisanomaan sopimuksen.
Johdon henkilökohtainen riski. Toissijaisiin pakotteisiin kuuluu usein johtajien viisumi- ja maahantulokielto.
Seuraamusmaksut, kun kytkentä Yhdysvaltoihin on olemassa. IEEPA-lain mukainen siviilioikeudellinen seuraamus on vuoden 2025 indeksitarkistuksen mukaan enintään 377 700 dollaria rikkomusta kohden tai kaksi kertaa liiketoimen arvo, jos se on suurempi. Rikosoikeudellinen enimmäisrangaistus on miljoonan dollarin sakko ja 20 vuotta vankeutta. Vanhentumisaika piteni 24.4.2024 viidestä kymmeneen vuoteen.
Rikosvastuu Suomessa. Jos sama kauppa rikkoo myös EU:n pakotteita, kyse voi olla pakoterikoksesta, ja yhtiölle voidaan määrätä yhteisösakko. Käsittelimme kotimaista oikeuskäytäntöä artikkelissa pakotteiden rikkomisesta Suomessa.

Kustannukset ja vaikutus liiketoiminnan toteuttamiseen

Kustannukset jakautuvat kolmeen ryhmään. Suorat kustannukset ovat menetetty myynti, keskeytyneet sopimukset, tullit ja mahdolliset seuraamusmaksut. Välilliset kustannukset näkyvät rahoituksen ja vakuutusten hinnassa ja saatavuudessa, maksuliikenteen viiveinä ja asiakkaiden vaatimina selvityksinä. Pysyvin kustannus on listaus, joka seuraa yritystä ja sen omistajia. Listalta poistaminen edellyttää hakemusta OFAC:lle ja näyttöä toiminnan muuttumisesta, eikä menettely ole nopea eikä varma.

Arviomme mukaan toissijaiset pakotteet muuttavat kansainvälisen kaupan toteuttamista pysyvästi. Jakelija- ja agenttiverkoston valinnasta tulee riskienhallintaa, ja sopimuksiin tarvitaan tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia. Pankit ja vakuuttajat kysyvät enemmän ja aiemmin, ja vastausten valmiudesta tulee kilpailutekijä. Tuotanto- ja toimitusmaiden valinnassa on huomioitava myös niihin kohdistuva pakote- ja tulliriski. Ennakoinnin kustannus on murto-osa siitä, mitä listaus maksaa.

EU:n vastatoimet: blocking-asetus ja pakkokeinojen vastainen väline

EU pitää kolmansien maiden ulkoalueellisia pakotteita lähtökohtaisesti kansainvälisen oikeuden vastaisina. Sillä on kaksi välinettä, mutta kumpikaan ei poista suomalaisen yrityksen riskiä.

Blocking-asetus koskee vain Kuubaa ja Irania

Neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96 eli niin sanottu blocking-asetus sisältää neljä keskeistä elementtiä:

Noudattamiskielto (5 artikla): EU:n toimija ei saa noudattaa asetuksen liitteessä lueteltuja kolmansien maiden lakeja.
Poikkeuslupa (5 artiklan 2 kohta): komissio voi sallia noudattamisen, jos noudattamatta jättäminen vahingoittaisi vakavasti toimijan tai unionin etuja.
Ilmoitusvelvollisuus (2 artikla): toimijan on ilmoitettava komissiolle 30 päivän kuluessa, jos liitteen lait vaikuttavat sen taloudellisiin etuihin.
Vahingonkorvaus (6 artikla): toimija voi vaatia korvausta vahingosta, joka sille aiheutuu liitteen lakien soveltamisesta.

Asetuksen liitteessä on kuitenkin vain Yhdysvaltain Kuubaa ja Irania koskevaa sääntelyä. Venäjä-pakotteet eivät kuulu asetuksen piiriin. Suomalainen yritys saa noudattaa Yhdysvaltain Venäjä-pakotteita, ja sen sopimuskumppanit voivat vedota niihin. Suomessa ilmoitusvelvollisuuden ja noudattamiskiellon tahallisesta tai törkeän huolimattomasta rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon (laki 265/1998). Komissio aloitti asetuksen uudistamisen vuonna 2021, mutta uutta asetusta ei ole annettu.

Bank Melli: kun Iran-kauppa päättyy

Iranin osalta blocking-asetus voi asettaa yrityksen kahden ristiriitaisen vaatimuksen väliin. Unionin tuomioistuin linjasi asiassa C‑124/20 (Bank Melli Iran, 21.12.2021) kolme asiaa, joilla on käytännön merkitystä:

Mitä tuomioistuin linjasi

1. Noudattamiskielto on voimassa, vaikka Yhdysvaltain viranomainen ei olisi antanut yritykselle mitään määräystä. Riittää, että yritys noudattaa liitteen lakeja.

2. Sopimuksen voi irtisanoa ilman perusteita. Jos riita-asiassa on näyttöä siitä, että syynä olivat Yhdysvaltain pakotteet, yrityksen on osoitettava, ettei se pyrkinyt noudattamaan niitä.

3. Kansallisen tuomioistuimen on punnittava, olisiko irtisanomisen mitätöinti suhteeton yrityksen taloudellisiin menetyksiin nähden. Komission poikkeusluvan hakematta jättäminen voi vaikuttaa arvioon.

Käytännössä Iran-kytkentäisen sopimuksen päättäminen edellyttää huolellista dokumentointia ja tarvittaessa komission poikkeuslupaa. Iranin osalta toissijaisten pakotteiden riski on myös pitkäaikainen, koska Graham-laki jatkoi Iran Sanctions Actin voimassaoloa vuoden 2031 loppuun.

Pakkokeinojen vastainen väline on poliittinen työkalu

Asetuksella (EU) 2023/2675 annettu pakkokeinojen vastainen väline antaa EU:lle mahdollisuuden vastata kolmannen maan taloudelliseen painostukseen esimerkiksi tulleilla, kauppa- ja investointirajoituksilla tai julkisten hankintojen rajoituksilla. Välinettä ei ole tiettävästi käytetty. Sen käyttöä harkittiin julkisesti tammikuussa 2026 Yhdysvaltain tulliuhkien vuoksi. Väline suojaa unionin päätösvaltaa, ei yksittäisen yrityksen pääsyä Yhdysvaltain markkinoille.

EU käyttää itse yhä enemmän kolmansiin maihin ulottuvia keinoja. EU on lisännyt kolmansien maiden yhtiöitä vientirajoitusten piiriin (21. pakotepaketissa 23.7.2026 yhteensä 51 yhtiötä muun muassa Kiinasta, Intiasta, Turkista ja Arabiemiirikunnista). EU:n vientisopimuksiin vaaditaan ”No Russia” -lauseke, CHPL-tuotteiden myyjiltä edellytetään huolellisuusvelvoitteiden noudattamista ja emoyhtiön on pyrittävä varmistamaan, etteivät sen EU:n ulkopuoliset tytäryhtiöt heikennä pakotteita. Ero toissijaisiin pakotteisiin on siinä, että EU:n velvoitteet sitovat EU:n toimijoita, kun taas Yhdysvallat kohdistaa seuraamukset suoraan kolmansien maiden yrityksiin. Lue lisää siitä, miten OFAC-listausta arvioidaan EU:ssa.

Miten toissijaisiin pakotteisiin varaudutaan

Onko syytä varautua?

Jokaisen kansainvälistä kauppaa käyvän yrityksen on syytä tuntea toissijaisten pakotteiden perusteet. Varautumisen laajuus riippuu altistuksesta. Alla oleva jaottelu on toimiston oma arvio.

Myynti ja hankinta vain EU:ssa, Pohjois-Amerikassa ja muissa pakotteita soveltavissa maissa

Riskitaso: Perustaso

Varautumisen taso

Listaseulonta, pakotelausekkeet, pankkiyhteistyö

CHPL-nimikkeitä tai yhdysvaltalaista sisältöä sisältäviä tuotteita jakelijoille Turkkiin, Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Arabiemiirikuntiin tai Kiinaan

Riskitaso: Korkea

Varautumisen taso

Tehostettu loppukäyttäjäselvitys, omistusrakenne, jälleenvientikielto ja tarkastusoikeus, vientivalvonnan luokittelu

Kauppaa Lähi-idässä, metallikauppaa tai Iran-kytkentäisiä vastapuolia

Riskitaso: Korkea

Varautumisen taso

Alkuperän ja vastapuolen selvitys, blocking-asetuksen arviointi ennen sopimusten päättämistä

Merikuljetukset, rahtaus, vakuutus tai satamapalvelut

Riskitaso: Kohonnut

Varautumisen taso

Alusten seulonta IMO-numerolla EU:n, Yhdysvaltain ja Ison-Britannian listoja vasten

Brittiläinen tytäryhtiö, puntamaksut tai japanilaiset kumppanit

Riskitaso: Kohonnut

Varautumisen taso

Ison-Britannian ankaran vastuun huomioiminen, end-use-valvonta, kumppanien vaatimusten täyttäminen

Tee pakotteista hallituksen asia

Hallituksen on päätettävä yrityksen riskinottohalukkuudesta: mihin maihin ja millaisille vastapuolille myydään, millä ehdoilla ja kuka vastaa. Kirjattu pakotepolitiikka on myös näyttö huolellisuudesta.
Kartoita altistus
- maat: myynti-, kauttakulku- ja tuotantomaat
- tuotteet: CHPL-nimikkeet, yhdysvaltalainen sisältö ja teknologia, huolto ja ohjelmistot
- kumppanit: jakelijat, agentit, huolitsijat, varustamot, vakuuttajat ja pankit
- rahaliikenne: valuutat ja maksureitit.
Seulo listat ja omistus

Seulo EU:n, OFAC:n (SDN), BIS:n (Entity List), Ison-Britannian ja Japanin listat. Selvitä omistusrakenne vähintään 50 prosentin tasolle, koska listaamaton yhtiö voi olla jäädytetty omistajansa vuoksi.
Tunne loppukäyttäjä ja reitti

Pyydä loppukäyttäjäselvitys, kun tuote on CHPL-nimike tai ostaja on uusi välikäsi kauttakulkumaassa. Kirjaa varoitusmerkit ja niiden arviointi, esimerkiksi epätavallinen reitti, maksu kolmannen kautta tai epämääräinen käyttötarkoitus.
Rakenna sopimukset kestämään

Pakotelausekkeen on katettava EU:n lisäksi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet. Lisää jälleenvientikielto, tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, keskeytys- ja irtisanomisoikeus sekä tullien ja lainmuutosten kustannusten jako. Iran-kytkentäisissä sopimuksissa huomioi blocking-asetus ennen kuin vetoat Yhdysvaltain pakotteisiin.
Pidä pankki ja vakuuttaja ajan tasalla

Kerro, miten riski on arvioitu ja mitä dokumentaatiota on olemassa. Yritys, joka vastaa pankin kysymyksiin nopeasti, välttää maksuliikenteen pysähtymisen.
Seuraa ja päivitä

EU:n pakotepaketit, OFAC:n ja Ison-Britannian nimeämiset sekä Graham-lain 180 päivän tarkistukset muuttavat tilannetta jatkuvasti. Merkittävä muutos käynnistää arvion uudelleen kalenterista riippumatta.

Viisi kysymystä johtoryhmälle

Tiedämmekö, mihin maihin tuotteemme lopulta päätyvät, vai tiedämmekö vain, kenelle laskutamme?
Onko tuotteissamme CHPL-nimikkeitä tai yhdysvaltalaista sisältöä, ja kuka sen on tarkistanut?
Kattavatko sopimuksemme Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet ja oikeuttavatko ne tarkastamaan jakelijan myynnin?
Mitä tekisimme, jos pankkimme pysäyttäisi maksun huomenna?
Pystymmekö osoittamaan asiakirjoilla, miten olemme arvioineet riskin?

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Toissijaiset pakotteet eivät ole pelkkä compliance-osaston tehtävä. Ne vaikuttavat siihen, kenelle yritys voi myydä, mistä se voi ostaa, millä se voi kuljettaa ja kuka sen rahoittaa. Autamme johtoa tekemään nämä päätökset tietoisesti ja dokumentoidusti.

Pakoteriskien kartoitus: maat, tuotteet, kumppanit ja rahaliikenne
Pakotepolitiikka ja vastuunjako hallitukselle ja johdolle
Loppukäyttäjä- ja omistusrakenneselvitykset sekä niiden dokumentointimallit
Myynti-, jakelu-, agentuuri- ja rahtaussopimusten pakote- ja jälleenvientilausekkeet
Blocking-asetuksen arviointi Iran-kytkentäisissä tilanteissa ja komission poikkeuslupahakemukset
Yksittäisen kaupan tai kumppanin oikeudellinen riskiarvio ja toinen mielipide ennen päätöstä

Palvelemme pakotteiden ja kansainvälisen kaupan, logistiikka-, kuljetus- ja merioikeuden sekä tullauksen palvelualueillamme. Baltian ja Keski-Aasian kauppareiteissä avustaa Baltic Desk. Pakotteiden ja rahanpesusääntelyn erot olemme käyneet läpi kantavassa artikkelissamme.

Tiedättekö, mihin tuotteenne päätyvät?

Käymme kanssanne läpi maat, tuotteet, kumppanit ja sopimukset ja kerromme, missä toissijaisten pakotteiden riski on suurin ja mitä on tehtävä ensin.

Ota yhteyttä Pakotepalvelut

LKOS Law Office Oy · Töölönkatu 4, 00100 Helsinki · +358 40 672 4285 · office@lkoslaw.fi

Usein kysyttyä

Mitä toissijaiset pakotteet ovat?

Toissijaiset pakotteet ovat Yhdysvaltain seuraamuksia, jotka kohdistuvat ulkomaisiin toimijoihin, joilla ei ole Yhdysvaltoihin mitään kytkentää. Ne eivät kiellä kauppaa, vaan uhkaavat ulkomaista toimijaa pääsyn menettämisellä: SDN-listauksella, rajoituksilla yhdysvaltalaisiin pankkitileihin, vientilupien epäämisellä, viisumikielloilla tai tulleilla.

Mikä ero on ensisijaisilla ja toissijaisilla pakotteilla?

Ensisijaiset pakotteet sitovat yhdysvaltalaisia henkilöitä ja yhtiöitä, Yhdysvalloissa tapahtuvaa toimintaa ja liiketoimia, joissa on yhdysvaltalainen kytkentä, kuten dollarimaksu. Niiden rikkomisesta seuraa sakko tai rangaistus. Toissijaiset pakotteet kohdistuvat ulkomaisiin toimijoihin ilman tällaista kytkentää, ja seuraamus on pääsyn menettäminen Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmään ja markkinoille.

Mitä maita toissijaiset pakotteet koskevat?

Yhdysvaltain toissijaisten pakotteiden painopiste on Venäjässä, Iranissa ja Pohjois-Koreassa. Venäjän osalta riski liittyy erityisesti sotateolliseen perustaan, energiasektoriin, valtion pankkeihin ja varjolaivastoon. Iranin osalta riski liittyy öljy- ja petrokemian sektoreihin, rauta-, teräs-, alumiini- ja kuparisektoreihin sekä rakennus-, kaivos-, valmistus- ja tekstiilisektoreihin. Käytännössä riski kulkee usein kolmansien maiden kautta, kuten Turkin, Keski-Aasian, Kaukasuksen, Arabiemiirikuntien ja Kiinan.

Onko suomalaisia yrityksiä listattu Yhdysvaltain pakotelistoille?

On. OFAC listasi toukokuussa 2023 Suomeen rekisteröidyn teknologiayhtiön ja sen johtoa, koska yhtiö oli toimittanut optoelektroniikkaa ja laboratoriolaitteita kahdelle jo listatulle venäläiselle yhtiölle. Lokakuussa 2023 Yhdysvaltain kauppaministeriö lisäsi Entity List -luetteloon 49 tahoa, joista yksi Suomessa, koska tahot olivat toimittaneet yhdysvaltalaisia mikropiirejä Venäjän puolustussektoriin liittyville vastaanottajille.

Koskevatko Yhdysvaltain vientirajoitukset Suomessa valmistettuja tuotteita?

Voivat koskea. Yhdysvaltalaista alkuperää olevat tuotteet ovat Yhdysvaltain vientivalvonnan alaisia missä tahansa. Ulkomailla valmistettu tuote voi olla sääntelyn alainen, jos siinä on riittävästi yhdysvaltalaista sisältöä tai jos se on valmistettu tietyllä yhdysvaltalaisella teknologialla tai ohjelmistolla. Venäjään ja Valko-Venäjään sovelletaan laajennettuja sääntöjä.

Onko Isolla-Britannialla ja Japanilla toissijaisia pakotteita?

Ei Yhdysvaltain laajuisia. Iso-Britannia laajensi vuonna 2024 valtuuttaan nimetä kolmansien maiden toimijoita ja käytti sitä ensimmäisen kerran helmikuussa 2025 kirgisialaiseen pankkiin. Rahoituspakotteiden siviiliseuraamukset perustuvat Isossa-Britanniassa ankaraan vastuuseen. Japani on asettanut vientikieltoja nimetyille kolmansien maiden yhtiöille, muun muassa Kiinassa, Turkissa ja Keski-Aasiassa.

Mitä EU:n blocking-asetus tarkoittaa suomalaiselle yritykselle?

Neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96 kieltää EU:n toimijoita noudattamasta liitteessä lueteltuja kolmansien maiden lakeja, joita ovat Yhdysvaltain Kuubaa ja Irania koskevat säädökset. Venäjä-pakotteet eivät kuulu asetuksen piiriin. Iranin osalta unionin tuomioistuin on asiassa C-124/20 katsonut, että kielto on voimassa, vaikka Yhdysvaltain viranomainen ei olisi antanut määräystä, ja että riita-asiassa yrityksen voi olla osoitettava, ettei sopimuksen päättäminen johtunut Yhdysvaltain pakotteiden noudattamisesta. Suomessa rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Mitä tapahtuu, jos yritys listataan OFAC:n SDN-listalle?

Yrityksen Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä oleva omaisuus jäädytetään, eikä yhdysvaltalainen henkilö tai yhtiö saa asioida sen kanssa. Jäädytys ulottuu myös yhtiöihin, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi. Käytännössä dollarimaksut pysähtyvät, ja myös eurooppalaiset pankit, vakuuttajat ja asiakkaat arvioivat suhteensa uudelleen. Listalta poistaminen edellyttää hakemusta OFAC:lle ja näyttöä toiminnan muuttumisesta.

Oscari Seppälä ja Liene Krumina

Specialist Partner ja Managing Partner · LKOS Law Office Oy

Avustamme vientiteollisuutta, logistiikka-alaa ja rahoitusalan toimijoita pakotteiden, vientivalvonnan ja kansainvälisen kaupan sopimusten kysymyksissä Suomessa ja Baltiassa. Tutustu tiimiimme.

Lähteet

Executive Orders 13810 (20.9.2017), 13846 (6.8.2018), 13871 (8.5.2019), 13902 (10.1.2020), 14024 (15.4.2021) ja 14114 (22.12.2023); OFAC FAQ 1181 (12.6.2024).
Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026, H.R. 5334, enrolled bill (allekirjoitettu 18.9.2026).
U.S. Department of the Treasury, lehdistötiedotteet 19.5.2023 (jy1494) ja 22.10.2025 (sb0290).
OFAC, Settlement Agreement with Swedbank Latvia AS, 20.6.2023.
OFAC, Guidance on Extension of Statute of Limitations, 22.7.2024; 21st Century Peace through Strength Act, Pub. L. 118–50, 24.4.2024; Inflation Adjustment of Civil Monetary Penalties, 90 FR 3687, 15.1.2025.
Bureau of Industry and Security: Common High Priority Items List (päivitetty 23.2.2024); lehdistötiedote 6.10.2023; One-Year Suspension of Expansion of End-User Controls for Affiliates of Certain Listed Entities, 2025-19846.
House of Commons Library, CBP-10342, 3.8.2026; OTSI Annual Review 2025–2026; OFSI:n seuraamuspäätökset 2025; The Sanctions (EU Exit) (Miscellaneous Amendments) Regulations 2026.
Japanin ulkomaankauppalaki (FEFTA); Japanin hallituksen pakotepäätökset 10.1.2025 ja 12.9.2025.
Neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96 ja komission ohjeistus 2018/C 277 I/03; laki 265/1998.
Unionin tuomioistuin 21.12.2021, asia C‑124/20 (Bank Melli Iran), ECLI:EU:C:2021:1035.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2675.
Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 ja 21. pakotepaketti 23.7.2026.
E. Geranmayeh ja M. Lafont Rapnouil: Meeting the challenge of secondary sanctions, European Council on Foreign Relations, 25.6.2019.
Teboil: Helsinki Times 7.11.2025; Energy Connects 21.11.2025.

Tämä artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 1.10.2026, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa eikä toimeksiantosuhdetta. Pakotteet muuttuvat usein, ja tiedot on tarkistettava ajantasaisista lähteistä ennen päätöksentekoa. Yhdysvaltain, Ison-Britannian tai Japanin oikeuden soveltaminen yksittäistapaukseen voi edellyttää myös paikallisen asianajajan arviota. Yksittäistapauksessa suosittelemme aina erillistä oikeudellista arviointia – otathan yhteyttä. © LKOS Law Office Oy.

Graham-laki: mitä Yhdysvaltain uusi Venäjä-pakotelaki tarkoittaa suomalaiselle yritykselle

Thu, 01 Oct 2026 06:24:00 +0000

Yhdysvaltain Graham-laki kirjaa Venäjä-pakotteet lakiin, velvoittaa seuraamuksiin Venäjän puolustusteollisuuden ulkomaisille toimittajille ja sallii jopa 100 prosentin tullit Venäjän energian suurimmille ostajamaille. Lain luettelossa ovat muun muassa CNC-työstökoneet, puuselluloosa ja kehittyneet anturit. Kävimme läpi, mitä laki tarkoittaa suomalaiselle metalli-, metsä- ja teknologiateollisuudelle ja miten voimaantuloon varaudutaan.

Yhdysvaltain presidentti allekirjoitti 18.9.2026 lain, joka kirjaa Venäjä-pakotteet Yhdysvaltain lakiin, velvoittaa hallinnon kohdistamaan seuraamuksia myös kolmansien maiden yrityksiin ja antaa vallan määrätä jopa sadan prosentin tullit Venäjän energian suurimmille ostajamaille. Ensimmäinen määräaika on 18.10.2026. Laki on suomalaiselle teollisuudelle ajankohtaisempi kuin moni huomaa: sen luettelossa mainitaan muun muassa CNC-työstökoneet, puuselluloosa ja kehittyneet anturit, ja seuraamukseen riittää, että yrityksen olisi pitänyt tietää, minne sen tuote päätyy.

Lyhyesti

Graham-laki tekee harkinnasta velvollisuuden. Hallinnon on arvioitava seuraamukset 30 päivän kuluessa eli 18.10.2026 mennessä ja sen jälkeen 180 päivän välein. Poikkeaminen edellyttää pääsääntöisesti presidentin kongressille antamaa perusteltua ilmoitusta.
Pakotteet eivät enää ole yhden allekirjoituksen päässä. Venäjä-pakotteet kirjataan lakiin, eikä niitä voi purkaa pelkällä presidentin määräyksellä. Lopettaminen edellyttää rauhansopimusta, jonka Ukraina hyväksyy.
Tuoteluettelo on konkreettinen. Laki mainitsee CNC-työstökoneet ja niiden huollon, voiteluaineiden lisäaineet, nitroselluloosan ja puuselluloosan, kemialliset pinnoitteet, sotilaskäyttöön soveltuvat valokuidut, kehittyneet anturit ja koko CHPL-luettelon.
”Olisi pitänyt tietää” riittää. Laki lukee yrityksen tiedoksi myös sen, mitä sen olisi pitänyt tietää. Puolustus perustuu dokumentoituun asiakkaan ja kauppaketjun tuntemiseen, ei tietämättömyyteen.
Tulli voi osua tuotteeseen, jolla ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa. Jos Yhdysvaltoihin myytävä tuote valmistetaan maassa, joka kuuluu Venäjän öljyn tai kaasun viiden suurimman ostajan joukkoon, tuotteelle voidaan määrätä jopa 100 prosentin lisätulli.
EU:n alusluettelot saavat uuden merkityksen. Se, että alus on EU:n tai Ison-Britannian pakotteiden kohteena, kelpaa Yhdysvalloissa näytöksi varjolaivastoon kuulumisesta.

Mikä Graham-laki on

Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026 (H.R. 5334) hyväksyttiin senaatissa 7.8.2026 äänin 86–11 ja edustajainhuoneessa 16.9.2026 äänin 262–159. Presidentti allekirjoitti sen 18.9.2026. Laki (jäljempänä Graham-laki) muistuttaa lähestymistavaltaan vuoden 2017 CAATSA-lakia, joka niin ikään kirjasi presidentin määräyksiin perustuneita Venäjä-pakotteita lakiin ja loi uusia seuraamusvaltuuksia.

Laki rakentuu olemassa olevan järjestelmän päälle. Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet ovat tähän asti perustuneet pääosin presidentin toimeenpanomääräyksiin, joista keskeisin on määräys 14024. Joulukuussa 2023 annetulla määräyksellä 14114 ulkomaiset pankit tuotiin toissijaisten pakotteiden piiriin: pankki voi menettää pääsynsä yhdysvaltalaisiin kirjeenvaihtajatileihin, jos se välittää merkittäviä liiketoimia Venäjän sotateollisen perustan hyväksi. Toissijaiset pakotteet ovat seuraamuksia, jotka kohdistuvat ulkomaisiin toimijoihin, vaikka niillä ei olisi mitään kytkentää Yhdysvaltoihin. Käsittelemme niiden yleisiä periaatteita sekä Ison-Britannian ja Japanin vastaavia järjestelmiä erillisessä artikkelissa toissijaisista pakotteista.

Graham-laki muuttaa järjestelmää kolmella tavalla, joilla on merkitystä suomalaiselle yritykselle: se tekee pakotteista pysyvämpiä, se velvoittaa seuraamuksiin aiempaa useammissa tilanteissa ja se tuo pakotteiden rinnalle tullit.

Mitä Graham-laki muuttaa

1. Pakotteet siirtyvät presidentin määräyksistä lakiin

Toimeenpanomääräyksiä voi muuttaa nopeasti kumpaankin suuntaan. Esimerkiksi maaliskuussa 2026 OFAC myönsi energiamarkkinoiden häiriön vuoksi väliaikaisen yleisluvan venäläiselle raakaöljylle, joka oli lastattu ennen 12.3.2026. Graham-laki kirjaa Venäjä-pakotteet lakiin siinä muodossa kuin ne olivat voimassa juuri ennen lain voimaantuloa. Niitä ei voi enää purkaa pelkällä presidentin määräyksellä.

Venäjään kohdistuvat pakotteet voidaan lopettaa vasta, kun Venäjä on allekirjoittanut Ukrainan hyväksymän rauhansopimuksen ja lopettanut sotatoimet. Kongressilla on lisäksi 30 päivän tarkasteluaika. Presidentti voi poiketa yksittäisistä seuraamuksista, jos hän ilmoittaa kongressille poikkeamisen olevan kansallisen edun mukaista ja perustelee sen. Laki on voimassa viisi vuotta, ellei sitä jatketa.

Suomalaisen yrityksen kannalta lähtötaso on nyt pysyvämpi. Kauppapoliittinen ratkaisu tai yksittäinen neuvottelu ei enää kumoa Venäjä-pakotteita yhdessä yössä. Strategiaa, jossa Venäjään liittyviä kauppasuhteita ”pidetään lämpimänä” pakotteiden purkamista odottaen, on syytä arvioida uudelleen.

2. Viisi tapaa, joilla laki ulottuu EU-yrityksiin

102(b)(2)(A) §

Puolustusteollisuuden toimittajat

Ulkomainen toimija, joka tietoisesti myy, vuokraa tai toimittaa Venäjän puolustusteollisuuteen liittyviä tuotteita tai palveluja tai helpottaa niiden toimittamista.

Metalli · metsä · teknologia

102(b)(2)(B) §

Harhaanjohtavat järjestelyt

Toimija, joka tietoisesti helpottaa harhaanjohtavia tai pilkottuja liiketoimia näiden tuotteiden ja palvelujen toimittamiseksi.

Välikädet ja jakelijat

108 §

Energiasektorin tukeminen

Toimija, joka tietoisesti tukee Venäjän energiantuotannon ylläpitämistä tai laajentamista tuotteilla, palveluilla tai teknologialla.

Laitteet · huolto · teknologia

102(b)(3)–(7) §

Varjolaivasto, vakuuttajat ja satamat

Alusten omistajat, operaattorit, vakuuttajat ja jälleenvakuuttajat, päälliköt sekä satamanpitäjät, jotka sallivat pakotteiden alaisten alusten käydä satamassa.

Logistiikka · merenkulku

103 §

Ulkomaiset pankit

Rahoituslaitos, joka tekee merkittäviä liiketoimia Venäjän keskuspankin, Sberbankin, VTB:n, Gazprombankin tai muiden Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten kanssa.

Maksuliikenne

Lain 102(b)(2)(A) kohta on suomalaiselle teollisuudelle merkittävin, koska se luettelee tuotteet nimeltä. Luettelossa ovat:

CNC-ohjatut työstökoneet ja niihin liittyvät koneet, ohjelmistot sekä huolto- ja päivityspalvelut
voiteluaineiden lisäaineet
nitroselluloosa, puuselluloosa sekä niihin liittyvät lisäaineet ja komponentit, joita tarvitaan ammusten ajoaineiden tai räjähteiden valmistukseen
kemialliset pinnoitteet
sotilaskäyttöön soveltuvat valokuitukaapelit ja niiden valmistukseen tarvittava teknologia
kehittyneet anturit
Yhdysvaltain kauppaministeriön ylläpitämän Common High Priority Items List -luettelon (CHPL) tuotteet.

CHPL on Yhdysvaltain, EU:n, Ison-Britannian ja Japanin yhteinen luettelo tuotteista, joita Venäjä pyrkii hankkimaan asejärjestelmiinsä. Siinä on 50 kuusinumeroista HS-nimikettä neljällä prioriteettitasolla integroiduista piireistä mekaanisiin komponentteihin sekä CNC-työstökoneisiin ja niiden osiin. Koska luettelo perustuu tullinimikkeisiin, yritys voi verrata sitä suoraan omaan tuotevalikoimaansa.

Lain mukaan seuraamuksena on omaisuuden jäädyttäminen eli SDN-listaus sekä viisumi- ja maahantulokielto. Maahantulokielto koskee henkilöitä, kuten yrityksen johtoa. Ulkomaisille pankeille seuraamuksena voivat olla myös rajoitukset yhdysvaltalaisiin kirjeenvaihtajatileihin.

Aluksen kohdalla laki antaa erityisen todistussäännön: presidentti voi pitää näyttönä aluksen kuulumisesta varjolaivastoon sitä, että alus on EU:n, Ison-Britannian, G7-maan tai Five Eyes -maan pakotteiden kohteena. EU:n pakotelistaukset voivat siis jatkossa johtaa suoraan Yhdysvaltain seuraamuksiin.

3. Tietoisuuden kynnys: ”olisi pitänyt tietää”

Ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvat seuraamusperusteet edellyttävät pääsääntöisesti, että toimija toimii tietoisesti. Laki määrittelee tietoisuuden laajasti.

”The term ‘knowingly’ … means that a person had actual knowledge, or should have known, of the conduct, the circumstance, or the result.”

Suomeksi: henkilöllä oli todellinen tieto teosta, olosuhteesta tai seurauksesta, tai hänen olisi pitänyt tietää siitä.

H.R. 5334, 101 §

Määritelmä siirtää painopisteen siihen, mitä yritys on tehnyt selvittääkseen kauppaketjunsa. Seuraava jako on toimiston oma arvio siitä, miten määritelmää on syytä lähestyä käytännössä.

Ei todennäköisesti riitä

”Emme tienneet, kenelle jakelijamme myi.” Väite on heikko, jos tilauksessa oli tunnettuja varoitusmerkkejä: uusi välikäsi Turkissa, Keski-Aasiassa tai Kaukasuksella, tavanomaisesta poikkeava toimitusreitti, CHPL-nimike, epämääräinen loppukäyttö tai maksu kolmannen osapuolen kautta.

Kestää todennäköisemmin

Kirjallinen loppukäyttäjäselvitys, omistusrakenteen tarkistus, listojen seulonta, sopimukseen kirjattu jälleenvientikielto ja tarkastusoikeus sekä muistio siitä, miksi varoitusmerkit arvioitiin ja millä perusteella kauppa hyväksyttiin tai hylättiin.

4. Toissijaiset tullit: kenen tuotteet voivat joutua 100 %:n tulliin

Laki sisältää kaksi tullivaltuutta. Venäläisille tuotteille voidaan määrätä jopa 500 prosentin lisätulli. Suomalaisen yrityksen kannalta merkittävämpi on 113 §. Sen mukaan jopa 100 prosentin lisätulli voidaan määrätä kaikille tuotteille maasta, joka

tekee 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta tietoisesti uusia venäläisen raakaöljyn tai maakaasun ostoja ja kuuluu edeltävien 12 kuukauden aikana viiden suurimman tuojan joukkoon, tai
kuuluu viiden suurimman Venäjän öljypakotteiden kiertämistä helpottavan maan joukkoon.

Kohdemaat arvioidaan uudelleen 180 päivän välein. Maakaasun osalta laissa on poikkeus maille, joiden tuonti on alle 15 prosenttia Venäjän koko kaasunviennistä ja jotka ovat ryhtyneet merkittäviin toimiin tuonnin vähentämiseksi. Raakaöljyllä vastaavaa poikkeusta ei ole.

Kohdemaita ei ole vielä nimetty. Oikeudellisissa analyyseissä todennäköisinä on mainittu Kiina, Intia ja Turkki. Lisäksi on mainittu EU:n jäsenvaltiot, jotka tuovat edelleen venäläistä putkiöljyä tai nesteytettyä maakaasua. Analyysien mukaan EU:n päätös luopua venäläisestä kaasusta asetuksella (EU) 2026/261 voi auttaa jäsenvaltioita täyttämään poikkeuksen edellytykset. Suomi itse ei ole todennäköinen kohde. Riski syntyy tuotantomaasta: jos suomalainen konserni valmistaa Kiinassa, Intiassa tai Turkissa tuotteita, jotka se myy Yhdysvaltoihin, tulli kohdistuu niihin riippumatta siitä, liittyvätkö ne Venäjään millään tavalla.

Miksi tulleilla on nyt lakiperusta. Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi 20.2.2026 (Learning Resources v. Trump), ettei IEEPA-laki oikeuta presidenttiä määräämään tulleja. Aiemmat toimeenpanomääräyksiin perustuneet ”toissijaiset tullit” jäivät siksi oikeudellisesti epävarmoiksi. Graham-laki antaa kongressin nimenomaisen valtuutuksen. Tullin käyttöönotto ja taso ovat edelleen hallinnon harkinnassa, mutta sen oikeudellista pohjaa ei enää voi riitauttaa samalla perusteella.

5. Siirtymäaika Venäjältä vetäytyville

Lain seuraamuksia ei sovelleta 270 päivään eli 15.6.2027 asti toimiin, jotka liittyvät Venäjällä olevan toiminnan alasajoon tai myyntiin, kun toimintaa harjoittava yhtiö ei ole venäläisen tahon omistuksessa tai määräysvallassa. Suomalaiselle yritykselle, jolla on vielä tytäryhtiö tai omaisuutta Venäjällä, tämä on viimeinen selkeä ikkuna järjestää irtautuminen ilman Yhdysvaltain seuraamusriskiä.

Aikataulu

22.12.2023Toimeenpanomääräys 14114: ulkomaiset pankit toissijaisten pakotteiden piiriin.
22.10.2025Rosneft ja Lukoil listataan; OFAC varoittaa ulkomaisia pankkeja toissijaisista pakotteista.
20.2.2026Korkein oikeus: IEEPA ei oikeuta tulleihin.
7.8. ja 16.9.2026Senaatti ja edustajainhuone hyväksyvät lain.
18.9.2026Graham-laki allekirjoitetaan. Venäjän valtionlainoja koskeva kielto voimaan heti.
18.10.202630 päivän määräaika: seuraamusarvio, tullit ja maksuliikennerajoitukset.
Huhtikuu 2027Ensimmäinen 180 päivän tarkistus: uudet listaukset ja tullimaat.
15.6.2027270 päivän siirtymäaika Venäjän toimintojen alasajolle päättyy.
2031Laki raukeaa, ellei sitä jatketa. Iran Sanctions Act jatkuu 31.12.2031 asti.

Miksi suomalaisten yritysten on syytä olla varuillaan

Yhdysvaltain pakotteita pidetään Suomessa usein kaukaisena asiana, jonka hoitavat pankit. Syksyn 2025 tapahtumat osoittivat toisin.

Esimerkki: polttoaineketju pysähtyi viikoissa

Yhdysvallat listasi venäläisen Lukoilin 22.10.2025. Lukoilin omistaman suomalaisen Teboilin polttoainetoimitukset ja pankkipalvelut katkesivat marraskuun alkuun mennessä, ja yhtiö haki yrityssaneeraukseen 21.11.2025. Yhdysvallat oli myöntänyt huoltoasemaliiketoiminnalle siirtymäaikaa joulukuuhun 2025 asti, mutta toimittajat ja pankit olivat jo arvioineet oman riskinsä ja vetäytyneet.

Tapaus kertoo, miten Yhdysvaltain pakotteet toimivat käytännössä. Ratkaisevaa ei ollut pelkkä oikeudellinen velvoite vaan se, mitä kumppanit uskalsivat tehdä. Graham-laki lisää tätä vaikutusta kolmella tavalla:

Harkinta muuttuu velvollisuudeksi. Kun seuraamukset ovat pääsääntöisesti pakollisia ja niitä arvioidaan 180 päivän välein, pankit ja vakuuttajat voivat olettaa, että listauksia tulee lisää ja säännöllisesti.
Kynnys laskee. ”Olisi pitänyt tietää” -määritelmä tarkoittaa, että kumppanit kysyvät suomalaiselta yritykseltä enemmän ja vaativat näyttöä selvityksistä.
Kytkös EU:n listoihin. EU:n ja Ison-Britannian alusluettelot kelpaavat Yhdysvalloissa näytöksi. Suomalaisen rahdinantajan virhe EU-listan seulonnassa voi siis johtaa myös Yhdysvaltain seuraamukseen.

Suomalaisia yhtiöitä on jo aiemmin listattu Yhdysvaltain luetteloihin Venäjälle suuntautuneiden toimitusten vuoksi. Käymme tapaukset läpi artikkelissa toissijaisista pakotteista.

Vaikutus kaupankäyntiin toimialoittain

Metalliteollisuus ja koneenrakennus

CNC-työstökoneet ovat lain luettelossa ensimmäisenä, ja CHPL:n tasolla 4.B ovat CNC-työstökoneet ja niiden komponentit. Riski ei rajoitu uusien koneiden myyntiin. Laki mainitsee erikseen huolto- ja päivityspalvelut sekä ohjelmistot. Varaosat, etähuolto ja ohjelmistopäivitykset laitteisiin, jotka ovat päätyneet Venäjälle tai sitä palvelevalle jakelijalle, voivat olla yhtä riskialttiita kuin itse kone. Voiteluaineiden lisäaineet ja kemialliset pinnoitteet liittyvät myös metallin pintakäsittelyyn ja kunnossapitoon.

Tyypillinen riskiketju on suomalaisesta tehtaasta jakelijalle Turkkiin, Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Arabiemiirikuntiin tai Kiinaan ja sieltä eteenpäin. EU-oikeus kieltää jo nyt monien näistä tuotteista viennin Venäjälle, ja CHPL-tuotteiden vientisopimuksiin on kirjattava jälleenvientikielto. Graham-lain myötä seuraamusuhka ei kuitenkaan tule enää vain Suomen viranomaisilta vaan myös Yhdysvalloista, ja se kohdistuu suoraan yrityksen pääsyyn rahoitukseen.

Puu- ja metsäteollisuus

Monelle metsäteollisuuden yhtiölle lain luettelo tulee yllätyksenä. Laki mainitsee puuselluloosan ja nitroselluloosan sekä niihin liittyvät lisäaineet ja komponentit, joita tarvitaan ammusten ajoaineiden tai räjähteiden valmistukseen. Kauppaa ei ole kielletty, eikä sellun myynti sinänsä ole seuraamusperuste. Riski syntyy, jos selluloosaa myydään kauppiaille tai jatkojalostajille kolmansissa maissa ja tuote päätyy Venäjän ajoaine- ja räjähdeteollisuuteen. ”Olisi pitänyt tietää” -kynnys tarkoittaa, että ostajan taustan, jatkojalostuksen ja toimitusmaan arviointi kuuluu nyt myös sellukaupan huolellisuusvelvoitteisiin.

Metsäteollisuudella on lisäksi kaksi muuta kosketuspintaa. Ensimmäinen on logistiikka: Itämerellä kulkevat alukset ja niiden vakuutukset on seulottava, koska EU:n listaama alus voi jatkossa johtaa myös Yhdysvaltain seuraamuksiin. Toinen ovat tullit, jos yhtiöllä on tuotantoa Kiinassa, Intiassa tai Turkissa ja myyntiä Yhdysvaltoihin.

Korkea teknologia ja elektroniikka

Kehittyneet anturit, sotilaskäyttöön soveltuvat valokuidut ja niiden valmistusteknologia sekä CHPL:n elektroniikkanimikkeet ovat suoraan lain luettelossa. Teknologiayhtiön on lisäksi huomioitava Yhdysvaltain vientivalvonta, joka koskee yhdysvaltalaista alkuperää olevia komponentteja myös Suomessa. Vientivalvonnan niin sanotun affiliates-säännön keskeytys päättyy 9.11.2026, ellei sitä jatketa. Jos sääntö palaa voimaan, vientirajoitukset koskevat myös yhtiöitä, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.

Logistiikka, merenkulku ja vakuutus

Laki kohdistaa seuraamuksia alusten omistajiin, operaattoreihin, vakuuttajiin, päälliköihin ja satamanpitäjiin. Suomalaisen rahdinantajan, huolitsijan tai varustamon on tiedettävä, millä aluksella ja kenen vakuuttamana tavara kulkee. Rahtaussopimuksiin tarvitaan pakotelausekkeet, jotka kattavat myös Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet.

Onko syytä varautua?

Lyhyt vastaus on kyllä, mutta varautumisen laajuus riippuu yrityksen profiilista. Alla oleva jaottelu on toimiston oma arvio. (Alla oleva kaavio liikkuu sivulle pyyhittäessä pienemmissä näytöissä.)

Yrityksen profiili	Riskitaso	Mitä tehdä nyt
Myynti EU:hun, Pohjois-Amerikkaan ja muihin pakotteita soveltaviin maihin, ei lain luettelemia tuotteita	Perustaso	Listaseulonta (EU, OFAC, UK), sopimusten pakotelausekkeiden tarkistus
Lain luettelemia tuotteita tai CHPL-nimikkeitä, myynti jakelijoille Turkkiin, Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Arabiemiirikuntiin tai Kiinaan	Korkea	Tehostettu loppukäyttäjäselvitys, omistusrakenteet, sopimusten jälleenvientikielto ja tarkastusoikeus, huolto- ja päivityspalvelujen kartoitus
Tuotantoa Kiinassa, Intiassa tai Turkissa ja myyntiä Yhdysvaltoihin	Tulliriski	Tulliskenaariot, sopimusten tulli- ja lainmuutosehdot, vaihtoehtoiset tuotantopaikat
Merikuljetukset, rahtaus, vakuutus tai satamapalvelut	Kohonnut	Alusten seulonta IMO-numerolla myös EU:n ja UK:n listoja vasten, rahtaussopimusten lausekkeet
Jäljellä olevaa toimintaa tai omaisuutta Venäjällä	Korkea	Alasajosuunnitelma 270 päivän siirtymäajan puitteissa (15.6.2027 asti)

Mitä seuraa, jos lakia ei oteta huomioon

SDN-listaus. Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä oleva omaisuus jäädytetään, eikä yhdysvaltalainen henkilö tai yhtiö saa asioida yrityksen kanssa. Jäädytys ulottuu myös yhtiöihin, jotka listattu taho omistaa vähintään puoliksi.
Pankkiyhteydet ja kumppanit. Dollarimaksut pysähtyvät, ja eurooppalaiset pankit, vakuuttajat ja asiakkaat arvioivat oman riskinsä. Teboilin tapaus osoitti, kuinka nopeasti tämä tapahtuu.
Johdon viisumikielto. Laki edellyttää viisumi- ja maahantulokieltoa listatuille henkilöille.
Seuraamusmaksut, kun kytkentä Yhdysvaltoihin on olemassa. Lain rikkomiseen sovelletaan IEEPA-lain seuraamuksia. Siviilioikeudellinen seuraamus on vuoden 2025 indeksitarkistuksen mukaan enintään 377 700 dollaria rikkomusta kohden tai kaksi kertaa liiketoimen arvo, jos se on suurempi. Rikosoikeudellinen enimmäisrangaistus on miljoonan dollarin sakko ja 20 vuotta vankeutta.
Tullit. Jos tuotantomaa joutuu 113 §:n piiriin, kaikki sieltä Yhdysvaltoihin vietävät tuotteet voivat joutua jopa 100 prosentin lisätulliin.

Arviomme mukaan Graham-laki muuttaa kansainvälisen kaupan toteuttamista kolmella tavalla. Jakelijoiden ja agenttien valinnasta ja seurannasta tulee hallituksen riskienhallintaa. Pankit ja vakuuttajat kysyvät enemmän ja aiemmin, ja vastausten valmiudesta tulee kilpailutekijä. Tuotantopaikan valinnassa on huomioitava myös se, mihin maihin Yhdysvallat voi kohdistaa tulleja.

Graham-laki ja EU-oikeus

EU:n blocking-asetus (EY) N:o 2271/96 kieltää noudattamasta tiettyjä Yhdysvaltain lakeja, mutta sen liitteessä on vain Kuubaa ja Irania koskevaa sääntelyä. Graham-lain Venäjä-osa ei kuulu asetuksen piiriin. Suomalainen yritys saa siis noudattaa sitä, ja sen sopimuskumppanit voivat vedota siihen. Iranin osalta tilanne on toinen: Graham-laki jatkaa Iran Sanctions Actin voimassaoloa vuoden 2031 loppuun, ja se on blocking-asetuksen liitteessä. Iran-kytkentäisissä tilanteissa EU-yritys voi siis joutua kahden ristiriitaisen vaatimuksen väliin.

EU ja Yhdysvallat liikkuvat Venäjän osalta samaan suuntaan. EU:n 21. pakotepaketti 23.7.2026 lisäsi 51 kolmansien maiden yhtiötä vientirajoitusten piiriin, ja pakotteiden kohteena olevia aluksia on nyt 673. EU:n vientisopimuksiin vaadittava ”No Russia” -lauseke ja CHPL-tuotteiden huolellisuusvelvoite ovat jo voimassa. Ero on siinä, että Yhdysvallat voi Graham-lain nojalla kohdistaa seuraamuksen suoraan suomalaiseen yritykseen. Jos sama kauppa rikkoo myös EU:n pakotteita, kyse voi Suomessa olla pakoterikoksesta. Käsittelimme kotimaista oikeuskäytäntöä artikkelissa pakotteiden rikkomisesta Suomessa.

Näin varaudut Graham-lain voimaantuloon

Seuraava työjärjestys on toimistomme suositus. Sen tavoite on, että yritys pystyy tarvittaessa osoittamaan: mitä se tiesi, mitä se selvitti ja miksi se teki päätöksensä.

Kartoita altistus kolmella akselilla

Käy läpi tuotteet, kumppanit ja maat.
- Tuotteet: vertaa nimikkeitä lain luetteloon ja CHPL:n HS-koodeihin. Ota mukaan varaosat, huolto, etäpalvelut ja ohjelmistopäivitykset.
- Kumppanit: jakelijat, agentit, huolitsijat, varustamot, vakuuttajat ja pankit.
- Maat: kauttakulkumaat sekä maat, joissa valmistat Yhdysvaltoihin myytäviä tuotteita.
Nosta tuntemisvelvollisuus ”olisi pitänyt tietää” -tasolle

Selvitä loppukäyttäjä ja omistusrakenne kirjallisesti. Kirjaa varoitusmerkit ja se, miten ne arvioitiin. Pelkkä listaseulonta ei riitä, jos tilauksen sisältö tai reitti antaa aihetta epäillä.
Seulo kaikki listat samalla kertaa

Seulo EU:n, OFAC:n (SDN), BIS:n (Entity List), Ison-Britannian ja Japanin listat. Seulo alukset IMO-numerolla. Muista 50 prosentin omistussääntö: listaamaton yhtiö voi olla jäädytetty omistajansa vuoksi.
Päivitä sopimukset

Pakotelausekkeen on katettava EU:n lisäksi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet sekä toissijaiset seuraamukset. Lisää jälleenvientikielto, tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, keskeytys- ja irtisanomisoikeus sekä tullien ja lainmuutosten kustannusten jako.
Keskustele pankin kanssa ennen kuin pankki kysyy

Kerro pankille, miten olette arvioineet riskin ja mitä dokumentaatiota teillä on. Selvitä maksuketjut ja valuutat. Yritys, joka pystyy vastaamaan pankin kysymyksiin nopeasti, välttää maksuliikenteen pysähtymisen.
Laadi tulliskenaariot tuotantomaittain

Selvitä, mitkä Yhdysvaltoihin myytävät tuotteet valmistetaan mahdollisissa kohdemaissa. Laske vaikutus eri tullitasoilla 100 prosenttiin asti. Seuraa kohdemaiden nimeämistä ja 180 päivän tarkistuksia.
Tee hallitukselle päätös ja dokumentoi se

Nimeä vastuuhenkilö, päätä riskinottohalukkuudesta ja raportointirytmistä ja kouluta myynti ja hankinta. Jos yhtiöllä on vielä toimintaa Venäjällä, hyväksy alasajosuunnitelma, joka mahtuu 270 päivän siirtymäaikaan.

Kysymykset, joihin hallituksen on saatava vastaus nyt

Myymmekö jotakin Graham-lain luettelemista tuotteista tai CHPL-nimikkeistä?
Kenelle jakelijamme Turkissa, Keski-Aasiassa, Kaukasuksella, Arabiemiirikunnissa ja Kiinassa myyvät eteenpäin, ja miten sen tiedämme?
Tarjoammeko huoltoa, varaosia tai ohjelmistopäivityksiä laitteisiin, joiden sijaintia tai käyttäjää emme tunne?
Missä maissa valmistamme Yhdysvaltoihin myytävät tuotteemme?
Millä aluksilla ja kenen vakuuttamina tuotteemme kulkevat?
Onko meillä vielä toimintaa tai omaisuutta Venäjällä, ja ehdimmekö irtautua 15.6.2027 mennessä?
Voimmeko osoittaa asiakirjoilla, miksi emme tienneet, vai pystymmekö vain väittämään sen?

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Graham-laki siirtää toissijaiset pakotteet pankkien compliance-osastoilta yrityksen hallituksen pöydälle. Kysymys ei enää ole vain siitä, onko asiakas listalla, vaan siitä, pystyykö yritys osoittamaan selvittäneensä, minne sen tuotteet päätyvät.

Graham-lain altistuskartoitus: tuotteet, kumppanit, maat ja tuotantopaikat
Loppukäyttäjä- ja omistusrakenneselvitykset sekä niiden dokumentointimallit
Myynti-, jakelu-, agentuuri- ja rahtaussopimusten pakote-, jälleenvienti- ja tullilausekkeet
Yksittäisen kaupan tai kumppanin oikeudellinen riskiarvio ja toinen mielipide ennen päätöstä
Venäjän toimintojen alasajon oikeudellinen suunnittelu siirtymäajan puitteissa
Hallituksen ja johdon koulutus sekä pakotepolitiikan laatiminen

Onko yrityksenne valmis 18.10.2026?

Käymme kanssanne läpi tuotteet, jakelijat, tuotantomaat ja sopimukset ja kerromme, missä Graham-laki koskee teitä ja mitä on tehtävä ensin. Aloitamme siitä, mikä on kiireellisintä ennen määräaikaa.

Ota yhteyttä Pakotepalvelut

LKOS Law Office Oy · Töölönkatu 4, 00100 Helsinki · +358 40 672 4285 · office@lkoslaw.fi

Usein kysyttyä

Mikä on Graham-laki?

Graham-laki eli Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026 (H.R. 5334) on Yhdysvaltain laki, jonka presidentti allekirjoitti 18.9.2026. Se kirjaa Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet lakiin, velvoittaa hallinnon määräämään seuraamuksia muun muassa Venäjän puolustusteollisuuden ulkomaisille toimittajille, varjolaivastolle ja ulkomaisille pankeille, antaa vallan määrätä tulleja Venäjän energian suurimmille ostajamaille ja jatkaa Iran Sanctions Actin voimassaoloa vuoden 2031 loppuun.

Koskeeko Graham-laki suomalaista yritystä, jolla ei ole toimintaa Yhdysvalloissa?

Voi koskea. Lain 102 §:n mukaan seuraamus voidaan kohdistaa mihin tahansa ulkomaiseen toimijaan, joka tietoisesti myy tai toimittaa Venäjän puolustusteollisuuteen liittyviä tuotteita tai palveluja tai helpottaa niiden toimittamista. Laki ei edellytä kytkentää Yhdysvaltoihin. Seuraamuksena on omaisuuden jäädyttäminen sekä viisumi- ja maahantulokielto.

Milloin Graham-laki tulee voimaan?

Presidentti allekirjoitti lain 18.9.2026. Venäjän valtionlainojen ostoa koskeva kielto tuli voimaan heti. Seuraamusten arviointi, tullit ja maksuliikennerajoitukset on pantava täytäntöön 30 päivän kuluessa eli 18.10.2026 mennessä. Seuraamusarvio uusitaan sen jälkeen 180 päivän välein. Venäjän toimintojen alasajolle on 270 päivän siirtymäaika eli 15.6.2027 asti.

Mitä tuotteita Graham-laki koskee?

Laki luettelee Venäjän puolustusteollisuuteen liittyvinä tuotteina muun muassa CNC-ohjatut työstökoneet ja niihin liittyvät koneet, ohjelmistot sekä huolto- ja päivityspalvelut, voiteluaineiden lisäaineet, nitroselluloosan ja puuselluloosan ajoaineiden ja räjähteiden valmistukseen, kemialliset pinnoitteet, sotilaskäyttöön soveltuvat valokuitukaapelit, kehittyneet anturit sekä Common High Priority Items List -luettelon tuotteet.

Mitä tarkoittaa, että yrityksen olisi pitänyt tietää?

Graham-laki määrittelee tietoisuuden niin, että henkilöllä oli todellinen tieto teosta, olosuhteesta tai seurauksesta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Yritys ei siis voi vedota tietämättömyyteen, jos varoitusmerkit olivat nähtävissä. Käytännössä suoja syntyy dokumentoidusta loppukäyttäjä- ja omistusrakenneselvityksestä sekä sopimusehdoista.

Kenen tuotteisiin Graham-lain 100 prosentin tulli voi kohdistua?

Lain 113 §:n mukaan jopa 100 prosentin lisätulli voidaan määrätä kaikille tuotteille maasta, joka ostaa venäläistä raakaöljyä tai maakaasua ja kuuluu viiden suurimman tuojan joukkoon, tai joka kuuluu viiden suurimman Venäjän öljypakotteiden kiertämistä helpottavan maan joukkoon. Kohdemaita ei ole vielä nimetty. Suomi ei ole todennäköinen kohde, mutta suomalaisen konsernin tuotteet voivat joutua tullin piiriin, jos ne valmistetaan kohdemaassa ja myydään Yhdysvaltoihin.

Voiko presidentti jättää Graham-lain seuraamukset soveltamatta?

Voi yksittäistapauksissa. Presidentti voi poiketa seuraamuksista ilmoittamalla kongressille kirjallisesti, että poikkeaminen on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista, ja perustelemalla sen. Venäjään kohdistuvat pakotteet voidaan kuitenkin lopettaa kokonaan vasta, kun Venäjä on allekirjoittanut Ukrainan hyväksymän rauhansopimuksen ja lopettanut sotatoimet, ja kongressilla on lopettamisesta 30 päivän tarkasteluoikeus.

Suojaako EU:n blocking-asetus Graham-lailta?

Venäjän osalta ei suojaa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2271/96 liitteessä on vain Yhdysvaltain Kuubaa ja Irania koskevaa sääntelyä, joten EU:n toimija saa noudattaa Yhdysvaltain Venäjä-pakotteita. Iran Sanctions Act on kuitenkin asetuksen liitteessä, joten Iraniin liittyvissä tilanteissa blocking-asetuksen noudattamiskielto on otettava huomioon.

Oscari Seppälä ja Liene Krumina

Specialist Partner ja Managing Partner · LKOS Law Office Oy

Avustamme vientiteollisuutta, logistiikka-alaa ja rahoitusalan toimijoita pakotteiden, vientivalvonnan ja kansainvälisen kaupan sopimusten kysymyksissä Suomessa ja Baltiassa. Tutustu tiimiimme.

Lähteet

Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026, H.R. 5334 (119th Congress), enrolled bill; erityisesti 101, 102, 103, 105, 108, 109, 112–117 ja 201 §.
The White House, Congressional Bill H.R. 5334 Signed into Law, 18.9.2026.
Executive Order 14024 (15.4.2021) ja Executive Order 14114 (22.12.2023).
U.S. Department of the Treasury, lehdistötiedote 22.10.2025 (sb0290): Rosneft ja Lukoil.
OFAC, Inflation Adjustment of Civil Monetary Penalties, 90 FR 3687, 15.1.2025.
Bureau of Industry and Security: Common High Priority Items List (päivitetty 23.2.2024); One-Year Suspension of Expansion of End-User Controls for Affiliates of Certain Listed Entities, 2025-19846.
Supreme Court of the United States, Learning Resources, Inc. v. Trump, 20.2.2026.
Neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/261 venäläisen maakaasun tuonnin lopettamisesta.
Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 ja 21. pakotepaketti 23.7.2026.
Teboil: Helsinki Times 7.11.2025; Energy Connects 21.11.2025.

Tämä artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 1.10.2026, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa eikä toimeksiantosuhdetta. Artikkeli perustuu Graham-lain lopulliseen tekstiin. Kirjoitushetkellä Yhdysvaltain hallinto ei ollut julkaissut lain täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä, kuten tullien kohdemaita, tullitasoja, uusia listauksia tai poikkeuksia. Yhdysvaltain oikeuden soveltaminen yksittäistapaukseen voi edellyttää myös yhdysvaltalaisen asianajajan arviota. Yksittäistapauksessa suosittelemme aina erillistä oikeudellista arviointia – otathan yhteyttä. © LKOS Law Office Oy.

Pakotteiden riskiarviointi käytännössä: OFAC-listaus, trustit ja liikekumppanit

Tue, 29 Sep 2026 05:41:00 +0000

Pakoteosuma ei ole päätös. Se on kysymys, johon on vastattava – ja vastaus on dokumentoitava. Unionin tuomioistuin on antanut kolmen vuoden sisällä kolme ratkaisua, jotka kertovat hyvin konkreettisesti, mitä riskiarvioinnin tekijän on selvitettävä, mihin hän saa nojata ja mikä ei yksin riitä. Yksi niistä koskee OFAC-listausta, toinen trustiin siirrettyjä varoja ja kolmas sitä, kuinka tarkasti arvio on perusteltava valvojalle.

Lyhyesti

OFAC-listaus on riskitekijä, ei peruste kieltäytyä. Pankki ei saa evätä perusmaksutiliä pelkän kolmannen maan listauksen perusteella ilman yksilöllistä riskiarviota – listaus velvoittaa tehostettuun tuntemiseen, ei automaattiseen ei-vastaukseen.
Trustin suojalauseke ei estä jäädyttämistä. Varat voivat kuulua listatulle edunsaajalle tai olla hänen määräysvallassaan, vaikka trustin perustamisasiakirja kieltäisi häneltä kaiken päätösvallan – ratkaisevaa on tosiasiallinen vaikutusvalta.
Automatiikkaa ei ole kumpaankaan suuntaan. Asiakas ei ole suuririskinen pelkän oikeudellisen muodon, työntekijän kansalaisuuden tai liikekumppanin maayhteyden vuoksi.
Liiketoimi ratkaisee, ei henkilö. Korkeariskiseen maahan liittyvä liikekumppani nostaa riskiä vain, jos liiketoimet ovat merkityksellisiä, monimutkaisia tai luonteeltaan epätavallisia.
Sopimuksen kopiota ei tarvitse saada – mutta valvojalle on pystyttävä esittämään jotain, joka osoittaa, että liiketoimi on arvioitu ja arvio otettu huomioon.
Riskiarvio on päivitettävä, kun olosuhteet muuttuvat, riippumatta siitä, onko kansallinen määräaika uudelle arviolle kulunut umpeen – ja tämä koskee kaikkia asiakkaita, ei vain suuririskisiä.

Kolme ratkaisua, kolme eri kysymystä

Ennen kuin ratkaisuja soveltaa, kannattaa tehdä yksi erottelu, joka menee käytännössä usein sekaisin: pakotteet ja rahanpesun estäminen ovat eri sääntelyjä, joilla on eri logiikka. Varojen jäädyttäminen on sitova kielto, joka joko soveltuu tai ei sovellu. Rahanpesusääntely taas on riskiperusteista: se ei kiellä asiakassuhdetta, vaan velvoittaa mitoittamaan toimet tunnistettuun riskiin.

Kolmesta ratkaisusta yksi koskee varojen jäädyttämistä ja kaksi riskiperusteista arviointia. Sekoitus näkyy virheinä molempiin suuntiin: pakoteosumaa kohdellaan riskitekijänä, jota voi punnita, tai päinvastoin riskitekijää kohdellaan kieltona, jota ei voi arvioida.

C‑81/24 · 11.6.2026

Jenec

Saako pankki evätä perusmaksutilin, koska asiakas on OFAC:n listalla? Ei ilman yksilöllistä riskiarviota.

Rahanpesu

C‑428/24 ja C‑476/24 · 21.5.2026

FZ AR ja SX

Kuuluvatko trustiin siirretyt varat listatulle edunsaajalle, vaikka häneltä on kielletty kaikki päätösvalta? Voivat kuulua.

Pakotteet

C‑562/20 · 17.11.2022

Rödl & Partner

Milloin asiakas on suuririskinen ja kuinka tarkasti arvio on perusteltava? Seikkakohtaisesti ja dokumentoidusti.

Rahanpesu

Miksi rahanpesuratkaisut kuuluvat pakoteartikkeliin? Koska pakoteosuma tulee käytännössä vastaan samassa prosessissa kuin rahanpesuriski: asiakkaan tuntemisessa, seulonnassa ja jatkuvassa seurannassa. Kun osuma ei ole EU:n jäädyttämispäätös vaan kolmannen maan listaus, kielteinen päätös ei voi perustua pakotesääntelyyn – se on tehtävä riskiperusteisesti. Juuri siksi Jenec ja Rödl ratkaisevat suuren osan pakotearjen kysymyksistä.

Miksi OFAC-listaukseen ei voi nojata – ja mihin se sitten kelpaa

Mitä pankissa tapahtui

Sloveniassa asiakkaan maksu huoltoasemalla estettiin lokakuussa 2017 sen jälkeen, kun hänen henkilötietonsa oli syötetty maksujärjestelmään. Pankki perusteli estoa poliittisilla tapahtumilla, yleisen turvallisuuden lisääntyneellä vaaralla ja tiukemmilla rahanpesusääntelyn toimenpiteillä. Pankin sisäisen asiakirjan mukaan näihin toimenpiteisiin kuului Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alaisen OFAC:n asettamien rajoitusten noudattaminen. Maaliskuussa 2022 sama asiakas pyysi perusmaksutiliä, ja hänelle kerrottiin, ettei pankkijärjestelmä mahdollista tilin avaamista.

Olosuhteet olivat poikkeuksellisen selvät. Asiakasta ei ollut tuomittu missään maassa rikoksesta, jonka perusteella hänet oli merkitty OFAC:n luetteloon. Erityissyyttäjä oli päättänyt syytteen käsittelyn jo helmikuussa 2015 ja kansainvälinen pidätysmääräys oli arkistoitu. Yhdistyneet kansakunnat, unioni eivätkä Slovenian viranomaiset olleet kohdistaneet häneen minkäänlaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Mitä tuomioistuin sanoi

Unionin tuomioistuin totesi, että rahanpesudirektiivissä ei säädetä, että merkitseminen OFAC:n luetteloon tai muuhun vastaavaan kolmannen maan laatimaan luetteloon johtaisi automaattisesti siihen, ettei luottolaitos saa aloittaa asiakassuhdetta. Tehostettujen toimenpiteiden soveltaminen ei ole automaattista muissa kuin direktiivissä erikseen yksilöidyissä tilanteissa.

Ei riitä

Kieltäytyminen pelkästään sillä perusteella, että kuluttaja on merkitty kolmannen maan rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon, ilman että laitos on arvioinut yksilöllisesti suunniteltuun asiakassuhteeseen liittyvän rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riskin.

Riittää

Kieltäytyminen sen jälkeen, kun laitos on arvioinut yksilöllisesti kaikki merkitykselliset riskitekijät – listaus mukaan lukien – ja päätynyt siihen, ettei se pysty tehokkaasti hallitsemaan riskiä luonteeseensa ja kokoonsa nähden oikeasuhteisilla toimenpiteillä.

Tuomioistuin teki vielä kaksi huomiota, jotka kannattaa panna merkille. Ensinnäkin perusmaksutilin toiminnot ovat rajalliset, mikä itsessään vähentää sen avaamiseen mahdollisesti liittyvää riskiä. Toiseksi ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä, että arvioinnin jälkeen laitos päätyy kielteiseen lopputulokseen myös perusmaksutilin osalta.

Maksutilidirektiivin esitöissä sanotaan sama asia suoremmin: rahanpesusääntelyä ei saa käyttää tekosyynä kieltäytyä tarjoamasta palveluja liiketoiminnan kannalta vähemmän kiinnostaville kuluttajille, eikä kieltäytymistä voi perustaa siihen, että vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen on liian hankalaa tai kallista.

Käytännön sääntö

Kolmannen maan listaus on merkityksellinen riskitekijä, joka on otettava huomioon. Se ei ole peruste päätökselle eikä myöskään syy jättää asiaa arvioimatta. Osuma siirtää asiakkaan tehostetun tuntemisvelvollisuuden piiriin, ja siellä kaikki merkitykselliset tekijät arvioidaan yksilöllisesti. Kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi jäi arvioida, perustuiko epääminen tällaiseen arvioon – ja olisiko pankki pystynyt oikeasuhteisin toimenpitein varmistamaan asiakassuhteen jatkuvan seurannan, jos tili olisi avattu.

Kun seulonta antaa osuman kolmannen maan listalta

Kirjaa, mistä luettelosta osuma tuli, milloin ja millä hakuehdolla.
Varmista, ettei kyse ole EU:n tai YK:n pakoteluettelosta – jos on, kyseessä ei ole riskiarvio vaan sitova kielto.
Selvitä listauksen peruste ja ajantasaisuus: onko taustalla tuomio, syyte, keskeytetty menettely vai pelkkä epäily.
Arvioi osuma osana kokonaisuutta: muut riskitekijät, varojen alkuperä, liiketoiminnan luonne, suunnitellun palvelun laajuus.
Kysy erikseen: pystymmekö hallitsemaan riskin oikeasuhteisin toimin – esimerkiksi tiukennetulla seurannalla tai palvelun rajaamisella?
Jos päädyt kielteiseen päätökseen, kirjoita perustelu, joka nojaa arvioon eikä osumaan.

Trusti ei ole suoja: milloin varat kuuluvat listatulle edunsaajalle

Toinen ratkaisu siirtää meidät riskiarvioinnista sitovaan kieltoon. Kyse on asetuksen (EU) N:o 269/2014 2 artiklan 1 kohdasta, jonka mukaan jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat liitteessä I luetelluille henkilöille tai ovat näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa.

Rakenne, jota arvioitiin

Italialainen yhtiö omisti lannoite- ja kasvinsuojeluainealalla toimivan liiketoiminnan. Sen omisti kokonaan sveitsiläinen yhtiö, jonka osuuksista 90 prosenttia oli kyproslaisella yhtiöllä, josta puolestaan 99,38 prosenttia kuului toiselle kyproslaiselle yhtiölle, josta 75,10 prosenttia oli kolmannella kyproslaisella yhtiöllä – ja tämän omisti kokonaan yhtiö, joka tarjoaa ammattimaisia trustien hallinnointipalveluja. Ketjun päässä oli Bermudan lain mukaan vuonna 2015 perustettu peruuttamaton ja harkinnanvarainen trusti.

Ajoitus on syytä lukea tarkkaan. Trustin alkuperäinen edunsaaja korvattiin puolisollaan 8.3.2022. Neuvosto merkitsi alkuperäisen edunsaajan pakoteluetteloon 9.3.2022 – seuraavana päivänä. Puoliso merkittiin luetteloon 3.6.2022. Trustin perustamisasiakirjaan lisättiin 30.5.2022 suojalauseke, jonka mukaan omaisuudenhoitaja ei saa koskaan jakaa taloudellista etua kenellekään, jos jakaminen rikkoisi unionin jäädyttämistoimenpiteitä.

Suojalauseke ei ratkaise

Unionin tuomioistuin tulkitsi kuulumisen ja määräysvallan käsitteitä laajasti. Säännös kattaa kaikki oikeudelliset ja tosiasialliset tilanteet, joissa henkilöllä on valta käyttää varoja, hyötyä niistä, määrätä niistä tai käyttää niihin vaikutusvaltaa. Kuulumisen on katettava myös tilanteet, joissa henkilöllä on tämä valta tosiasiallisesti, vaikka oikeudellisesti vallan haltija on toinen. Määräysvalta puolestaan kattaa kaikki tilanteet, joissa henkilö voi vaikuttaa toisen valintoihin, vaikka heidän välillään ei olisi minkäänlaisia omistukseen liittyviä oikeudellisia yhteyksiä.

Trustiin asetettujen varojen ja taloudellisten resurssien on katsottava kuuluvan luetteloon merkitylle edunsaajalle tai olevan tämän määräysvallassa, vaikka trustiin sovellettavassa lainsäädännössä ja perustamisasiakirjassa kielletään edunsaajaa toteuttamasta mitään toimia – mikäli sama edunsaaja voi käyttää varoja tai hyötyä tai määrätä niistä tai käyttää vaikutusvaltaa niihin tai omaisuudenhoitajan niitä koskeviin valintoihin.

Unionin tuomioistuin 21.5.2026, yhdistetyt asiat C‑428/24 ja C‑476/24

Tuomioistuin perusteli tulkintaa myös kiertämiskiellolla. Trustin yksityinen luonne sekä perustamisen ja muuttamisen helppous voivat johtaa läpinäkymättömyyteen ja rakenteelliseen monimutkaisuuteen, mikä mahdollistaa trustin käyttämisen salaamistarkoituksessa. Perustamisasiakirjaan ei sovelleta julkistamisvelvollisuutta, sen voimassa olevaa versiota ei välttämättä anneta saataville, ja sitä voidaan joka tapauksessa muuttaa. Yksipuoliset sitoumukset voidaan myös peruuttaa.

Mistä vaikutusvalta luetaan

Kansallinen tuomioistuin ei voi ottaa huomioon ainoastaan trustiin sovellettavaa lakia, vaan sen on otettava huomioon myös merkitykselliset tosiseikat. Ratkaisu luettelee ne poikkeuksellisen konkreettisesti. Kansallisen tuomioistuimen on arvioitava ainakin seuraavia:

Hallinnointi yksinomaan edunsaajan edun mukaisesti. Vaikka edunsaajalla ei olisi ennen varojen jakoa muodollisesti mitään oikeuksia, se, että varoja hallinnoidaan yksinomaan hänen edukseen, on osoitus siitä, että ne voivat kuulua hänelle tai olla hänen määräysvallassaan.
Vaikutusvalta ilman oikeustointa. Edunsaaja voi käyttää vaikutusvaltaa ilman, että valtaa on muodollistettu oikeustoimessa – tämä on otettava huomioon.
Suhteet muihin osallistujiin. Jos omaisuudenhoitajan tai suojelijan tehtävää hoitavat edunsaajalle itselleen luotettavat henkilöt, joilla on ammatilliset tai henkilökohtaiset siteet häneen ja jotka mahdollisesti noudattavat hänen ohjeitaan tai ehdotuksiaan, se on osoitus vaikutusvallasta.
Kuka hyötyy. Jos edunsaaja tai häneen sidoksissa olevat tahot ovat trustin toiminnan ainoita tai pääasiallisia vastaanottajia, se osoittaa vaikutusvaltaa. Jos edunsaaja ei ole varojen käyttäjä, on vielä selvitettävä, toimittavatko trustin yhtiöt tavaroita tai palveluja yhteisöille, jotka ovat yksinomaan tai suurimmaksi osaksi edunsaajan omistuksessa tai määräysvallassa.
Äänivalta ja nimitysoikeudet. Vaikutusvalta voidaan todeta, jos edunsaajalla on suoraan tai välillisesti enemmistö omaisuudenhoitajan äänioikeuksista, oikeus nimittää tai erottaa enemmistö tämän hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä taikka oikeus käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa – myös peiteyhtiöiden välityksellä.
Rakenteen tarpeeton monimutkaisuus. Tarpeettoman monimutkaisten rakenteiden ja listattuun henkilöön sidoksissa olevien trustien käyttö voi itsessään olla osoitus määräysvallasta yhteisöön, jota ei ole merkitty luetteloon.
Ajoitus ja uskottavuus. Osoituksena pidetään sitä, että yhteisö on perustettu tai vaihtanut identiteettiään vähän ennen pakotejärjestelmän hyväksymistä tai henkilön nimeämistä, ettei sillä ole uskottavaa liiketoimintaa, että useampaa trustia käytetään vastaanottamaan nimetyn henkilön varoja, ja että hallinnointiin osallistuu sen lainkäyttöalueen ammattilaisia, jolla trusti on perustettu.

Kynnysarvoista: neuvoston parhaissa käytänteissä omistusperusteena pidetään vähintään 50 prosentin omistusta omistusoikeuksista tai osake-enemmistöä, ja yhteenlaskettu omistus otetaan huomioon – kaksi luetteloon merkittyä henkilöä, joista toinen omistaa 30 ja toinen 25 prosenttia, täyttää perusteen yhdessä. Jos jokin määräysvaltaperuste täyttyy, määräysvalta katsotaan olevan olemassa, ellei tapauskohtaisesti toisin osoiteta. Parhaat käytänteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne on kirjoitettu juuri sitä varten, että soveltaja pääsee alkuun.

Kaksi eri kysymystä. Se, kuuluvatko varat luetteloon merkitylle henkilölle 2 artiklan 1 kohdan mukaan, ja se, asetetaanko varoja hänen saatavilleen 2 artiklan 2 kohdan vastaisesti, ovat erillisiä kysymyksiä, joilla on oma soveltamisalansa. Riskikartoituksessa niitä ei kannata niputtaa: ensimmäinen koskee jäädytettävää omaisuutta, toinen sitä, mitä omaisuudelle saa tehdä.

Rödl & Partner: kuinka tarkasti riski on perusteltava

Kolmas ratkaisu on näistä seikkakohtaisin. Latvialainen kirjanpito-, tilintarkastus- ja veroneuvontayhtiö sai verohallinnolta 3 000 euron seuraamuksen siitä, ettei se ollut tehnyt ja dokumentoinut riskiarviota kahden asiakkaan osalta. Toinen asiakas oli valtiosta riippumaton säätiö, jonka perustamisasiakirjan allekirjoittanut johtaja oli korruption kannalta suuririskisen kolmannen maan kansalainen ja joka oli nimennyt tosiasialliseksi edunsaajakseen koko yhteiskunnan. Toinen oli konsulttiyhtiö, joka oli toteuttanut liiketoimia sellaisen yhtiön kanssa, josta enemmistön omisti samaan kolmanteen maahan sijoittautunut yhtiö.

Neljä asiaa, jotka eivät yksin nosta riskitasoa

Tuomioistuin torjui automatiikan selkeästi. Tehostettujen toimenpiteiden soveltaminen ei ole automaattista muissa kuin direktiivissä yksilöidyissä erityistilanteissa. Seuraavat seikat eivät siis yksinään tee asiakkaasta suuririskistä:

Seikka	Miksi ei yksin riitä
Asiakas on valtiosta riippumaton organisaatio	Pelkkä oikeudellinen muoto ei tee asiakkaasta suuririskistä tapausta.
Työntekijä on suuririskisen maan kansalainen	Jos työntekijä ei ole tosiasiallinen edunsaaja eikä hänellä ole asemaa, jonka avulla hän voisi harjoittaa rahanpesuun liittyvää toimintaa, kansalaisuus ei vaikuta arvioon.
Liikekumppanilla on sidoksia suuririskiseen maahan	Sidos koskee liikekumppania, ei asiakasta itseään. Merkitystä on vasta liiketoimilla.
Maata ei ole FATF:n tai komission listalla	Toimii myös toiseen suuntaan: puuttuminen listalta ei sulje pois maantieteellistä riskiä, jos luotettavat lähteet osoittavat huomattavaa lahjontaa.

Mitä sitten saa ottaa huomioon

Vastapainoksi tuomioistuin kertoi, mikä on merkityksellistä. Liite III:n maantieteellinen riskitekijä kattaa maat, joissa luotettavien lähteiden mukaan on huomattavasti lahjontaa tai muuta rikollista toimintaa – eikä siinä tehdä eroa sen mukaan, koskeeko tekijä asiakasta vai tämän liikekumppaneita. Liiketoimiin liittyvät riskitekijät on otettava huomioon, ja kaikkia monimutkaisia, poikkeuksellisen suuria sekä epätavallisia liiketoimia, joilla ei ole selvää taloudellista tai laillista tarkoitusta, voidaan pitää mahdollisesti suuririskisinä.

Suhteellisuusperiaatteen rajaus

Vain sellaisia asiakkaan tekemiä liiketoimia korruption kannalta suuririskiseen kolmanteen maahan sijoittautuneen liikekumppanin kanssa, jotka ovat merkityksellisiä, monimutkaisia tai luonteeltaan epätavallisia, voidaan pitää tekijöinä, jotka osoittavat mahdollisesti suurempaa maantieteellistä riskiä.

Jäsenvaltio saa myös yksilöidä kansallisessa oikeudessaan muita riskitekijöitä – esimerkiksi asiakkaan oikeudellisen muodon – kunhan niistä säädetään kansallisessa oikeusjärjestyksessä, ne julkaistaan asianmukaisesti ja ne ovat suhteellisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon mukaisia. Riskitekijät eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, eivätkä johtaa syrjintään.

Sopimuksen kopiota ei tarvitse saada – mutta jotain on esitettävä

Latvialainen yhtiö oli kieltäytynyt toimittamasta verohallinnolle jäljennöstä asiakkaansa ja kolmannen välisestä sopimuksesta ja selittänyt vain tutustuneensa alkuperäiskappaleeseen asiakkaan toimitiloissa. Tuomioistuin katsoi, ettei ilmoitusvelvollista velvoiteta hankkimaan jäljennöstä – kunhan se voi toimittaa viranomaiselle muita asianmukaisia asiakirjoja, jotka osoittavat, että se on arvioinut liiketoimen ja liikesuhteen ja ottanut arvion asianmukaisesti huomioon tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä soveltaessaan. Esimerkkinä mainitaan sopimusta koskevat arviointikertomukset, jotka sisältävät riskin arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Yhtiön ongelma ei siis ollut jäljennöksen puuttuminen vaan se, ettei se ollut esittänyt mitään. Tämä on käytännön kannalta ratkaisun hyödyllisin kohta: kun vastapuoli ei suostu luovuttamaan sopimusta, oikea vastaus ei ole luopua selvityksestä eikä vaatia sopimusta ehtona liikesuhteelle, vaan tuottaa oma dokumentoitu arvio siitä, mitä nähtiin ja mitä siitä pääteltiin.

Riskiarvio on päivitettävä, kun olosuhteet muuttuvat

Neljäs linjaus koskee olemassa olevia asiakkaita. Ilmoitusvelvollinen on velvollinen soveltamaan ajantasaisen riskiarvion perusteella tuntemisvelvollisuutta koskevia, tarvittaessa tehostettuja toimenpiteitä olemassa olevaan asiakkaaseen silloin, kun asiakkaan tilannetta koskevat merkitykselliset seikat muuttuvat – riippumatta siitä, ettei kansallisessa oikeudessa asetettu enimmäismääräaika uudelle riskiarviolle ole vielä päättynyt. Velvollisuutta ei sovelleta ainoastaan suuririskisiin asiakkaisiin.

Pakotekontekstissa tämä on se kohta, joka useimmin unohtuu. Uusi pakotepaketti, omistusrakenteen muutos, uusi liikekumppani tai lehtitieto tosiasiallisesta edunsaajasta on merkityksellinen seikka. Se, että asiakkaan vuosittainen tarkastus on tehty kolme kuukautta sitten, ei ole peruste odottaa seuraavaan kierrokseen.

Riskikartoitus käytännössä: mitä selvittäjän on tehtävä

Seuraava on tiivistys siitä, miten kolme ratkaisua istuvat yhteen yhdeksi työjärjestykseksi. Järjestys on tarkoituksellinen: jokainen vaihe kaventaa seuraavaa.

Erota, kumpi sääntely on kyseessä

EU:n tai YK:n pakoteluettelo on sitova kielto. Kolmannen maan luettelo – OFAC mukaan lukien – on riskitekijä. Väärä luokittelu johtaa joko perusteettomaan epäämiseen tai kiellon rikkomiseen. Kirjaa aina, kummasta on kyse, ennen kuin arvioit mitään muuta.
Kartoita omistus ja määräysvalta – myös epämuodollinen

Omistusketju on lähtökohta, ei lopputulos. Kun ketjun päässä on trusti, säätiö tai ammattimainen hallinnointipalvelu, oikeudellinen omistus ei kerro, kenellä on tosiasiallinen valta.
- Kuka hyötyy varojen hallinnoinnista, ja kenen edun mukaisesti niitä hallinnoidaan?
- Kuka nimittää ja erottaa hallinnoijan, ja kenen kanssa hänellä on siteitä?
- Milloin rakenne on perustettu tai muutettu suhteessa nimeämisiin?
- Onko rakenne monimutkaisempi kuin liiketoiminta edellyttäisi?
Arvioi liiketoimet, älä henkilöitä

Kansalaisuus, oikeudellinen muoto tai liikekumppanin kotipaikka eivät yksin riitä. Riskin nostavat merkitykselliset, monimutkaiset tai epätavalliset liiketoimet, joilla ei ole selvää taloudellista tai laillista tarkoitusta. Tämä on samalla syrjintäkiellon noudattamisen ydin.
Mitoita toimet suhteellisuusperiaatteen mukaan

Tehostettu tuntemisvelvollisuus on ensisijainen keino, kieltäytyminen viimeinen. Kysy, mitä palvelua ollaan tarjoamassa: rajattu tuote vähentää riskiä jo itsessään. Punnitse, pystytkö hallitsemaan riskin toimenpiteillä, jotka ovat oikeasuhteisia organisaatiosi luonteeseen ja kokoon nähden.
Dokumentoi niin, että se kestää tarkastuksen

Valvojalle on pystyttävä osoittamaan, että liiketoimi on arvioitu ja että arvio on otettu huomioon valituissa toimenpiteissä. Asiakirjan muoto on joustava, mutta sen on oltava olemassa. Muistio siitä, mitä nähtiin, mitä ei saatu ja mitä siitä pääteltiin, on parempi kuin tyhjä kansio ja suullinen selitys.
Päivitä, kun jokin muuttuu

Merkityksellinen muutos käynnistää arvion uudelleen riippumatta kalenterista, ja tämä koskee kaikkia asiakkaita. Rakenna seuranta niin, että pakotepakettien päivitykset, omistusmuutokset ja mediatiedot ohjautuvat samaan prosessiin.

Kysymykset, jotka jokaisen kartoituksen on kestettävä

Perustuuko päätöksemme arvioon vai osumaan?
Mitä olisimme tehneet toisin, jos osumaa ei olisi ollut – ja miksi se on perusteltua?
Kenellä on tosiasiallinen valta näihin varoihin, jos oikeudellinen omistaja on joku muu?
Onko jokin rakenteen osa perustettu tai muutettu lähellä pakotepäätöksen ajankohtaa?
Mikä konkreettinen liiketoimi on se, joka nostaa riskiä – ja miksi se on merkityksellinen, monimutkainen tai epätavallinen?
Voisiko sama lopputulos syntyä asiakkaan kansalaisuuden tai oikeudellisen muodon perusteella ilman muita tekijöitä? Jos voisi, arvio ei kestä.
Mitä voimme näyttää valvojalle huomenna, jos hän kysyy tästä asiakkaasta?
Milloin tämä arvio on viimeksi päivitetty, ja mikä on muuttunut sen jälkeen?

Viisi virhettä, jotka toistuvat

Osuma tulkitaan päätökseksi. Seulonta tuottaa osuman kolmannen maan listalta, ja asiakassuhde päättyy ilman arviota. Tämä on juuri se menettely, jonka Jenec-ratkaisu torjui.
Oikeudellinen muoto korvaa arvion. Säätiö, yhdistys tai ulkomainen yhtiömuoto nostetaan automaattisesti korkeaan riskiluokkaan. Automaattista korotusta ei ole ilman kansallisesti säädettyä, julkaistua ja oikeasuhteista riskitekijää.
Omistusketju luetaan loppuun asti ja pysähdytään siihen. Kun ketjun päässä on trusti, varsinainen työ alkaa vasta siitä: kuka hyötyy, kuka nimittää hallinnoijan, milloin rakenne perustettiin.
Asiakirjan puuttuminen tulkitaan esteeksi. Sopimusta ei saada, joten selvitys jätetään tekemättä. Velvollisuus on tuottaa asianmukaista dokumentaatiota, ei hankkia tiettyä asiakirjaa.
Arvio sidotaan kalenteriin. Odotetaan seuraavaa vuosittaista tarkastusta, vaikka omistusrakenne on muuttunut tai uusi pakotepaketti on tullut voimaan.

Sääntelypohja vaihtuu, tulkintaohje ei. Rahanpesudirektiivi 2015/849 korvautuu suoraan sovellettavalla rahanpesuasetuksella, jota aletaan soveltaa 10.7.2027. Riskiperusteinen lähestymistapa, tehostetun tuntemisvelvollisuuden ei-automaattisuus ja näyttövaatimus säilyvät sääntelyn ytimessä, joten näiden ratkaisujen tulkintaohje ei vanhene lainmuutoksen myötä. Kävimme muutokset läpi erikseen artikkelissa rahanpesulain uudistuksesta.

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Nämä ratkaisut siirtävät painopisteen seulonnasta perusteluun. Osuman löytäminen on järjestelmätyötä; sen arvioiminen ja perusteleminen on oikeudellista työtä, joka joko kestää valvojan ja tuomioistuimen tarkastelun tai ei kestä.

Pakote- ja rahanpesuriskiarvioiden rakenne ja dokumentointimallit, jotka vastaavat näyttövaatimusta
Omistus- ja määräysvaltaselvitykset monimutkaisissa rakenteissa, trustit ja peiteyhtiöt mukaan lukien
Yksittäisen osuman oikeudellinen arviointi ja perustellun päätöksen laatiminen
Toisen mielipiteen antaminen ennen asiakassuhteen päättämistä tai epäämistä
Avustaminen valvojan tarkastuksessa sekä seuraamuspäätöksestä valitettaessa

Palvelemme pakotteiden ja kansainvälisen kaupan, yhtiöoikeuden sekä riidanratkaisun palvelualueillamme. Baltian rakenteissa ja latvialaisessa valvontakäytännössä avustaa Baltic Desk. Lue myös analyysimme pakotteiden rikkomisesta Suomessa, jossa käymme läpi Tullin luvut ja kotimaiset tuomiot.

Kestääkö riskiarvionne perustelun?

Useimmat pakotepäätökset kaatuvat tarkastuksessa siihen, ettei arviota ole kirjoitettu auki – ei siihen, että lopputulos olisi ollut väärä. Käymme aineistonne läpi ja kerromme, mikä kestää ja mikä ei.

Ota yhteyttä Pakotepalvelut

LKOS Law Office Oy · Töölönkatu 4, 00100 Helsinki · +358 40 672 4285 · office@lkoslaw.fi

Usein kysyttyä

Voiko pankki evätä tilin pelkän OFAC-listauksen perusteella?

Ei voi. Unionin tuomioistuin katsoi 11.6.2026 antamassaan tuomiossa (C‑81/24), ettei jäsenvaltio voi velvoittaa luottolaitoksia epäämään kuluttajalta perusmaksutilin avaamista ainoastaan sillä perusteella, että kuluttaja on merkitty kolmannen maan rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon, ilman että laitos on arvioinut yksilöllisesti suunniteltuun liikesuhteeseen liittyvän rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riskin. Kieltäytyminen on mahdollista vasta, jos laitos päätyy arvioinnin jälkeen siihen, ettei se pysty hallitsemaan riskiä oikeasuhteisilla toimenpiteillä.

Mihin OFAC-listausta sitten voi käyttää?

Merkitseminen OFAC:n luetteloon tai muuhun vastaavaan kolmannen maan laatimaan luetteloon voi olla merkityksellinen riskitekijä, joka luottolaitoksen on otettava huomioon arvioidessaan tapauskohtaisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiä. Jos tällainen riskitekijä on olemassa, laitos on velvollinen soveltamaan tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä ja arvioimaan yksilöllisesti kaikki merkitykselliset riskitekijät.

Suojaako trustin suojalauseke varoja jäädyttämiseltä?

Ei suojaa yksinään. Unionin tuomioistuin katsoi 21.5.2026 antamassaan tuomiossa (yhdistetyt asiat C‑428/24 ja C‑476/24), että trustiin asetettujen varojen ja taloudellisten resurssien on katsottava kuuluvan pakoteluetteloon merkitylle edunsaajalle tai olevan tämän määräysvallassa, vaikka trustiin sovellettavassa laissa ja perustamisasiakirjassa kielletään edunsaajaa toteuttamasta mitään omaisuuden käyttöä tai hallintaa koskevia toimia – mikäli edunsaaja voi käyttää varoja tai hyötyä tai määrätä niistä taikka käyttää vaikutusvaltaa niihin tai omaisuudenhoitajan valintoihin. Perustamisasiakirjaa voidaan lisäksi muuttaa ja yksipuolisia sitoumuksia peruuttaa.

Mistä tosiasiallinen määräysvalta luetaan, kun muodollista valtaa ei ole?

Osoituksia ovat muun muassa se, että varoja hallinnoidaan yksinomaan edunsaajan edun mukaisesti; omaisuudenhoitajan tai suojelijan henkilökohtaiset tai ammatilliset siteet edunsaajaan; se, että edunsaaja tai häneen sidoksissa olevat tahot ovat toiminnan ainoita tai pääasiallisia vastaanottajia; enemmistö äänioikeuksista tai oikeus nimittää ja erottaa hallintoelimen jäseniä myös peiteyhtiöiden kautta; tarpeettoman monimutkainen rakenne; sekä se, että yhteisö on perustettu tai vaihtanut identiteettiään vähän ennen pakotejärjestelmän hyväksymistä tai henkilön nimeämistä.

Onko asiakas suuririskinen, jos se on säätiö tai yhdistys?

Ei automaattisesti. Unionin tuomioistuin katsoi asiassa C‑562/20 (Rödl & Partner), ettei ilmoitusvelvollisen ole automaattisesti liitettävä asiakkaaseen suurta riskitasoa ja sovellettava tehostettuja toimenpiteitä vain sen vuoksi, että asiakas on valtiosta riippumaton organisaatio, että yksi asiakkaan työntekijöistä on korruption kannalta suuririskisen kolmannen maan kansalainen tai että asiakkaan liikekumppanilla – mutta ei asiakkaalla itsellään – on sidoksia tällaiseen maahan. Jäsenvaltio voi kuitenkin yksilöidä tällaisia tekijöitä kansallisessa oikeudessaan, kunhan ne ovat julkaistuja sekä suhteellisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon mukaisia.

Milloin liikekumppanin maayhteys nostaa riskitasoa?

Suhteellisuusperiaate edellyttää, että vain sellaisia asiakkaan tekemiä liiketoimia korruption kannalta suuririskiseen kolmanteen maahan sijoittautuneen liikekumppanin kanssa, jotka ovat merkityksellisiä, monimutkaisia tai luonteeltaan epätavallisia, voidaan pitää tekijöinä, jotka osoittavat mahdollisesti suurempaa maantieteellistä riskiä. Pelkkä sidos maahan ei siis riitä, vaan arvioinnin kohteena on liiketoimi.

Onko asiakkaan sopimuksesta saatava jäljennös?

Ei ole. Ilmoitusvelvollista ei velvoiteta hankkimaan asiakkaalta jäljennöstä asiakkaan ja kolmannen välisestä sopimuksesta, kunhan se voi toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle muita asianmukaisia asiakirjoja, jotka osoittavat, että se on arvioinut asiakkaan ja kolmannen välistä liiketoimea ja liikesuhdetta ja ottanut arvion asianmukaisesti huomioon tarvittavia tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä soveltaessaan. Pelkkä suullinen ilmoitus siitä, että alkuperäiskappaleeseen on tutustuttu, ei riitä.

Kuinka usein riskiarvio on päivitettävä?

Ilmoitusvelvollinen on velvollinen soveltamaan ajantasaisen riskiarvion perusteella asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia, tarvittaessa tehostettuja toimenpiteitä olemassa olevaan asiakkaaseen silloin, kun asiakkaan tilannetta koskevat merkitykselliset seikat muuttuvat. Tämä pätee riippumatta siitä, ettei kansallisessa oikeudessa asetettu enimmäismääräaika uudelle riskiarviolle ole vielä päättynyt, eikä velvollisuus rajoitu suuririskisiin asiakkaisiin.

Mikä ero on varojen kuulumisella ja saataville asettamisella?

Ne ovat asetuksen N:o 269/2014 mukaan erillisiä kysymyksiä, joilla on oma soveltamisalansa. 2 artiklan 1 kohta määrittää, mitkä varat jäädytetään eli mitkä kuuluvat luetteloon merkitylle henkilölle taikka ovat tämän omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa. 2 artiklan 2 kohta puolestaan kieltää asettamasta varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti tällaisen henkilön saataville tai hyödynnettäväksi. Asetuksen 9 artikla kieltää lisäksi tietoisen ja tarkoituksellisen osallistumisen kiellon kiertämiseen.

Oscari Seppälä ja Liene Krumina

Specialist Partner ja Managing Partner · LKOS Law Office Oy

Avustamme yrityksiä ja rahoitusalan toimijoita pakotteiden ja rahanpesusääntelyn soveltamisessa, omistus- ja määräysvaltaselvityksissä sekä valvontamenettelyissä Suomessa ja Baltiassa. Tutustu tiimiimme.

Lue myös: Ennen kuin näitä ratkaisuja soveltaa, kannattaa varmistaa, että pakote- ja rahanpesukysymykset pidetään erillään – käymme erottelun läpi kokonaisuudessaan artikkelissa miksi näitä kahta ei saa sekoittaa.

Lähteet

Unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) 11.6.2026, asia C‑81/24 (Jenec), ECLI:EU:C:2026:470.
Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) 21.5.2026, yhdistetyt asiat C‑428/24 ja C‑476/24 (FZ AR ja SX), ECLI:EU:C:2026:409.
Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) 17.11.2022, asia C‑562/20 (Rödl & Partner), ECLI:EU:C:2022:883.
Neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014, erityisesti 1, 2 ja 9 artikla.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, erityisesti 8, 13, 14, 18 ja 60 artikla sekä liite III.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, erityisesti 16 artikla.
Neuvoston asiakirja 11623/24, 3.7.2024: EU:n parhaat käytänteet rajoittavien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa varten.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1624 (rahanpesuasetus), sovellettavaksi 10.7.2027.

Tämä artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 29.9.2026, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa eikä toimeksiantosuhdetta. Ratkaisuissa on kyse ennakkoratkaisuista, joissa unionin tuomioistuin tulkitsee unionin oikeutta; pääasian ratkaiseminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle. Asianosaisia ei nimetä tässä artikkelissa. Yksittäistapauksessa suosittelemme aina erillistä oikeudellista arviointia – otathan yhteyttä. © LKOS Law Office Oy.

Pakotteiden rikkominen Suomessa: mitä Tullin luvut ja tuomiot kertovat yrityksille

Fri, 25 Sep 2026 04:35:00 +0000

Tulli on aloittanut helmikuun 2022 jälkeen yli 960 pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa. Kävimme läpi Tullin luvut, tuoreet tuomiot ja 20.5.2025 voimaan tulleet pakoterikossäännökset sekä sen, mitä ne tarkoittavat yrityksen pakotecompliancelle.

Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Tulli tutki keskimäärin 2–10 säännöstelyrikosta vuodessa. Helmikuun 2022 jälkeen pakotteiden rikkomiseen liittyviä esitutkintoja on aloitettu yli 960. Kävimme läpi Tullin julkaisemat luvut ja viimeaikaisen oikeuskäytännön. Ne näyttävät, mihin suuntaan pakoteriski on menossa ja mitä se tarkoittaa yritykselle, joka vie, myy tai kuljettaa tavaraa EU:n ulkopuolelle.

Lyhyesti

Yli 960 esitutkintaa. Tulli on aloittanut helmikuun 2022 jälkeen yli 960 pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa (tilanne 24.7.2026).
Tapauksia on vähemmän, mutta ne ovat vakavampia. Vuonna 2025 kirjattiin 43 säännöstelyrikosta, ja niistä 17 eli noin 40 prosenttia tutkittiin törkeinä. Vuosina 2022–2023 törkeinä tutkittiin noin joka kahdeksas tapaus.
Poikkeuksellisen ankara tuomio. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 1.7.2026 ajoneuvojen viennistä Venäjälle 3 vuotta 8 kuukautta ehdotonta vankeutta ja yhteensä noin 6,6 miljoonan euron menettämisseuraamukset. Rangaistus on lähellä enimmäisrangaistusta. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Laki kiristyi 20.5.2025. Törkeästä pakoterikoksesta voi seurata viisi vuotta vankeutta ja suurelle yhtiölle jopa 40 miljoonan euron yhteisösakko. Puolustustarvikkeissa ja EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteen I kaksikäyttötuotteissa rangaistavaa on myös törkeä huolimattomuus.
Asiakirjat eivät yksin suojaa. Pakotteita kierretään kolmansien maiden kautta. Vastuu ei poistu yksinomaan sillä, että tulliasiakirjoissa määränpääksi on ilmoitettu esim. Kazakstan tai Turkki.

Tullin luvut: pakotteiden rikkomiset 2022–2026

Tulli julkaisee vuosittain, kuinka monta pakotteiden rikkomiseen liittyvää rikosta se on kirjannut. Tutkittavien tapausten määrä nousi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen nopeasti muutamasta tapauksesta satoihin ja on sittemmin kääntynyt laskuun:

20212 tapausta (ennen sotaa)

2022306 tapausta · törkeinä lähes 40

2023492 tapausta · törkeinä 58

202499 tapausta · törkeinä 35

202543 tapausta · törkeinä 17 · lisäksi 3 pakoterikosta

1–3/20268 tapausta · törkeinä 6 · lisäksi 4 pakoterikosta

■ tutkittu törkeänä ■ muut

Tullin kirjaamat pakotteiden rikkomiseen liittyvät säännöstelyrikokset. Vuoden 2021 luku kuvaa tilannetta ennen sotaa. Pakoterikoksia on kirjattu 20.5.2025 lähtien. Lähteet: Tullin tilinpäätökset 2022–2024, Tullin vuosi 2025 ja Tullin tiedote 20.5.2026. Tulli tarkentaa lukuja jälkikäteen, joten eri aikoina julkaistut luvut voivat poiketa toisistaan hieman.

yli 960pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa helmikuun 2022 jälkeen (Tulli 24.7.2026)

yli 31 000havaittua poikkeamaa tavaraliikenteessä ja yli 4 600 Tullin tarkastusta (Tulli 24.7.2026)

955 → 25suomalaista yritystä vei tavaraa Venäjälle joulukuussa 2021 ja joulukuussa 2025

Toisin kuin kenties uskotaan, viranomaisten valvonta ei ole vähentynyt. Vuonna 2025 Tullin riskianalyysi nosti käsittelyyn 1 223 tulli-ilmoitusta. Tulli tarkasti 788 tavaraerää ja pidätti niistä 93 kuljetusta, joista se pyysi ulkoministeriöltä lausunnon siitä, kuuluvatko tavaraerät pakotteiden piiriin.

Mitä luvut kertovat? Neljä havaintoa

1. Tapauksia on vähemmän, mutta ne ovat vakavampia

Tullin antamien lausuntojen mukaan säännöstelyrikokset ovat vähentyneet itärajan sulun myötä. Samalla tapausten luonne on kuitenkin muuttunut. Vuosina 2022–2023 törkeinä tekoina tutkittiin noin joka kahdeksas tapaus, vuonna 2025 noin 40 prosenttia ja alkuvuonna 2026 jo kuusi kahdeksasta. Lievinä säännöstelyrikoksina tutkittiin vuonna 2025 enää neljä tapausta.

”Pakotteiden kiertäjät käyttävät hyväksi monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja sekä erilaisia välikäsi- ja peiteyhtiöitä.” Petri Lounatmaa, Tulli (tiedote 20.5.2026)

2. Epäillyt viennit ovat usein miljoonaluokkaa

Tullin viime vuosina julkisesti tiedottamissa tapauksissa epäiltyjen vientien arvot ovat olleet satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Esimerkkeinä:

n. 700 000 euroa: Tulli epäili, että droneja, prosessoreita, älypuhelimia, tietokoneita ja kaikuluotaimia oli viety Itä-Suomessa sijainneen välivaraston kautta Venäjälle (Tulli 17.10.2024)
2,7 miljoonaa euroa: Tulli epäili, että puolijohteita ja mikrosiruja oli laskutettu EU-maihin ja Hongkongiin mutta viety pääosin Vaalimaan kautta Venäjälle (Tulli 26.6.2025)
17,5 miljoonaa euroa: 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua, joiden ilmoitettiin kulkevan Venäjän kautta Kazakstaniin tai Turkkiin (Tulli 20.5.2026; asiassa on sittemmin annettu käräjäoikeuden tuomio, ks. alla)
5,9 miljoonaa euroa: Tulli epäilee, että hydraulisia pumppuja, moottoreita ja venttiileitä on viety Venäjälle, vaikka määränpääksi ilmoitettiin Kazakstan ja Turkki (Tulli 15.9.2026)

3. Kiertotie kulkee kolmansien maiden kautta

Tyypillisessä pakotteiden kiertämisessä tavaran määränpääksi ilmoitetaan Keski-Aasia, Turkki tai muu kolmas maa, vaikka tavara tosiasiassa päätyy Venäjälle. Suomen pakoteviranomaiset varoittivat yrityksiä kesäkuussa 2025 erityisesti Aasian ja Lähi-idän kautta kulkevista reiteistä, eurooppalaisista välikäsistä ja Ex Works -toimitusehdoista, joissa ostaja ottaa kuljetuksen suoritettavakseen.

4. Vanhatkin viennit tulevat tutkittaviksi

Monet vuosina 2025–2026 julkisuuteen tulleet tapaukset koskevat vuosien 2022–2023 vientejä. Törkeän säännöstely- tai pakoterikoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. Siksi myös vuosien takaisten toimitusten dokumentaatio tulee pitää tallessa mahdollista tarkastusta varten.

Viimeaikaiset tuomiot: näin tuomioistuimet ovat linjanneet pakotteiden rikkomisesta

Tuomioistuinten tekemät ratkaisut osoittavat, miten yritysten vastuita arvioidaan käytännössä. Alla on neljä tapausta, joista yritysten kannattaa ottaa opiksi.

Ehdoton vankeus

Etelä-Karjalan käräjäoikeus 1.7.2026: 164 ajoneuvoa Venäjälle, paperilla Kazakstaniin ja Turkkiin

Tullin esitutkinnan mukaan liikenteenvälitysyhtiö vei vuosina 2022–2023 Venäjälle 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua noin 17,5 miljoonan euron arvosta. Tulliasiakirjoissa ajoneuvojen ilmoitettiin kulkevan Venäjän kautta Kazakstaniin tai Turkkiin. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan törkeästä säännöstelyrikoksesta 3 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Hänet ja yhtiö määrättiin yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle noin 608 000 euron rikoshyöty ja 6 miljoonaa euroa ajoneuvojen arvosta. Yhtiö tuomittiin lisäksi yhteisösakkoon.

Rangaistus on lähellä törkeän säännöstelyrikoksen neljän vuoden enimmäisrangaistusta. Tahallisuus pääteltiin olosuhteista: liikekumppanille oli annettu vääriä tietoja ajoneuvojen määränpäästä, ja helmikuun 2023 sähköpostin liitteessä ajoneuvot lueteltiin myytäviksi Venäjälle. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Opetus: kolmanteen maahan ilmoitettu määränpää ei suojaa, jos todellinen määränpää on tiedossa. Taloudellisesti raskain seuraamus oli menettämisseuraamus.

Korkein oikeus

KKO:2026:1: tietämättömyys ei suojaa

Venäjän kansalainen yritti maaliskuussa 2023 viedä Vaalimaan raja-aseman kautta Venäjälle 28 500 euroa käteistä. Korkein oikeus katsoi, että pakoteasetuksen poikkeus matkustajan henkilökohtaiseen käyttöön kattaa vain Venäjälle matkustamiseen liittyvät henkilökohtaiset tarpeet. Vetoaminen kieltoerehdykseen ei auttanut muun muassa siksi, että henkilö ei ollut edes yrittänyt selvittää vientikiellon sisältöä. Seuraamuksena oli 60 päivää ehdollista vankeutta, ja koko 28 500 euroa tuomittiin valtiolle menetetyksi.

Opetus: pakotteiden poikkeuksia tulkitaan suppeasti, ja jokaisella on velvollisuus selvittää omaa toimintaansa koskevat rajoitukset. Tapaus koski yksityishenkilöä, mutta arviomme mukaan yritykseltä odotetaan vähintään yhtä huolellista selvitystä.

Valtaosa syytteistä hylättiin

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 7.3.2024: syytteet hylättiin pääosin, mutta alan toimijan on tunnettava säännöt

Kahden yhtiön toimitusjohtajaa syytettiin törkeästä säännöstelyrikoksesta, jossa oli 31 osatekoa. Käräjäoikeus tuomitsi hänet säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta hylkäsi syytteet suurelta osin. Osassa syytekohtia vastaajia oli ohjeistettu tekemään epäselvässä tilanteessa vienti-ilmoitus, joten pelkkä vienti-ilmoituksen tekeminen ei osoittanut tahallisuutta. Muissa vienneissä näyttö ei riittänyt osoittamaan, että tavarat olisi viety Venäjälle eikä Tullille ilmoitettuun määränpäähän.

Käräjäoikeus kuitenkin korosti, että huolinta- ja ulkomaankauppa-alalla toimivien on tunnettava säännöstelylainsäädäntö, eikä sääntöjen vaikea tulkittavuus poistanut tahallisuutta. Käräjäoikeuden tuomio ei ollut antohetkellään lainvoimainen.

Opetus: viranomaisohjeiden noudattaminen ja huolellinen dokumentointi voivat ratkaista tahallisuusarvion, mutta sääntöjen monimutkaisuuteen ei voi vedota. Syyttäjän on silti näytettävä rikos toteen, eikä näyttökynnys ole käräjäoikeuden mukaan pakoteasioissakaan tavallista alempi.

Elektroniikka

Kainuun käräjäoikeus 17.10.2025: kuluttajaelektroniikkakin voi olla pakotteiden alaista

Nuori mies tuomittiin törkeästä säännöstelyrikoksesta 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hän oli vienyt itärajan yli Venäjälle muun muassa droneja, kannettavia tietokoneita, prosessoreita, älypuhelimia ja laseretäisyysmittareita. Tunnustaminen lyhensi rangaistusta: ilman sitä rangaistus olisi ollut hieman alle kaksi vuotta.

Opetus: tavallisen näköinen elektroniikka voi kuulua vientikieltojen piiriin. Verkkokaupan ja jälleenmyynnin tuotteet on luokiteltava yhtä huolellisesti kuin teollisuustuotteet.

Laki kiristyi 20.5.2025: pakoterikos ja pakoterikkomus

Pakotteiden rikkomisesta ei enää rangaista säännöstelyrikoksena. EU:n pakoterikosdirektiivi (EU) 2024/1226 pantiin Suomessa täytäntöön 20.5.2025 voimaan tulleilla lainmuutoksilla, ja rikoslain 46 lukuun lisättiin lailla 179/2025 neljä uutta rikosnimikettä. Kerroimme uudistuksesta tarkemmin aiemmassa artikkelissamme. Tiivistetysti:

Pakoterikos (46 luku 3 a §)

Sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuottaRikoksen perusmuoto, joka kattaa myös rikkomisen yrityksen.

Törkeä pakoterikos (46 luku 3 b §)

Vankeutta 4 kuukaudesta 5 vuoteenTeko voi olla törkeä esimerkiksi huomattavan hyödyn tai arvon, puolustustarvikkeen tai vientivalvonta-asetuksen liitteen I kaksikäyttötuotteen taikka erityisen suunnitelmallisuuden vuoksi, jos teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Aiemmin törkeän säännöstelyrikoksen enimmäisrangaistus oli neljä vuotta.

Tuottamuksellinen pakoterikos (46 luku 3 c §)

Sakkoa tai vankeutta enintään 1 vuosi 6 kuukauttaRangaistavaa on törkeä huolimattomuus, kun teon kohteena on puolustustarvike tai EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteessä I lueteltu kaksikäyttötuote. Monet muut Venäjä-pakotteiden alaiset tuotteet eivät kuulu tämän säännöksen piiriin.

Pakoterikkomus (46 luku 3 d §)

SakkoaVähäiset teot sekä pakotteisiin liittyvien ilmoitus- ja raportointivelvollisuuksien laiminlyönnit.

Yhteisösakko (46 luku 13 §)

Enintään 5 % liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroaLuvut koskevat yhteisösakon ylärajaa. Enintään noin 17 miljoonan euron liikevaihdolla yläraja on siis 850 000 euroa, ja 40 miljoonan euron yläraja täyttyy vasta, kun liikevaihto on vähintään 800 miljoonaa euroa. Korotettu yläraja ei koske pakoterikkomusta eikä ennen 20.5.2025 tehtyjä tekoja.

Yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen johtoon kuuluva on osallistunut rikokseen tai sallinut sen tai jos yhtiön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (rikoslain 9 luvun 2 §).

Yhtiön oma huolellisuus eli toimiva pakotecompliance on siksi keskeinen tekijä arvioitaessa yhtiön vastuuta pakotteiden rikkomisesta. Pelkkä kirjallinen ohjeistus ei kuitenkaan riitä, vaan huolellisuus edellyttää käytännössä myös säännöllistä koulutusta ja valvontaa. Ylimmän johdon, kuten hallituksen, valvontavastuu korostuu. Ohjeistus ei myöskään suojaa yhteisösakolta, jos yhtiön johto itse osallistuu rikokseen.

Uudistus toi myös muita muutoksia rikoslakiin. Pakoterikoksesta voidaan tuomita Suomen lain mukaan myös ulkomailla tehdystä teosta, vaikka teko ei olisi rangaistava tekomaassa, kun Suomen rikoslakia muuten sovelletaan esimerkiksi tekijän Suomen kansalaisuuden perusteella. Todettakoon, että pakotteiden rikkomisesta ilmoittavaa suojaa ilmoittajansuojelulaki. Lisäksi törkeän pakoterikoksen tutkinnassa voidaan käyttää telekuuntelua.

Ennen 20.5.2025 tehtyihin tekoihin sovelletaan lähtökohtaisesti edelleen säännöstelyrikosta koskevia säännöksiä. Siksi vuosien 2022–2023 vientejä koskevat tuomiot annetaan yhä säännöstelyrikoksina. Tulli kirjasi vuonna 2025 kolme pakoterikosta ja tammi–maaliskuussa 2026 neljä lisää.

EU-velvoitteet, jotka jokaisen viejän on tunnettava

Rikoslain lisäksi Venäjä-pakoteasetus (EU) N:o 833/2014 asettaa yrityksille suoria velvoitteita, jotka jäävät käytännössä usein huomaamatta:

No Russia -lauseke (12 g artikla). Kun yritys myy EU:n ulkopuolelle esimerkiksi korkean prioriteetin tuotteita (Common High Priority -lista) tai ampuma-aseita, sopimukseen on kirjattava kielto viedä tuotteita edelleen Venäjälle sekä riittävät seuraamukset kiellon rikkomisesta. Vaatimus on koskenut uusia sopimuksia 20.3.2024 alkaen. Tietyt EU:n kumppanimaat on rajattu vaatimuksen ulkopuolelle.
Riskiarvio korkean prioriteetin tuotteille (12 gb artikla). Yrityksen, joka myy korkean prioriteetin tuotteita kolmansiin maihin, on tunnistettava ja arvioitava Venäjälle päätymisen riski, pidettävä arvio ajan tasalla ja otettava käyttöön kokoonsa nähden asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt. Velvoite on ollut voimassa 26.12.2024 alkaen.
Tytäryhtiöt EU:n ulkopuolella (8 a artikla). EU:ssa sijaitsevan emoyhtiön on tehtävä parhaansa varmistaakseen, etteivät sen omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt EU:n ulkopuolella osallistu pakotteita heikentävään toimintaan.

Yritysten on syytä huomioida, että pakotteet myös muuttuvat jatkuvasti. EU hyväksyi 21. Venäjä-pakotepaketin heinäkuussa 2026, ja jokainen uusi hyväksyttävä paketti voi laajentaa kiellettyjen tuotteiden listoja tai lisätä yrityksiä ja henkilöitä pakotelistoille. Tästä syystä yritysten on jatkuvasti seurattava pakotesääntelyä ja sen muutoksia.

Tarvitseeko yrityksesi ryhdistäytyä? Miten tunnistat varoitusmerkit

Tullin luvut ja oikeustapaukset osoittavat, että pakoteriski ei ole kadonnut vaan se on siirtynyt. Pakoteriski ei koske vain yrityksiä, jotka ovat käyneet kauppaa Venäjän kanssa, vaan jokaista, joka vie, myy tai kuljettaa tavaraa EU:n ulkopuolelle. Vientiä harjoittavan yrityksen on syytä selvittää ja tutkia tilannetta tarkemmin ainakin, jos:

kysyntä kasvaa äkillisesti maasta, jonka kautta pakotteita tiedetään kierrettävän, kuten Keski-Aasiasta, Turkista tai muualta Aasiasta tai Lähi-idästä
ostaja haluaa kauppasopimukseen Incoterms Ex Works -ehdon ja suorittaa kuljetuksen itse, eikä lopullinen määränpää ole luotettavasti selvitettävissä tai vahvistettavissa
maksu suoritetaan kolmannesta maasta, muulta taholta kuin ostajalta tai tavanomaisesta poikkeavalla tavalla, kuten käteisenä tai kryptovaluuttana
ostajan omistusrakenne on poikkeuksellisen monimutkainen (omistusta pyritään häivyttämään), yhtiö on vasta perustettu tai sen toimiala ei vastaa tuotteen tavanomaista käyttöalaa
toimitusketjussa on eurooppalainen taho tai välikäsi, jonka rooli jää epäselväksi
tuote on kaksikäyttötuote, puolustustarvike tai korkean prioriteetin tuote
asiakas ei suostu sitoutumaan No Russia -lausekkeeseen tai loppukäyttäjäselvityksen antamiseen

Jos yksikin edellä mainituista kohdista täyttyy, asia on syytä selvittää tarkemmin ja selvitys dokumentoida ennen tavaran toimitusta. Mahdollista tahallisuutta arvioidaan jälkikäteen tapauksen olosuhteista, ja puolustustarvikkeissa sekä liitteen I kaksikäyttötuotteissa rangaistavaa on jo törkeä huolimattomuus.

Näin rakennat toimivan pakotecompliancen

Tee pakoteriskiarvio. Suomen pakoteviranomaiset kehottavat harkitsemaan erillistä pakoteriskiarviota, jos yrityksellä on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa ETA-alueen ulkopuolella. Arvioi tuotteet, markkinat, asiakkaat ja toimitusketju.
Luokittele tuotteet. Tarkista tullinimikkeet pakoteasetuksen liitteitä, kaksikäyttötuotteiden luetteloa ja korkean prioriteetin tuotteiden listaa vasten.
Tunne asiakkaasi. Selvitä vastapuolen omistus ja määräysvalta, tarkista pakotelistat ja pyydä tarvittaessa selvitys loppukäyttäjästä.
Päivitä sopimukset. Kirjaa No Russia -lauseke, jälleenvientikielto, tiedonanto- ja tarkastusoikeus sekä oikeus keskeyttää toimitukset ja purkaa sopimus.
Kysy ja dokumentoi. Kysy epäselvissä pakotekysymyksissä ulkoministeriön pakoteyksiköltä, hae tarvittaessa Tullilta sitova tariffitieto tuotteen luokittelusta ja säilytä selvitykset. Itä-Uudenmaan tapaus osoittaa, että viranomaisohjeiden noudattamisella voi olla ratkaiseva merkitys.
Kouluta ja nimeä vastuuhenkilö. Myynnin, hankinnan ja logistiikan on tunnistettava varoitusmerkit. Päivitä prosessit aina uuden pakotepaketin jälkeen.
Laadi toimintaohje poikkeustilanteisiin. Sovi etukäteen, miten toimitaan, jos Tulli pidättää lähetyksen tai aloittaa esitutkinnan.

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Autamme vientiä, kauppaa ja logistiikkaa harjoittavia yrityksiä pakotteisiin ja vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä sekä ennakoivasti että silloin, kun jokin on jo mennyt pieleen:

pakoteriskiarvio ja yrityksen sisäinen compliance-ohjelma
tuotteiden, asiakkaiden ja toimitusketjujen pakotearviot sekä kaksikäyttötuotteiden lupa-asiat
pakotelausekkeet myynti-, jakelu- ja kuljetussopimuksiin
henkilöstön ja johdon koulutukset
Tullin pysäyttämät lähetykset sekä ulkoministeriön lausunto- ja poikkeuslupa-asiat
avustaminen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä

Yhdistämme pakoteosaamisen kuljetus-, tulli- ja sopimusoikeuteen, ja painopisteemme on Pohjoismaissa ja Baltiassa. Palvelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi. Lue lisää pakotteisiin ja kansainväliseen kauppaan liittyvistä palveluistamme.

Onko yrityksesi pakoteriski arvioitu?

Käydään yhdessä läpi yrityksesi tuotteet, markkinat ja sopimukset ja tunnistetaan, missä pakoteriski on suurin ja mitkä toimet kannattaa tehdä ensin.

Ota yhteyttä

+358 40 672 4285 · office@lkoslaw.fi

Usein kysyttyä

Kuinka monta pakotteiden rikkomista Tulli on tutkinut Suomessa?

Tulli on aloittanut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yli 960 pakotteiden rikkomiseen liittyvää esitutkintaa (tilanne 24.7.2026). Tulli kirjasi pakotteiden rikkomiseen liittyviä säännöstelyrikoksia 306 vuonna 2022, 492 vuonna 2023, 99 vuonna 2024 ja 43 vuonna 2025. Vuonna 2025 kirjattiin lisäksi kolme uutta pakoterikosta. Ennen sotaa Tulli tutki keskimäärin 2–10 säännöstelyrikosta vuodessa. Tulli tarkentaa lukuja jälkikäteen, joten eri aikoina julkaistut luvut voivat poiketa hieman toisistaan.

Mikä ero on säännöstelyrikoksella ja pakoterikoksella?

Pakotteiden rikkomisesta rangaistiin aiemmin säännöstelyrikoksena. Rikoslain 46 luvun uudet 3 a–3 d § tulivat voimaan 20.5.2025, ja siitä lähtien pakotteiden rikkomisesta rangaistaan pakoterikoksena, törkeänä pakoterikoksena, tuottamuksellisena pakoterikoksena tai pakoterikkomuksena. Ennen 20.5.2025 tehtyihin tekoihin sovelletaan lähtökohtaisesti edelleen säännöstelyrikosta koskevia säännöksiä.

Voiko yritys joutua vastuuseen, vaikka pakotteita ei rikottu tahallaan?

Voi joissain tilanteissa. Kun teon kohteena on puolustustarvike tai EU:n vientivalvonta-asetuksen liitteessä I lueteltu kaksikäyttötuote, törkeästä huolimattomuudesta tehty pakotteiden rikkominen on rangaistavaa tuottamuksellisena pakoterikoksena. Jos tällainen rikos tehdään yhtiön toiminnassa, yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon esimerkiksi silloin, kun sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Lisäksi tahallisuus voidaan päätellä olosuhteista.

Kuinka suuri yhteisösakko pakoterikoksesta voi olla?

Pakoterikoksesta, törkeästä pakoterikoksesta ja tuottamuksellisesta pakoterikoksesta tuomittavan yhteisösakon enimmäismäärä on viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa. Alle noin 17 miljoonan euron liikevaihdolla yläraja on siis 850 000 euroa, ja 40 miljoonan euron yläraja täyttyy vasta, kun liikevaihto on vähintään 800 miljoonaa euroa. Lisäksi rikoshyöty ja viedyn tavaran arvo voidaan tuomita menetetyksi, mikä voi olla yhteisösakkoa suurempi taloudellinen seuraamus.

Riittääkö, että tulliasiakirjoissa määränpäänä on kolmas maa?

Ei riitä. Pakotteiden kiertäminen kolmannen maan kautta on kiellettyä. Jos viejä tietää tai pitää varsin todennäköisenä, että tavara päätyy Venäjälle, ilmoitettu määränpää ei suojaa. Tuoreissa tapauksissa määränpääksi oli ilmoitettu esimerkiksi Kazakstan tai Turkki.

Mitä tehdä, jos Tulli pysäyttää lähetyksen tai aloittaa esitutkinnan?

Selvitä, mihin pysäytys perustuu, ja kokoa asiakirjat, kuten sopimukset, tuoteluokittelut, loppukäyttäjätiedot ja kirjeenvaihto. Tulli voi pyytää ulkoministeriöltä lausunnon siitä, kuuluvatko tavarat pakotteiden piiriin. Keskeytä vastaavat toimitukset, kunnes riski on arvioitu. Jos yrityksen edustaja kutsutaan kuulusteluun, avustaja kannattaa ottaa mukaan jo ensimmäiseen kuulusteluun.

Lue myös: Suurin osa pakotteiden rikkomisista ei ala tahallisesta teosta vaan siitä, että sitova kielto käsitellään riskinä. Kokosimme erottelun ja päätöspuun artikkeliin pakotteet ja rahanpesu erillään.

Oscari Seppälä, Specialist Partner · Liene Krumina, Managing Partner

LKOS Law Office Oy – pakotteet, vientivalvonta, tulli- ja kuljetusoikeus.

Lähteet

Tulli: Tullin vuosi 2025 – vuosi lukuina; Tullin tilinpäätökset vuosilta 2022–2025; Tullin valvonnan vuosijulkaisut 2024 ja 2025.
Tullin tiedotteet 21.2.2024, 17.10.2024, 26.6.2025, 26.2.2026, 20.5.2026, 24.7.2026 ja 15.9.2026.
Suomen pakoteviranomaiset: Pakoteviranomaiset muistuttavat yrityksiä pakotteiden merkityksestä, 18.6.2025.
KKO:2026:1; Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 7.3.2024, tiedote R 24/287.
Yle: Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tuomio 1.7.2026 ja Kainuun käräjäoikeuden tuomio 17.10.2025.

Artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 25.9.2026, eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Luvut perustuvat Tullin julkaisemiin tietoihin, ja Tulli voi tarkentaa niitä jälkikäteen. Osa käsitellyistä tuomioista ei ole lainvoimaisia. Suosittelemme aina tapauskohtaista arviointia. © LKOS Law Office Oy.

Akkukonttien erikoiskuljetukset: mitä Elinvoimakeskuksen päivitetty ohje 7.9.2026 edellyttää

Wed, 16 Sep 2026 08:44:00 +0000

Sisä-Suomen elinvoimakeskus päivitti 7.9.2026 ohjeensa akkukonttien kuljettamisesta erikoiskuljetusluvalla. Kokosimme, mikä muuttui maaliskuun ohjeeseen verrattuna ja miten akkuvarastohankkeen kuljetukseen kannattaa valmistautua.

Sähkövarastojen akkukontit ovat raskaita, ja ne luokitellaan vaaralliseksi tavaraksi. Siksi niiden tiekuljetus vaatii usein erikoiskuljetusluvan. Sisä-Suomen elinvoimakeskus päivitti 7.9.2026 ohjeen, jonka mukaan se arvioi akkukonttien lupahakemuksia. Kokosimme, mikä muuttui ja miten kuljetukseen kannattaa valmistautua.

Lyhyesti

Satamalla on väliä. Lupaa ei myönnetä kuljetukselle satamasta, jonne liikennöi vain matkustaja-aluksia.
Kontin paino on todistettava. Pelkät valmistajan tiedot eivät riitä.
Raskaimpiin kuljetuksiin tarvitaan järeämpi vetoauto. Yli 75 tonnin kuljetuksessa vetoautossa on oltava vähintään neljä akselia.
Joustoa on tullut lisää. Paripyörävaatimuksesta voidaan poiketa, ja poikkeaville konteille on oma menettely.
Kaluston on oltava kontin painoon nähden sopivan kevyt. Tarpeettoman raskas kalusto voi johtaa luvan epäämiseen.

Miksi akkukontti tarvitsee erikoiskuljetusluvan?

Akkuvarastohankkeiden kontit painavat ohjeen mukaan tyypillisesti noin 34–45 tonnia. Kontissa olevat litiumakut ovat vaarallisia aineita (UN 3536), ja vaarallisia aineita kuljettavan ajoneuvoyhdistelmän sallittu kokonaispaino on laissa tavallista pienempi: enintään 60–68 tonnia akselimäärästä ja yhdistelmän rakenteesta riippuen (tieliikennelain 124 §). Kun raja ylittyy, tarvitaan erikoiskuljetuslupa.

Kaikki kuljetukset eivät kuitenkaan vaadi lupaa. Ohjeen esimerkeissä oikein valitut yhdistelmät painavat noin 58–64 tonnia ja pysyvät sallituissa rajoissa. Kalustovalinta ratkaisee siis usein jo sen, tarvitaanko lupaa lainkaan.

Ohjetta on päivitetty nopeaan tahtiin. Joulukuussa 2025 annettua ohjetta päivitettiin 5.3.2026, ja uusin versio on 7.9.2026. Elinvoimakeskuksen mukaan syynä on akkukonttikuljetusten jatkuva lisääntyminen.

Mikä muuttui syyskuussa 2026?

Vertasimme syyskuun ohjetta maaliskuun versioon. Tärkeimmät muutokset ovat nämä:

Uusi rajaus

1. Lupaa ei myönnetä satamasta, jonne liikennöi vain matkustaja-aluksia

Merikuljetusten säännöt muuttuivat vuoden 2026 alussa. Akkukontin saa nyt kuljettaa laivassa vain kannella, eikä sitä saa kuljettaa useimmilla matkustaja-aluksilla lainkaan. Elinvoimakeskus ottaa tämän nyt huomioon myös tiekuljetuksen luvassa.

Käytännössä: varmista satama ja laivayhteys ennen kuin haet lupaa tiekuljetukselle.

Tiukennus

2. Kontin paino on todistettava luotettavasti

Hakemukseen on liitettävä luotettava todiste kontin painosta, esimerkiksi kuljetustilaus, rahtikirja tai vaarallisten aineiden kuljetusilmoitus (DGD). Ohjeessa todetaan nyt erikseen, että pelkät valmistajan tekniset tiedot eivät riitä kuljetuslupaan.

Käytännössä: pyydä toimittajalta kirjallinen paino hyvissä ajoin ennen kuljetusta.

Uusi vaatimus

3. Yli 75 tonnin kuljetuksiin vähintään neliakselinen vetoauto

Jo aiemmin yli 68 tonnin kuljetuksissa on vaadittu vähintään yhdeksän akselia. Nyt yli 75 tonnin kuljetuksissa vetoautossa on lisäksi oltava vähintään neljä akselia.

Uusi liite

4. Ulkomaisen kuljetusyrityksen kaluston paino on osoitettava

Kun suomalainen yritys hakee lupaa ulkomaiselle kuljetusyritykselle, hakemukseen on liitettävä rekisteriotteet, joista kaluston oma paino näkyy.

Helpotus

5. Paripyörävaatimuksesta voidaan poiketa

Laki edellyttää tietyissä raskaissa yhdistelmissä paripyöriä. Luvalla tästä voidaan nyt poiketa, jos perävaunu soveltuu muuten akkukontin kuljetukseen. Tämä laajentaa käytettävissä olevan kaluston valikoimaa.

Helpotus

6. Poikkeaville konteille on oma menettely

Kontin, jonka painopiste on sivussa, voi kuljettaa matalalla ja leveällä lavetilla, kun kontti sidotaan riittävästi. Asiasta on kerrottava hakemuksessa. Jos kontin paino poikkeaa tavanomaisesta, kalusto arvioidaan tapauskohtaisesti. Näissä tilanteissa Elinvoimakeskus suosittelee ennakkopäätöstä tai ainakin yhteydenottoa ennen hakemusta.

Täsmennys

7. Kaluston on oltava sopivan kevyt

Kuljetuskaluston oma paino saa olla enintään 35 tonnia. Ohjeessa sanotaan nyt myös suoraan, että lupa voidaan evätä, jos kalusto on tarpeettoman raskas kontin painoon nähden. Esimerkiksi 40 tonnin kontin kuljettamiseen ei tarvita 35 tonnin kalustoa.

Ennallaan pysyivät

Aina reittilupa. Lupa haetaan yksilöidylle reitille, eikä yleisempää reitistölupaa myönnetä.
Vain akkukontti. Samalla luvalla ei saa kuljettaa muuta vaarallista tavaraa, kuten erikseen pakattuja litiumakkuja.
Vaarallisten aineiden säännöt koskevat kuljetusta kokonaan. Poikkeuksia myönnetään vain painoon ja paripyöriin.

Näin valmistaudut akkukontin kuljetukseen

Varmista laivayhteys ja satama ensin. Jos kontti tulee meritse, laivan on voitava kuljettaa se.
Hanki kontin paino kirjallisena. Ilman luotettavaa painotietoa lupaa ei myönnetä.
Valitse kalusto kontin mukaan. Oikealla yhdistelmällä lupaa ei välttämättä tarvita lainkaan.
Varaa aikaa. Elinvoimakeskus pyrkii käsittelemään raskaiden kuljetusten luvat noin kahdessa viikossa. Siltojen erillinen tarkastelu ja puutteelliset hakemukset pidentävät käsittelyä.
Sovi vastuista sopimuksissa. Kirjaa, kuka hakee luvan, kuka vastaa painotiedon oikeellisuudesta ja kuka kantaa viivästysten riskin.

Kuka vastaa, jos jokin menee pieleen?

Jos kontin paino on ilmoitettu väärin, seuraukset kohdistuvat ensin luvanhaltijaan eli yleensä kuljetusyritykseen. Kuljetuksesta voi seurata ylikuormamaksu, ja lupa voidaan peruuttaa. Kuljetusyritys on kuitenkin usein painotiedon osalta lähettäjän ja laitetoimittajan varassa. Siksi vastuunjako kannattaa sopia etukäteen.

Lähettäjän on myös kerrottava kuljetusyritykselle tavaran vaarallisuudesta ja tarvittavista varotoimista. Jos tämä laiminlyödään, lähettäjä vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista ja vahingoista (tiekuljetussopimuslaki 15 §). Akkupaloihin liittyvät riskit ovat suuria, joten selkeät sopimukset ja riittävä vakuutusturva ovat tärkeitä.

Kerroimme aiemmin erikoiskuljetusten luvista, kytkentäkatsastuksesta ja ylikuormamaksusta tässä artikkelissa.

Tarvitsetko apua akkukontin kuljetukseen?

Autamme akkuvarastohankkeita, kuljetusyrityksiä ja huolitsijoita kuljetus- ja toimitussopimuksissa, erikoiskuljetus- ja VAK-vaatimuksissa sekä tilanteissa, joissa lupa evätään tai kuljetus pysäytetään.

Ota yhteyttä

Lue lisää kuljetusoikeuden palveluistamme · +358 44 516 8648 · office@lkoslaw.fi

Usein kysyttyä

Mikä muuttui akkukonttien kuljetusohjeessa syyskuussa 2026?

Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen 7.9.2026 ohjeessa on uutena satamarajaus, vaatimus luotettavasta painotodisteesta, vähintään neliakselinen vetoauto yli 75 tonnin kuljetuksiin ja rekisteriotteet ulkomaisen kuljetusyrityksen kalustosta. Helpotuksina paripyörävaatimuksesta voidaan poiketa, ja poikkeaville konteille on oma menettely.

Tarvitaanko akkukontin kuljettamiseen aina erikoiskuljetuslupa?

Ei tarvita. Jos ajoneuvoyhdistelmä pysyy vaarallisten aineiden kuljetuksille sallituissa painorajoissa, lupaa ei painon vuoksi tarvita. Elinvoimakeskuksen ohjeen esimerkeissä tällaiset yhdistelmät painavat noin 58–64 tonnia.

Voiko akkukontin kuljettaa laivalla matkustaja-aluksessa?

Yleensä ei. Vuoden 2026 alusta akkukontin saa kuljettaa laivassa vain kannella, eikä sitä saa kuljettaa useimmilla matkustaja-aluksilla. Siksi Elinvoimakeskus ei myönnä erikoiskuljetuslupaa satamasta, jonne liikennöi vain matkustaja-aluksia.

Riittävätkö valmistajan tiedot kontin painosta?

Eivät riitä. Hakemukseen tarvitaan luotettava todiste kontin painosta, esimerkiksi kuljetustilaus, rahtikirja tai vaarallisten aineiden kuljetusilmoitus (DGD).

Kauanko luvan käsittely kestää?

Elinvoimakeskus pyrkii käsittelemään raskaiden kuljetusten luvat noin kahdessa viikossa. Siltojen erillinen tarkastelu ja puutteelliset hakemukset pidentävät käsittelyä.

Oscari Seppälä, Specialist Partner, LKOS Law Office Oy

Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus. Tutustu tiimiimme.

Artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi 16.9.2026, eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Viranomaisen ohjeet voivat muuttua. Suosittelemme aina tapauskohtaista arviointia.

Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin ja digitaalisiin tuotteisiin – uudet säännöt voimaan 9.12.2026

Fri, 11 Sep 2026 10:23:00 +0000

Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin, tekoälyyn ja verkkokauppaan. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia tuotevastuulakiin, ja uusia sääntöjä on määrä soveltaa 9.12.2026 alkaen. Kokosimme keskeiset muutokset ja sen, mitä yritysten kannattaa tehdä nyt.

EU:n uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 uudistaa vuodelta 1985 peräisin olevat tuotevastuun pelisäännöt. Hallitus antoi 24.9.2026 eduskunnalle esityksen (HE 190/2026 vp), jolla direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla tuotevastuulakia. Tuotevastuu laajenisi ohjelmistoihin, verkkoon kytkettyihin laitteisiin, verkkokauppaan ja kiertotalouteen. Toisin kuin työryhmä ehdotti, Suomeen tulisi myös kehittelyriskipuolustus. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 9.12.2026.

Lainvalmistelu · Tuotevastuu

Kirjoittaja: Oscari Seppälä, Specialist Partner, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja · Julkaistu 11.9.2026 · Päivitetty 25.9.2026

Päivitetty 25.9.2026: Artikkeli vastaa nyt hallituksen esitystä HE 190/2026 vp. Aiempi versio perustui oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026). Merkittävin ero koskee kehittelyriskipuolustusta (kohta 6). Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, ja sen sisältö voi vielä muuttua.

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita. Tuotevastuu kattaisi ohjelmistot toimitustavasta riippumatta, myös SaaS-mallilla toimitetut ohjelmistot ja tekoälyjärjestelmät, sekä digitaaliset valmistustiedostot ja raaka-aineet.
Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen. Valmistaja voisi vastata vahingosta, joka johtuu sen määräysvallassa olevasta ohjelmistosta, ohjelmistopäivityksestä tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavan päivityksen puuttumisesta.
Vastuutahojen piiri laajenee. Vastuussa voisivat olla myös tuotetta merkittävästi muuttavat yritykset, valtuutetut edustajat, jakelupalvelujen tarjoajat ja tietyt verkkoalustat, ja jakelijoiden toissijainen vastuu määräytyisi uusin edellytyksin.
Korvattavien vahinkojen piiri laajenee. Uutena korvattaisiin yksinomaan henkilökohtaisessa käytössä olleen datan tuhoutumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, ja omaisuusvahinkojen alaraja poistuisi.
Näyttötaakka keventyy. Lakiin tulisi puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevia olettamia sekä uusi esittämistapamääräys, jolla tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä määrätä teknisen näytön esitettäväksi ymmärrettävässä muodossa.
Kehittelyriskipuolustus tulisi käyttöön. Yritys voisi vapautua vastuusta, jos tuotteen puutteellista turvallisuutta ei voitu havaita tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivisen tason perusteella. Esitys poikkeaa tässä työryhmän mietinnöstä ja Suomen nykylinjasta.

Tausta: mistä uudistuksessa on kyse

Tuotevastuulla tarkoitetaan valmistajan ja muiden toimitusketjuun kuuluvien toimijoiden vastuuta vahingoista, joita turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa. Vastuu on ankaraa: vahingonkärsijän ei tarvitse näyttää, että valmistaja olisi toiminut huolimattomasti, vaan riittää, että tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen ja aiheuttanut vahingon. Uuden direktiivin mukaan korvausoikeus on luonnollisella henkilöllä, jolle turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa vahinkoa.

Suomessa tuotevastuusta säädetään tuotevastuulaissa (694/1990), joka perustuu vuoden 1985 tuotevastuudirektiiviin (85/374/ETY). Uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vanhan direktiivin. Se on pantava täytäntöön 9.12.2026 mennessä, ja kansallisia säännöksiä on sovellettava samasta päivästä. Direktiivi on pääosin täysharmonisoiva, joten kansallista liikkumavaraa on hyvin vähän.

Oikeusministeriön asettama työryhmä julkaisi mietintönsä 2.2.2026, ja siitä annettiin 23 lausuntoa. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 24.9.2026. Direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla voimassa olevaa tuotevastuulakia, ja kuluttajansuojalain kanneaikasäännökseen tehtäisiin terminologiset tarkistukset.

2.2.2026 – tuotevastuutyöryhmän mietintö julkaistiin
16.3.2026 – lausuntoaika päättyi
24.9.2026 – hallituksen esitys HE 190/2026 vp eduskunnalle
syksy 2026 – eduskuntakäsittely
9.12.2026 – ehdotettu voimaantulo ja uusien sääntöjen soveltamisen alku

Mitä hallituksen esitys muutti mietintöön verrattuna?

Kehittelyriskipuolustus. Mietintö ehdotti nykylinjan säilyttämistä, mutta esityksessä puolustus lisättäisiin lakiin (7 §:n 1 momentin 4 kohta).
Olettamasäännökset. Puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevat olettamat (4 b ja 4 c §) muotoiltiin vastaamaan tarkemmin direktiivin sanamuotoa.
Perustelut. Perusteluja tarkennettiin muun muassa ohjelmistojen, datavahinkojen, osittain ammattikäytössä olevan omaisuuden ja sähkön osalta.

Tuotevastuulain keskeiset muutokset

1. Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita

Nykyinen laki koskee irtaimia esineitä ja sähköä. Ehdotetun 1 a §:n mukaan tuotteita olisivat jatkossa myös ohjelmistot, digitaaliset valmistustiedostot ja raaka-aineet, kuten kaasu ja vesi. Tuote voi olla integroitu tai liitetty toiseen tuotteeseen tai kiinteistöön. Toisen maalla oleva rakennus ei edelleenkään olisi tuote.

Ohjelmisto olisi tuote riippumatta siitä, tallennetaanko se laitteeseen, käytetäänkö sitä viestintäverkon tai pilvipalvelun kautta vai toimitetaanko se SaaS-mallilla. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat soveltamisalaan: esityksen perusteluissa käsitellään erikseen tuotteita, jotka sisältävät tekoälyjärjestelmän (ks. kohta 2). Tuotteena ei sen sijaan pidettäisi pelkkää tietoa, kuten e-kirjojen tai mediatiedostojen sisältöä, eikä pelkkää lähdekoodia. Digitaalisella valmistustiedostolla tarkoitetaan esimerkiksi 3D-tulostimen tai työstökoneen ohjaamiseen tarvittavaa tiedostoa.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäisi kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (2 §:n 5 kohta). Jos ohjelmisto toimitetaan maksua vastaan tai henkilötietoja vastaan, joita käytetään muuhun kuin ohjelmiston turvallisuuden, yhteensopivuuden tai yhteentoimivuuden parantamiseen, toiminta olisi kaupallista. Jos valmistaja integroi avoimen lähdekoodin komponentin kaupalliseen tuotteeseensa, vastuu komponentin puutteista kuuluu tälle valmistajalle.

Osatuotteen käsite korvattaisiin komponentilla. Komponentti voi olla aineellinen tai aineeton esine, raaka-aine tai tuotteeseen liittyvä palvelu. Tuotteeseen liittyvällä palvelulla tarkoitetaan digitaalista palvelua, joka on integroitu tai liitetty tuotteeseen siten, että tuote ei pystyisi ilman sitä suorittamaan yhtä tai useampaa toiminnoistaan. Perusteluissa esimerkkeinä mainitaan navigointijärjestelmän liikennetiedot, terveyden monitorointipalvelu, älyjääkaapin lämpötilanhallinta ja ääniavustaja. Pelkkä internetyhteyspalvelu ei olisi tällainen palvelu.

2. Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen

Tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Uudistetun 3 §:n esimerkkiluetteloon lisättäisiin muun muassa tuotteen kyky oppia tai hankkia uusia ominaisuuksia markkinoille saattamisen jälkeen, muiden yhdessä käytettävien tuotteiden ennakoitava vaikutus, tuotetta koskevat palautusmenettelyt sekä käyttäjäryhmän erityistarpeet. Myös merkitykselliset tuoteturvallisuusvaatimukset huomioitaisiin, turvallisuuden kannalta merkitykselliset kyberturvallisuusvaatimukset mukaan lukien, esimerkiksi kyberkestävyyssäädöksen (EU) 2024/2847 vaatimukset. Perustelujen mukaan kyberturvallisuuspuute ei kuitenkaan sellaisenaan tee tuotteesta turvallisuudeltaan puutteellista, vaan ratkaisevaa on kokonaisarvio.

Keskeinen uusi käsite on valmistajan määräysvalta. Tuote pysyy valmistajan määräysvallassa, jos valmistaja voi toimittaa ohjelmistopäivityksiä itse tai kolmannen osapuolen välityksellä. Tällöin turvallisuutta arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin määräysvalta päättyi. Vastuusta ei voisi vapautua vetoamalla siihen, ettei puutetta ollut markkinoille saattamishetkellä, jos puutteellinen turvallisuus johtuu (7 §:n 3 momentti):

valmistajan määräysvallassa olevasta ohjelmistosta, sen päivityksistä tai tuotteeseen liittyvästä palvelusta
turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavan ohjelmistopäivityksen puuttumisesta, esimerkiksi kun kyberturvallisuushaavoittuvuutta ei ole korjattu
tuotteen merkittävästä muutoksesta, joka on tehty valmistajan määräysvallassa.

Esimerkiksi tietoturva-aukko, jonka kautta verkkoon kytkettyyn laitteeseen murtaudutaan, voi siten johtaa tuotevastuuseen. Vastuulla on kuitenkin rajansa: tuotevastuulaki ei itsessään velvoittaisi tarjoamaan päivityksiä, eikä valmistaja vastaisi päivityksen puuttumisesta, jos tuotteen omistaja jättää toimitetun turvallisuuspäivityksen asentamatta. Tekoälyä sisältävistä tuotteista perusteluissa todetaan, että jos tuote alkaa kehittää odottamatonta käyttäytymistä, jonka vuoksi siitä tulee turvallisuudeltaan puutteellinen, valmistaja vastaisi vahingosta, vaikka käyttäytyminen ilmenisi vasta markkinoille saattamisen jälkeen.

3. Vastuussa olevien toimijoiden piiri laajenee

Vahinkoa kärsinyt voisi vaatia korvausta nykyistä useammalta taholta (5 ja 6 §):

Valmistaja – myös taho, joka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotteen tai esiintyy valmistajana merkitsemällä tuotteen nimellään tai tavaramerkillään.
Puutteellisen komponentin valmistaja, jos komponentti on liitetty tuotteeseen valmistajan määräysvallassa ja aiheuttanut tuotteen puutteellisen turvallisuuden. Tuotteen valmistaja vastaa tällöin komponentin valmistajan rinnalla.
Tuotetta merkittävästi muuttava toimija, joka muuttaa tuotetta valmistajan määräysvallan ulkopuolella ja sen jälkeen asettaa sen saataville markkinoilla tai ottaa sen käyttöön. Tällaista toimijaa pidettäisiin valmistajana. Tämä voi koskea esimerkiksi kiertotalousyrityksiä, jos niiden tekemä kunnostus tai uudelleenvalmistus on merkittävä muutos. Korjaus, kunnostus tai muu muutos, joka ei ole merkittävä muutos, ei kuulu sääntelyn piiriin. Muutoksen tekijä vapautuu vastuusta, jos se näyttää, että vahingon aiheuttanut puute liittyy tuotteen osaan, johon muutos ei ole vaikuttanut.
Maahantuoja ja valmistajan valtuutettu edustaja, kun tuotteen tai komponentin valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.
Jakelupalvelujen tarjoaja, kun valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle eikä EU:ssa ole maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa. Jakelupalvelujen tarjoaja tarjoaa vähintään kahta seuraavista palveluista omistamatta tuotetta: varastointi, pakkaaminen, osoitteella varustaminen ja lähettäminen. Posti-, paketti- ja tavaraliikennepalvelut on rajattu määritelmän ulkopuolelle.
Jakelija toissijaisesti, jos yhtäkään edellä mainituista toimijoista ei voida yksilöidä tai yksikään niistä ei ole sijoittautunut EU:hun. Jakelija vapautuu, jos se ilmoittaa kuukauden kuluessa vahinkoa kärsineen pyynnöstä tai vaatimuksesta EU:hun sijoittautuneen vastuutahon tai oman EU:hun sijoittautuneen toimittajansa.
Verkkoalustan tarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, vastaa jakelijan tavoin, jos alusta esittää tuotteen tai muutoin mahdollistaa kaupan tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tuotteen toimittaa alusta itse tai sen valvonnassa toimiva elinkeinonharjoittaja (digipalvelusäädöksen 6 artiklan 3 kohta). Jos alusta toimii itse esimerkiksi maahantuojana tai jakelijana, sen vastuu määräytyy tämän roolin mukaan.

Jos vastuussa on useampi toimija, ne vastaavat vahingosta yhteisvastuullisesti. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta ja takautumisesta voidaan sopia.

Huomio pohjoismaisissa toimitusketjuissa: Koska uutta direktiiviä ei ole vielä otettu osaksi ETA-sopimusta, ehdotetut säännökset viittaavat toistaiseksi vain Euroopan unioniin. Lain sanamuodon mukaan esimerkiksi Norjaan sijoittautunut valmistaja olisi siten EU:n ulkopuolinen toimija, jolloin vastuu voi kohdistua tuotteen EU:n markkinoille tuovaan maahantuojaan. Jos direktiivi myöhemmin otetaan osaksi ETA-sopimusta, lakia on esityksen mukaan aiheellista arvioida uudelleen.

4. Korvattavien vahinkojen piiri laajenee

Henkilövahinko: direktiivissä mainitaan nimenomaisesti lääketieteellisesti tunnustettu vahinko psyykkiselle terveydelle. Suomessa henkilövahingon käsite kattaa jo nyt sekä ruumiilliset että psyykkiset haitat, joten lakiin ei tarvita tältä osin muutoksia.
Datavahinko: uutena korvattaisiin datan tuhoutumisesta tai turmeltumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, kuten datan palauttamisen kustannukset (8 §:n 2 momentti). Edellytyksenä on, että dataa on käytetty yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin (esimerkiksi henkilökohtaiset valokuvat ja tiedostot). Toisin kuin omaisuusvahingoissa, sekakäyttö ei riitä: jos dataa on käytetty myös ammattimaisesti, menetystä ei korvattaisi tuotevastuulain nojalla. Taloudellista menetystä ei myöskään lähtökohtaisesti synny, jos data saadaan takaisin ilman kustannuksia esimerkiksi varmuuskopiosta. Datavahinko on erillinen vahinkolaji, joten se voi tulla korvattavaksi, vaikka data olisi tallennettu vahingon aiheuttaneeseen tuotteeseen.
Omaisuusvahinko: nykyinen omaisuusvahinkojen alaraja – tuotevastuulain 8 §:n 2 momentin 2 350 markkaa (noin 395 euroa) – poistuisi. Laki koskisi jatkossa omaisuutta, jota ei ole käytetty yksinomaan ammattimaisiin tarkoituksiin, joten myös osittain työkäytössä ollut omaisuus tulisi korvattavaksi. Ratkaisevaa on vahingoittuneen omaisuuden käyttö, ei vahingon aiheuttaneen tuotteen käyttötarkoitus. Vahinkoa itse puutteelliselle tuotteelle ei jatkossakaan korvattaisi tuotevastuulain nojalla.

5. Näyttötaakka keventyy vahingonkärsijän hyväksi

Vahinkoa kärsineen on edelleen näytettävä vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus ja niiden välinen syy-yhteys. Koska tieto tuotteesta on yleensä yrityksellä, lakiin lisättäisiin kumottavissa olevia olettamia (4 b ja 4 c §):

Puutteellinen turvallisuus oletetaan, jos (1) korvausvastuulliseksi väitetty ei noudata tuomioistuimen määräystä todisteen esittämisestä, luovuttamisesta tai katselmuksesta, (2) tuote ei täytä pakollisia tuoteturvallisuusvaatimuksia, joiden tarkoitus on suojata juuri sattuneen kaltaiselta vahingolta, tai (3) vahinko aiheutui tuotteen ilmeisestä toimintahäiriöstä kohtuudella ennakoitavassa käytössä tai tavanomaisissa olosuhteissa.
Syy-yhteys oletetaan, jos kantaja osoittaa tuotteen puutteellisen turvallisuuden ja sen, että vahinko on laadultaan tyypillisesti johdonmukainen kyseisen puutteen kanssa. Kantajan on lisäksi osoitettava, että vahinko syntyi juuri kyseisen tuotteen käytössä.
Monimutkaiset tapaukset: jos puutteellisen turvallisuuden tai syy-yhteyden näyttäminen on erityisesti teknisen tai tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi kohtuuttoman vaikeaa, riittää, että kantaja saattaa sen todennäköiseksi. Perusteluissa esimerkkeinä mainitaan innovatiivinen lääkinnällinen laite ja koneoppimiseen perustuva järjestelmä.

Olettamat voi kumota vastanäytöllä. Hallituksen esityksessä olettamasäännökset muotoiltiin lausuntopalautteen perusteella vastaamaan tarkemmin direktiivin sanamuotoa.

Todisteiden esittäminen. Esityksen mukaan direktiivin todisteiden esittämistä koskevat vaatimukset täyttyvät pääosin jo oikeudenkäymiskaaren editiosäännöksillä (OK 17:40), ja liikesalaisuuksia suojaavat oikeudenkäymiskaari ja liikesalaisuuslaki. Uutta olisi esittämistapamääräys (13 b §). Tuomioistuin voisi vireillä olevassa asiassa asianosaisen perustellusta pyynnöstä määrätä, että todiste on esitettävä helposti saavutettavalla ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Perustelujen mukaan pelkän raakadatan tai laajan lähdekoodin luovuttaminen ei välttämättä riitä, vaan merkitykselliset kohdat voidaan joutua yksilöimään ja selittämään. Määräystä ei voisi tehostaa uhkasakolla, mutta sen laiminlyönti voisi johtaa puutteellisen turvallisuuden olettamaan.

Käytännössä olettamat siirtävät näytön painopistettä yrityksille. Tämä korostaa tuotekehityksen, testauksen ja ohjelmistopäivitysten dokumentoinnin merkitystä.

6. Kehittelyriskipuolustus – Suomen linja muuttuisi

Voimassa oleva tuotevastuulaki ei sisällä kehittelyriskiin perustuvaa vastuuvapautta: valmistaja vastaa nykyisin myös sellaisesta puutteellisesta turvallisuudesta, jota ei ollut mahdollista havaita tuotteen liikkeelle laskemisen aikaan. Vanhan direktiivin aikana tällaisen vastuuvapauden jättivät kokonaan pois vain Suomi ja Luxemburg. Uusi direktiivi sallii poikkeuksen säilyttämisen, ja työryhmä ehdotti nykylinjan jatkamista.

Hallitus ehdottaa toisin. Uuden 7 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan talouden toimija ei olisi korvausvelvollinen, jos se näyttää, ettei tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivinen taso tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton ajankohtana taikka sinä aikana, jona tuote oli valmistajan määräysvallassa, ollut sellainen, että puutteellinen turvallisuus olisi voitu havaita. Perusteluina ovat sääntelyn yhdenmukaisuus muiden jäsenvaltioiden kanssa, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä se, että puolustus tasapainottaisi direktiivin muutoin laajentamaa vastuuta. Esityksen mukaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa ja Alankomaat ovat säilyttämässä puolustuksen omassa täytäntöönpanovalmistelussaan.

Vastuuvapauden kynnys on korkea:

Ratkaisevaa on saatavilla olleen tieteellisen ja teknisen tiedon kaikkein edistyneimmän tason mukainen objektiivinen arvio, ei yrityksen oma tietämys (unionin tuomioistuimen asia C-300/95, Komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta).
Näyttövelvollisuus on vastuusta vapautumiseen vetoavalla yrityksellä.
Komission vaikutusarvioinnin mukaan kehittelyriskipuolustuksen menestyksekäs käyttö muodosti vain neljä prosenttia hylätyistä vaatimuksista.

Ohjelmistoissa arviointiaika on pidempi. Koska arvioinnissa otetaan huomioon myös aika, jona tuote on valmistajan määräysvallassa, valmistajan on perustelujen mukaan aiheellista seurata tieteellisen ja teknisen tiedon kehitystä ja korjata myöhemmin havaittavaksi tulevat puutteet esimerkiksi ohjelmistopäivityksellä. Verkkoon kytketyissä ja päivitettävissä tuotteissa puolustukseen ei siten voi vedota riskeissä, jotka olivat havaittavissa silloin, kun tuote oli vielä valmistajan määräysvallassa.

Lausunnonantajat jakautuivat. Puolustuksen sallimista kannattivat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto, Erikoiskaupan liitto Etu, Finanssiala, Kaupan liitto, Lääketeollisuus, Sailab – MedTech Finland ja Suomen Yrittäjät. Nykylinjan säilyttämistä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan puolustus loisi merkittävän aukon kuluttajansuojaan, koska yllättävimmissä vahinkotilanteissa kuluttaja voisi jäädä ilman korvausta myös vakavassa henkilövahingossa. Eduskunta voi vielä muuttaa ratkaisua, ja esityksen mukaan oikeusministeriö seuraa erityisesti tämän ratkaisun vaikutuksia.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille? Puolustus koskisi vain uuden lain piiriin kuuluvia tuotteita. Ennen voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin sovelletaan nykyistä lakia, jossa puolustusta ei ole. Puolustukseen vetoaminen edellyttää lisäksi, että yritys pystyy jälkikäteen osoittamaan, mitä tuotteen riskeistä oli objektiivisesti tiedettävissä. Riskiarvioiden, testauksen ja tieteellisen kehityksen seurannan dokumentoinnista tulee siksi entistä tärkeämpää.

7. Vanhentumisajat

Kanne olisi nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä, tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja korvausvelvollisesta. Kanne olisi kuitenkin pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun korvausvelvollinen saattoi tuotteen markkinoille tai tuote otettiin käyttöön. Merkittävästi muutetun tuotteen osalta aika laskettaisiin siitä, kun muutettu tuote asetettiin saataville markkinoilla tai otettiin käyttöön. Uutena säännöksenä kanteen voisi nostaa myöhemmin, jos henkilövahingon piilevyys on estänyt kanteen nostamisen kymmenessä vuodessa. Tällöinkin kanne olisi pantava vireille 25 vuoden kuluessa samasta alkamisajankohdasta.

8. Muut muutokset

Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden olisi julkaistava tuotevastuuasioissa antamansa lopulliset tuomiot sähköisesti ja helposti saavutettavassa muodossa pseudonymisoituina tai anonymisoituina (13 c §). Lopullisuus tarkoittaa tässä asian käsittelyn päättymistä kyseisessä tuomioistuimessa, ei lainvoimaisuutta. Hovioikeus julkaisisi ratkaisunsa siis myös silloin, kun asiassa haetaan valituslupaa.
Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 a §:n kanneaikasäännöksen käsitteet yhdenmukaistettaisiin uudistetun tuotevastuulain kanssa. Kuluttajansuojalakiin ei tuotaisi 25 vuoden määräaikaa, koska yleisen vanhentumislainsäädännön arvioidaan johtavan piilevissä henkilövahingoissa kuluttajan kannalta parempaan lopputulokseen.

Milloin uudet tuotevastuusäännöt tulevat sovellettaviksi?

Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 9.12.2026, jolloin uutta direktiiviä on alettava soveltaa. Uutta tuotevastuulakia sovellettaisiin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön lain tultua voimaan. Jos tuote on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen voimaantuloa, siihen sovelletaan nykyisiä säännöksiä myös silloin, kun vahinko syntyy vasta voimaantulon jälkeen. Ratkaisevaa on siis tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton ajankohta, ei vahingon syntyhetki.

Yrityksen valikoimassa voi näin olla pitkään rinnakkain tuotteita, joihin sovelletaan eri sääntöjä. Markkinoille saattamisen ajankohdan dokumentointi tuote-erittäin ja ohjelmistoversioittain on siksi tärkeää. Arviomme mukaan huomiota kannattaa kiinnittää myös merkittäviin muutoksiin: merkittävästi muutettua tuotetta pidetään uutena tuotteena, ja esityksen perustelujen mukaan ohjelmistopäivityksellä tehdyn merkittävän muutoksen jälkeen muutetun tuotteen katsotaan tulevan saataville markkinoilla tai otetuksi käyttöön silloin, kun muutos tosiasiallisesti tehdään. Ennen 9.12.2026 markkinoille saatettu tuote voi siten tulla uuden lain piiriin, jos sitä muutetaan merkittävästi voimaantulon jälkeen.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Kartoita roolisi. Toimiiko yrityksesi valmistajana, komponentin toimittajana, maahantuojana, valtuutettuna edustajana, jakelupalvelujen tarjoajana, jakelijana, verkkoalustana tai tuotteita merkittävästi muuttavana toimijana? Sama yritys voi olla eri tuotteissa eri roolissa.
Arvioi ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Selvitä, mitkä tuotteet sisältävät ohjelmistoja, tekoälyominaisuuksia tai tuotteeseen liittyviä digitaalisia palveluja, ja miten päivitykset ja tietoturva-aukkojen korjaaminen on järjestetty niin kauan kuin tuote on yrityksen määräysvallassa.
Päivitä sopimukset. Tarkista toimittaja- ja jakelusopimusten vastuunjako-, takautumis-, päivitys- ja vakuutusehdot. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta voidaan sopia.
Tarkista vakuutusturva. Kattaako tuotevastuuvakuutus ohjelmistot, datavahingot ja uudet vastuuroolit sekä omaisuusvahinkojen lakisääteisen alarajan poistuessa myös pienet vahingot?
Dokumentoi tietämyksen taso. Kehittelyriskipuolustukseen vetoaminen edellyttää, että yritys pystyy jälkikäteen näyttämään, mitä tuotteen riskeistä oli objektiivisesti tiedettävissä. Säilytä riskiarviot, testausaineisto ja markkinoille saattamisen ajankohdat.
Valmistaudu todisteiden esittämiseen. Pidä tekninen dokumentaatio sellaisessa muodossa, että sen voi tarvittaessa esittää ymmärrettävästi, ja suunnittele etukäteen liikesalaisuuksien suojaaminen mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
Verkkokauppa, alustat ja logistiikka. Varmista, että pystyt kuukauden kuluessa ilmoittamaan EU:hun sijoittautuneen vastuutahon. Logistiikkayritysten kannattaa arvioida, täyttääkö niiden palveluyhdistelmä jakelupalvelujen tarjoajan määritelmän.

Miksi tämä on tärkeää

Uudistus on tuotevastuun merkittävin muutos vuosikymmeniin. Sen vaikutukset ulottuvat perinteisen teollisuuden lisäksi ohjelmistoyrityksiin, verkkokauppaan, logistiikkaan ja kiertotalousyrityksiin. Tuotevastuuriidat ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia: esityksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosina 2021–2024 alle viisi tuotevastuuasiaa vuodessa, koska valtaosa vahingoista korvataan vakuutuksista. Esityksen mukaan korvauskanteiden määrä tuomioistuimissa saattaa kuitenkin kasvaa jonkin verran, ja vakuutuslautakunnassa ratkaistavien asioiden arvioidaan monimutkaistuvan. Uusien sääntöjen soveltamisen alkuun on alle kolme kuukautta, joten sopimukset, vakuutukset ja sisäiset prosessit kannattaa käydä läpi jo nyt. Seuraamme eduskuntakäsittelyä ja päivitämme artikkelia tarvittaessa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tuotevastuulain muutokset tulevat voimaan?

Hallitus ehdottaa, että muutokset tulevat voimaan 9.12.2026. Uutta lakia sovellettaisiin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön lain tultua voimaan. Ennen voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyistä tuotevastuulakia myös silloin, kun vahinko syntyy myöhemmin.

Koskeeko tuotevastuu jatkossa ohjelmistoja ja tekoälyä?

Kyllä. Ohjelmisto olisi tuote riippumatta siitä, onko se tallennettu laitteeseen, käytetäänkö sitä verkon tai pilvipalvelun kautta vai toimitetaanko se SaaS-mallilla. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat soveltamisalaan, ja tuotteen kyky oppia otetaan huomioon turvallisuutta arvioitaessa. Pelkkä tieto, kuten e-kirjojen tai mediatiedostojen sisältö, ja pelkkä lähdekoodi eivät olisi tuotteita. Kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto jäisi soveltamisalan ulkopuolelle.

Voiko verkkokauppa tai verkkoalusta joutua tuotevastuuseen?

Voi. Jakelija, kuten verkkokauppa, vastaa toissijaisesti, jos valmistajaa, maahantuojaa, valtuutettua edustajaa tai jakelupalvelujen tarjoajaa ei voida yksilöidä tai yksikään niistä ei ole sijoittautunut EU:hun. Jakelija vapautuu, jos se ilmoittaa kuukauden kuluessa pyynnöstä EU:hun sijoittautuneen vastuutahon tai oman EU:hun sijoittautuneen toimittajansa. Verkkoalusta, jonka kautta kuluttajat tekevät etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, voi vastata jakelijan tavoin, jos se esittää tuotteen tai muutoin mahdollistaa kaupan tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tuotteen toimittaa alusta itse tai sen valvonnassa toimiva elinkeinonharjoittaja.

Voiko logistiikkayritys joutua tuotevastuuseen?

Voi, jakelupalvelujen tarjoajana. Jakelupalvelujen tarjoaja tarjoaa vähintään kahta seuraavista palveluista omistamatta tuotetta: varastointi, pakkaaminen, osoitteella varustaminen ja lähettäminen. Posti-, paketti- ja tavaraliikennepalvelut on rajattu määritelmän ulkopuolelle. Vastuu syntyisi vain, jos tuotteen valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle eikä EU:ssa ole maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa.

Voiko tuotevastuuta rajoittaa sopimuksella?

Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella. Toimitusketjun yritykset voivat kuitenkin sopia keskinäisestä vastuunjaostaan ja takautumisoikeuksistaan, minkä vuoksi toimittaja- ja jakelusopimukset kannattaa tarkistaa.

Tuleeko Suomessa käyttöön kehittelyriskipuolustus?

Hallituksen esityksen mukaan kyllä. Yritys vapautuisi vastuusta, jos se näyttää, ettei tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivinen taso tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton aikaan taikka sinä aikana, jona tuote oli valmistajan määräysvallassa, mahdollistanut puutteellisen turvallisuuden havaitsemista. Esitys poikkeaa tältä osin työryhmän mietinnöstä ja Suomen nykylinjasta, ja lopullinen ratkaisu tehdään eduskunnassa. Ennen lain voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin puolustusta ei lähtökohtaisesti voisi soveltaa.

Korvataanko datan menetys tuotevastuulain nojalla?

Jatkossa korvattaisiin datan tuhoutumisesta tai turmeltumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, kuten datan palauttamisen kustannukset, jos dataa on käytetty yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin (esimerkiksi henkilökohtaiset valokuvat ja tiedostot). Jos dataa on käytetty myös ammattimaisesti, menetystä ei korvattaisi tuotevastuulain nojalla. Taloudellista menetystä ei lähtökohtaisesti synny, jos data saadaan takaisin ilman kustannuksia esimerkiksi varmuuskopiosta.

Lähteet ja lisätietoa

Liittyvät palvelut: Sopimusoikeus · Vakuutusoikeus · Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu · Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus · Pakotteet ja kansainvälinen kauppa

Tämä artikkeli on päivitetty 25.9.2026 vastaamaan hallituksen esitystä HE 190/2026 vp. Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, ja lopullinen laki voi poiketa siitä. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa yksittäistapaukseen annettavaa oikeudellista neuvontaa.

Tarvitsetko apua tuotevastuuseen liittyvässä asiassa? LKOS Law Office avustaa toimitusketjun sopimusten, vakuutusten ja vastuuroolien arvioinnissa sekä tuotevastuuriidoissa.
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen

Tarvittiinko merioikeuteen meriasiantuntijoita? Hovioikeus otti kantaa kokoonpanokysymykseen

Mon, 31 Aug 2026 08:17:00 +0000

Helsingin hovioikeus on 4.12.2025 antamassaan tuomiossa (nro 108317) ratkaissut, oliko merioikeus menetellyt oikein käsitellessään vakavaa veneonnettomuussyytettä ilman meriasiantuntijoiden läsnäoloa. Tuomio tuo esiin keskeisen eron: asiantuntijat eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon, vaan heillä on avustava rooli. Lue myös artikkelimme Eagle S -päätöksestä ja Suomen rikosoikeuden toimivallasta.

Oikeuskäytäntö · Merioikeus

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.12.2025, nro 108317 · Pääkäsittely hovioikeudessa 29.10.2025

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

Asiantuntijoiden rooli on avustava. Merioikeuden meriasiantuntijat eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.
Kysymys ei ole kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta, vaan merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
Puheenjohtajalla on harkintavaltaa. Merilain mukaan asiantuntijoiden läsnäolo ei ole tarpeen, jos puheenjohtaja päättää näin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.
Hovioikeus voi tutkia menettelyvirheet myös omasta aloitteestaan – kanteluteitse niihin voidaan puuttua vielä lainvoimaisuuden jälkeenkin.
Lopputulos: merioikeus ei menetellyt virheellisesti, joten asiaa ei palauteta uudelleen käsiteltäväksi.

Tausta: mitä asiassa riideltiin

Vastaaja A vaati valituksessaan, että asia palautetaan merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Hän katsoi, että merioikeuden kokoonpanoon olisi tullut kuulua kaksi meriasiantuntijaa. Syyte koski tähystyksen pitoa, ja A:n mielestä meriasiantuntijat olisivat avustaneet merioikeutta juuri tähystykseen liittyvässä kysymyksessä. Asia ei A:n mielestä ollut niin yksinkertainen ja vähäinen, että poikkeaminen asiantuntijoiden läsnäolosta olisi ollut oikeutettua.

Syyttäjä vastasi, että A:n vaatimus tulisi jättää tutkimatta tai hylätä, koska oikeudenkäyntiväitettä väärästä kokoonpanosta ei ollut esitetty merioikeuden pääkäsittelyssä. Myös asianomistaja B:n oikeudenomistajat vaativat valituksen hylkäämistä.

Keskeinen lainkohta – merilaki 21 luvun 2 §:n 1 momentti

Merioikeudessa tuomioistuinta avustaa kaksi meriasioita tuntevaa ja niihin perehtynyttä asiantuntijaa, jotka ovat läsnä asian käsittelyssä. Läsnäolo ei kuitenkaan ole tarpeellista, jos puheenjohtaja päättää niin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.

Avustava rooli vai päätösvaltainen kokoonpano?

Hovioikeus perusteli näkemystään lain esitöillä (HE 270/2016 vp s. 49; vrt. KKO 2010:79, kohta 6). Merioikeuden asiantuntijoiden tehtävä on avustava: he eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä siten kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.

Tärkeä erottelu

Koska asiantuntijat eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon, kysymys ei ole merioikeuden kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta. Sen sijaan kysymys on merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.

Voiko väitteen tutkia vasta hovioikeudessa?

Hovioikeus toteaa, että etenkin rikosasioissa se voi tutkia alemman oikeusasteen menettelyyn liittyviä seikkoja myös omasta aloitteestaan. Tällaisiin menettelyvirheisiin voidaan puuttua kanteluteitse vielä ratkaisun lainvoimaiseksi tulemisen jälkeenkin.

"Estettä sille, että hovioikeus lausuu myös siitä, onko pääkäsittely voitu toimittaa ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa, ei ole."

Tämän vuoksi syyttäjän vaatimus A:n vaatimuksen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Asia ratkaistiin siis sisällöllisesti.

Oliko menettely ilman asiantuntijoita oikein?

Hovioikeus katsoi, että merilain sanamuoto jättää puheenjohtajalle verraten paljon harkintavaltaa sen suhteen, milloin asia on niin vähämerkityksinen tai sen laatuinen, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ole tarpeen.

Merkitykselliset seikat

Tässä asiassa ei ollut liityntää kauppamerenkulkuun, vaan kyse oli pienen huviveneen kuljettamisesta sisävesillä. Vaikka kyseessä oli vakava rikosasia, merilain nojalla merioikeudessa arvioitavaksi tullut kysymys yhteentörmäyksen estämiseksi annettujen säännösten rikkomisesta oli kokonaisuuteen nähden niin vähäisessä roolissa, että merioikeuden puheenjohtaja oli pysynyt harkintavaltansa rajoissa.

Hovioikeus huomautti myös, että merioikeus oli päätöksellään todennut, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ollut tarpeellista asian laadun vuoksi, ja lisäksi merioikeus oli hylännyt syytteen osin (kohdat 2 ja 3).

Hovioikeuden lopputulos

Merioikeudessa ei tapahtunut sellaista oikeudenkäyntivirhettä, jonka vuoksi asia olisi palautettava. A:n vaatimus asian palauttamisesta merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi hylätään.

Miksi tämä on tärkeää

Tuomio selventää kahta käytännön kysymystä, jotka nousevat toistuvasti esiin merioikeuden kokoonpanosta käydyssä keskustelussa:

Poikkeussäännön tarkka kohde. Lain valmisteluasiakirjojen (HE 10/1984 vp s. 27) mukaan poikkeussäännös koskee asioita, joissa ei esiinny suuria rahallisia intressejä eikä merkityksellisiä vastuukysymyksiä.
Rangaistusvaatimuksen vaikutus. Syyttäjän vaatima kolmen vuoden vankeusrangaistus ei yksin tee asiasta sellaista, että merioikeudessa olisi tullut olla meriasiantuntijoita.

LKOS Law Office avustaa meri- ja kuljetusoikeudellisissa toimeksiannoissa sekä oikeudenkäynneissä ja riidanratkaisussa. Merioikeuden menettelykysymyksistä vastaa Oscari Seppälä, Specialist Partner.

Tarvitsetko apua meri- tai kuljetusoikeudellisessa asiassa?
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen

Tämä artikkeli on laadittu yhteenvedoksi Helsingin hovioikeuden tuomiosta 4.12.2025 (nro 108317). Se nostaa esiin tuomion keskeiset oikeudelliset periaatteet merioikeuden asiantuntijoiden roolista ja puheenjohtajan harkintavallasta. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä sitä voi käyttää yksittäistä tapausta koskevan oikeudellisen neuvonannon sijasta. Toimeksiantosuhde syntyy vasta erikseen sovittaessa.

Rahanpesulaki 10.7.2027 | Näin uusi EU-sääntely muuttaa yritysten velvoitteet

Fri, 21 Aug 2026 08:49:00 +0000

EU:n rahanpesuasetus korvaa suurimman osan kansallisesta rahanpesulaista 10.7.2027. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp on eduskunnan käsittelyssä, mutta asetuksen sisältö on jo lopullinen – muutos koskee myös yrityksiä, jotka eivät koskaan ole olleet ilmoitusvelvollisia. Osa velvoitteista tulee voimaan jo 10.7.2026.

Keskeiset kohdat

Sääntely siirtyy asetukseen. Suoraan sovellettava EU:n rahanpesuasetus korvaa suurimman osan rahanpesulaista 10.7.2027.
Edunsaajakynnys laskee. Nykyinen yli 25 prosentin raja muuttuu vähintään 25 prosentiksi.
Käteisraja koskee kaikkia yrityksiä. Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta.
Vastuu nimetään johdosta. Ilmoitusvelvollisen on nimettävä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja.
Seuraamukset kovenevat. Finanssialalla enimmillään 10 miljoonaa euroa tai 10 % liikevaihdosta, ja vanhentumisaika pitenee 5 vuodesta 10 vuoteen.
Aikataulu etenee vaiheittain. Kansalliset edunsaajarekisterin mukautukset tehdään 10.7.2026 mennessä, ja EU-rahanpesuasetusta sovelletaan kokonaisuudessaan 10.7.2027 alkaen.

Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu ja sisältö voi vielä muuttua. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös.

Mikä muuttuu ja milloin?

Taustalla on EU:n koko rahanpesusääntelyn korvaava lainsäädäntöpaketti: rahanpesuasetus (AMLR), kuudes rahanpesudirektiivi (AMLD6), uuden valvontaviranomaisen perustava AMLA-asetus sekä rahoitustietodirektiivin muutos.

Suomessa uudistus toteutetaan säätämällä kokonaan uusi rahanpesulaki, joka kumoaa nykyisen. Samalla muutetaan yli 30 muuta lakia. Kansallista liikkumavaraa on käytetty niukasti, koska velvoitteet tulevat pääosin suoraan asetuksesta.

Aikataulu etenee neljässä vaiheessa:

10.7.2026 – kuudennen rahanpesudirektiivin (AMLD6) edunsaajarekistereitä koskeva täytäntöönpanoraja. Suomessa tehdään tässä vaiheessa kaupparekisterilakiin ja rekisterikäytäntöihin tarvittavat kansalliset mukautukset.
10.7.2027 – EU:n rahanpesuasetuksen (AMLR) soveltaminen alkaa kokonaisuudessaan, mukaan lukien uusi vähintään 25 prosentin edunsaajakynnys (52 art.). Uusi kansallinen rahanpesulaki ja liitännäislait tulevat samalla voimaan.
1.1.2028 – EU:n rahanpesuviranomainen (AMLA) aloittaa enintään 40 korkeariskisen finanssilaitoksen suoran valvonnan.
10.7.2029 – jalkapalloagentteja ja ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa.

Miksi laki korvautuu asetuksella – ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tähän asti rahanpesusääntely on perustunut direktiiveihin, jotka on implementoitu kansalliseen rahanpesulakiin. Jatkossa aineelliset velvoitteet – asiakkaan tunteminen, sisäiset toimintaperiaatteet, riskiarvio ja ilmoitusvelvollisuus – säädetään suoraan sovellettavassa asetuksessa.

Uusi rahanpesulaki jää sääntelemään sitä, mitä asetus jättää kansalliseen toimivaltaan: kansallista riskiarviota, edunsaajarekisteriä, valvojia ja hallinnollisia seuraamuksia. Useat tutut pykälät kumotaan – esimerkiksi maksulaitoslain, sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmälain asiakkaan tuntemista koskevat säännökset.

Käytännön seuraus on konkreettinen: yrityksen sisäisissä ohjeissa oleva viittaus rahanpesulain pykälään on 10.7.2027 jälkeen useimmiten viittaus kumottuun säännökseen. Asetusta ei myöskään tulkita kansallisten esitöiden kautta, vaan EU-oikeudellisesti, ja merkittävä osa yksityiskohdista tulee AMLA:n teknisistä standardeista ja ohjeista vuosina 2026–2027 – osa vasta soveltamisen jo alettua. Compliance-ohjeistus kannattaa siksi rakentaa päivittyväksi, ei kertaluonteiseksi projektiksi.

Kuka on jatkossa ilmoitusvelvollinen?

Ilmoitusvelvollisten joukko määräytyy jatkossa rahanpesuasetuksen mukaan, ja muutos on kaksisuuntainen.

Soveltamisalaan tulevat joukkorahoituspalvelun tarjoajat ja välittäjät, eräät asunto- ja kulutusluottojen välittäjät, arvotavara-, jalometalli-, jalokivi- ja kulttuuriesinekauppiaat, rahoitusalan ulkopuoliset monialan holdingyhtiöt, sijoittamiseen perustuvia oleskeluoikeusjärjestelyjä välittävät toimijat sekä muut kiinteistöalan ammattilaiset – myös vuokrauksessa, kun kuukausivuokra on vähintään 10 000 euroa.

Soveltamisalasta poistuvat yleiset tavarakauppiaat käteisrajoituksen vuoksi sekä vahinkovakuutusyhtiöt (34 kpl) ja työeläkevakuutusyhtiöt (4 kpl). Vakuutussektorilla soveltamisalaan jäävät vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminta. Vahinkovakuutusyhtiöiden hallinnollisen taakan arvioidaan kevenevän noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa, mutta asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntelyn noudattaminen jatkuvat käytännössä ennallaan.

Rajapinta kannattaa tarkistaa konsernitasolla: sama konserni voi sisältää sekä soveltamisalaan tulevia että siitä poistuvia yhtiöitä.

Tosiasialliset edunsaajat: 25 prosentin raja laskee

Tämä on uudistuksen kohta, joka koskee laajimmin tavallisia suomalaisia yhtiöitä – myös niitä, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia.

Neljännessä rahanpesudirektiivissä omistukseen perustuva edunsaajuus edellytti yli 25 prosentin osuutta. Rahanpesuasetuksen 52 artiklan mukaan raja on vähintään 25 prosenttia osakkeista, äänioikeuksista tai muusta omistusoikeudesta, mukaan lukien oikeus voittoon tai likvidaatiotaseeseen. Tasan neljäsosan omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Välillisissä rakenteissa osuudet lasketaan kertomalla ketjun osuudet ja laskemalla eri ketjut yhteen.

Komissio voi lisäksi asettaa korkeamman riskin toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen delegoidulla säädöksellä. Rinnakkaisia kynnysarvoja voi siis olla useita.

Myös rekisteröitävä tietosisältö laajenee: edunsaajista on kerättävä kaikki etu- ja sukunimet, täydellinen syntymäaika ja syntymäpaikka, kotiosoite, asuinmaa, kansalaisuudet, henkilöasiakirjan numero sekä mahdollinen henkilötunnus ja kuvaus sen lähteestä.

Suomeen perustetaan varsinainen edunsaajarekisteri, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteriin pääsevät viranomaiset ja ilmoitusvelvolliset asiakkaan tuntemista varten sekä erikseen tarkistettavan oikeutetun edun perusteella muun muassa toimittajat ja kansalaisjärjestöt. Yhdistysten, säätiöiden, uskonnollisten yhdyskuntien ja asunto-osakeyhtiöiden osalta säilyy hallinnollista taakkaa keventävä olettamasääntely.

Ilmoitusvelvollisille tulee velvollisuus ilmoittaa rekisteritietojen ja oman selvityksensä välisistä eroavuuksista. Virheellinen edunsaajatieto ei siis jää pelkäksi rekisteripuutteeksi: se tuottaa selvityspyyntöjä ja voi hidastaa pankkisuhteen avaamista tai rahoitusjärjestelyä. Osakassopimukset, optiojärjestelyt, äänivaltaerot ja holdingrakenteet kannattaa käydä läpi uudella kynnyksellä hyvissä ajoin ennen rekisterimuutosten ja asetuksen soveltamisen alkamista.

Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään – koskee kaikkia yrityksiä

Rahanpesuasetuksen 80 artikla kieltää yli 10 000 euron käteismaksut tavaroista ja palveluista. Kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia, ei vain ilmoitusvelvollisia, ja se on kaksisuuntainen: yritys ei saa ottaa vastaan eikä itse suorittaa tällaista maksua. Raja lasketaan myös toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta, joten maksun pilkkominen ei kierrä sitä.

Kahden luonnollisen henkilön väliset maksut jäävät rajoituksen ulkopuolelle, samoin eräät luottolaitosten ja maksupalveluntarjoajien tiloissa tehtävät maksut ja talletukset. Kansallisesti olisi ollut mahdollista säätää alemmasta rajasta, mutta sitä ei esitetä.

Tämä on käytännössä ainoa uudistuksen kohta, joka koskee lähes jokaista yritystä toimialasta riippumatta. Kassakäytännöt, myyntiehdot ja järjestelmien maksutapavalikoima on syytä tarkistaa erityisesti autokaupassa, kone- ja laitekaupassa, rakentamisessa ja arvotavarakaupassa.

Kuka vastaa? Vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja nimetään

Rahanpesuasetus vie vastuun nimenomaisesti johtotasolle.

Ilmoitusvelvollisen on nimettävä yksi hallintotoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsen vastaamaan sääntelyn noudattamisesta. Hallituksen esityksen mukaan tämä tarkoittaa Suomessa liiketoiminnasta vastaavaa johtoa eli toimitusjohtajaa ja hänen välittömässä alaisuudessaan tosiasiallisesti johtavia henkilöitä – esitys myöntää itsekin tulkinnan olevan osin avoin.

Koko liiketoimintaa koskevan riskiarvion laatii vaatimustenmukaisuudesta vastaava toimihenkilö, mutta johdon on hyväksyttävä se. Arvio on pidettävä ajan tasalla ja annettava valvojalle pyynnöstä. Uusi tuote, jakelukanava, teknologia tai asiakasryhmä edellyttää erillistä riskiarviointia ennen käyttöönottoa.

Ulkoistaminen on lähtökohtaisesti sallittua ja siitä on ilmoitettava valvojalle etukäteen, mutta vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Kokonaan ulkoistamiskiellon piirissä ovat riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksyminen, asiakkaan riskiprofiilin vahvistaminen, päätös liikesuhteen aloittamisesta sekä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Hallituksen ja johtoryhmän on siis kyettävä osoittamaan, että se on käsitellyt ja hyväksynyt riskiarvion. Tämä on ennen kaikkea dokumentaatiokysymys: pöytäkirjamerkintä, päätöspohja ja seurantaraportointi kannattaa rakentaa valmiiksi.

Mitä laiminlyönti maksaa?

Hallinnollisina seuraamuksina säilyvät rikemaksu, seuraamusmaksu, uhkasakko ja julkinen varoitus, mutta tasot nousevat.

Taloudellisten seuraamusten on oltava vähintään kaksi kertaa rikkomuksesta saatu hyöty tai vähintään 1 000 000 euroa, sen mukaan kumpi on suurempi.
Luotto- ja finanssilaitoksilla oikeushenkilön osalta vähintään 10 000 000 euroa tai 10 prosenttia vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta – euromääräinen vähimmäissanktio kaksinkertaistuu nykyisestä. Luonnollisen henkilön osalta vähintään 5 000 000 euroa.
Jatkettujen rikkomusten vanhentumisaika pitenee viidestä kymmeneen vuoteen. FATF on toistuvasti pitänyt viiden vuoden aikaa Suomen heikkoutena.

Pidempi vanhentumisaika yhdistettynä korkeampiin tasoihin muuttaa riskiprofiilia myös yrityskaupoissa: due diligence -tarkastuksessa AML-historia ulottuu jatkossa kymmenen vuoden taakse, mikä heijastuu vastuunrajoituksiin ja vakuutuksiin.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Vaikka hallituksen esitys on vielä käsittelyssä, asetuksen sisältö on jo lopullinen. Valmistautuminen ei siis odota eduskuntaa.

Selvitä, onko yritys uudistuksen jälkeen ilmoitusvelvollinen – sekä tulo- että poistumissuunnassa, konserniyhtiöittäin.
Aja edunsaajaselvitys uudelleen 25 prosentin kynnyksellä ja huomioi välillinen omistus.
Tarkista, että kaupparekisterin edunsaajatiedot vastaavat todellisuutta ennen 10.7.2026.
Nimeä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja ja kirjaa vastuunjako hallinto- ja ohjausjärjestelmään.
Päivitä koko liiketoimintaa koskeva riskiarvio ja vie se johdon hyväksyttäväksi.
Käy läpi ulkoistussopimukset ulkoistamiskiellon näkökulmasta.
Päivitä kassa- ja maksuehdot 10 000 euron käteisrajan mukaisiksi.
Korvaa sisäisissä ohjeissa olevat rahanpesulakiviittaukset asetusviittauksilla.

Usein kysytyt kysymykset

Onko uusi rahanpesulaki jo voimassa?

Ei. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös, jota aletaan soveltaa 10.7.2027 riippumatta kansallisen esityksen etenemisestä.

Milloin uusi rahanpesusääntely tulee voimaan?

Pääosa muutoksista ja EU:n rahanpesuasetuksen soveltaminen alkavat 10.7.2027. Kansalliset edunsaajarekisteriä koskevat puitteet ja viranomaissäännökset saatetaan kuitenkin kuntoon jo 10.7.2026 mennessä. Jalkapalloagentteja sekä ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa vasta 10.7.2029.

Yrityksemme ei ole ilmoitusvelvollinen. Koskeeko uudistus meitä?

Kyllä, kahdella tavalla. Yli 10 000 euron käteismaksujen kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Lisäksi tosiasiallisia edunsaajia koskevat tunnistamis- ja rekisteröintivelvoitteet koskevat oikeushenkilöitä yleisesti, ja pankit sekä muut ilmoitusvelvolliset kysyvät näitä tietoja aiempaa tarkemmin.

Muuttuuko 25 prosentin edunsaajakynnys todella?

Muuttuu. Nykyinen kynnys on yli 25 prosenttia, uusi vähintään 25 prosenttia. Tasan 25 prosentin omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Komissio voi lisäksi asettaa korkeariskisille toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen.

Saako yritys ottaa vastaan yli 10 000 euron käteismaksun?

Ei. Kielto koskee sekä vastaanottamista että maksamista, ja raja lasketaan toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta. Kahden yksityishenkilön väliset maksut jäävät kiellon ulkopuolelle.

Voiko rahanpesuvelvoitteet ulkoistaa palveluntarjoajalle?

Pääosin voi, mutta ei kokonaan. Ulkoistamisesta on ilmoitettava valvojalle etukäteen, ja vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksymistä, asiakkaan riskiprofiilin vahvistamista, liikesuhteen aloittamispäätöstä ja epäilyilmoitusta ei saa ulkoistaa.

Poistuvatko vahinkovakuutusyhtiöt sääntelyn piiristä?

Esityksen mukaan ne poistuvat rahanpesulain ilmoitusvelvollisista, koska asetuksen pakollinen soveltamisala kattaa vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminnan. Asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntely jatkuvat käytännössä ennallaan. Kyse on kansallisesta ratkaisusta, joka voi vielä muuttua.

Mitä tapahtuu, jos edunsaajatietomme ovat rekisterissä virheelliset?

Ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan eroavuuksista rekisteritietojen ja oman selvityksensä välillä. Rekisteröintivelvoitteiden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään kaupparekisterilaissa. Käytännön seuraus on usein välitön: liikesuhteen avaaminen tai transaktio viivästyy, kunnes tiedot on korjattu.

Miten LKOS voi auttaa?

Autamme yrityksiä rahanpesusääntelyn soveltamisalan arvioinnissa, edunsaajaselvityksissä, riskiarvioiden ja sisäisten toimintaperiaatteiden laatimisessa sekä valvojan kanssa asioinnissa käytännönläheisesti – omistusrakenteen läpikäynnistä hallituksen päätösdokumentaatioon ja ulkoistussopimusten vastuulausekkeisiin.

Tutustu tarkemmin asiantuntemukseemme ja palveluihimme osoitteessa Yhtiöoikeus ja yritysjuridiikka sekä Palvelumme.

Lue myös: Rahanpesusääntely on riskiperusteista, pakotesääntely ei. Milloin osuma on kielto ja milloin riskitekijä – ja missä järjestyksessä kysymykset on ratkaistava? Vastaukset artikkelissa pakote vai rahanpesuriski?

Read this article in English: AML Regulation 10.7.2027 – How the New EU Regulation Changes Corporate Obligations.

Tarvitsetko apua rahanpesulain compliance-asioissa?

Kokeneet asiantuntijamme avustavat yritystänne uudistuksen edellyttämissä toimenpiteissä ja velvoitteissa:

Liene Krumina | Managing Partner
Oscari Seppälä | Specialist Partner

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai varaa aika kartoitukseen LKOS Law Officen yhteystiedot -sivulla.

Artikkeli on laadittu 21.8.2026 saatavilla olleen aineiston perusteella. Se on yleisluonteinen katsaus valmisteilla olevaan lainsäädäntöön eikä muodosta oikeudellista neuvontaa yksittäisessä asiassa.

Kun tieto on ilmaista, asiakas ostaa vastuun: Tekoäly, liikejuridiikan arvonluonti ja LKOS Law Office muutoksen edelläkävijänä

Thu, 20 Aug 2026 07:39:00 +0000

Miksi tämä artikkeli kannattaa lukea?

Generatiivinen tekoäly ja automaatio tuottavat oikeudellista tekstiä ja vastauksia käden käänteessä lähes ilman rajakustannuksia. Mutta mitä tapahtuu asiantuntijuuden arvolle silloin, kun raakainformaatiosta tulee ilmaista? Liikejuridiikan murros ei poista juristin tarvetta – se vain muuttaa perustavanlaatuisesti sen, mistä lisäarvo syntyy. Tässä artikkelissa avaamme empiirisen tutkimusnäytön valossa, miksi teknologia ei korvaa luottamusta, ja miten LKOS Law Office on valmistautunut palvelemaan asiakkaitaan muuttuvassa ajassa strategisena asiantuntijana, toimijana ja vastuunkantajana.

Keskeiset havainnot

Tieto ei ole enää tuote. Säädökset, oikeuskäytäntö ja vakiolausekkeet ovat kaikkien ulottuvilla nopeasti ja edullisesti, joten tiedon niukkuus on lakannut olemasta hinnoittelun peruste.
Tekoäly ennustaa, ei päätä. Kun ennusteen hinta romahtaa, sen komplementin – harkinnan – arvo nousee.
Vakuuttava vastaus ei ole varmennettu vastaus. Yleiskäyttöiset kielimallit viittaavat oikeudellisissa kysymyksissä toistuvasti lähteisiin, joita ei ole olemassa, eivätkä oikeudelliset hakutyökalutkaan poista ongelmaa.
Asiakas ostaa vastuun. Toimijuutta, ammatillista vastuuta, vastuuvakuutusta ja salassapitosuojaa ei voi delegoida koneelle.
Hinnoittelu seuraa perässä. Kiinteä hinta ja arvopohjaiset mallit korvaavat tuntilaskutuksen siellä, missä teknologia on poistanut tunnit.

Tiedon niukkuudesta strategiseen arvoon – liikejuridiikan suuri murros

Liikejuridiikan palvelutarjonta elää historiansa nopeinta murrosvaihetta. Suuret kielimallit, erikoistuneet oikeudelliset haku- ja analyysityökalut sekä agenttiset tekoälyjärjestelmät kykenevät luonnostelemaan sopimuksia, hakemaan säännöksiä ja analysoimaan asiakirjamassoja sekunneissa.

Aiemmin niin asianajotoimistojen kuin liikejuridiikantoimistojen liikevaihto perustui pitkälti tiedon niukkuuteen ja sen hakemiseen käytettyihin työtunteihin. Tänään säädöstekstit, oikeuskäytäntö ja vakiosopimuslausekkeet ovat kaikkien saatavilla nopeasti ja edullisesti.

Tämä kehitys on luonnollisesti herättänyt yritysjohdossa kriittisen kysymyksen: miksi investoida asiantuntevaan liikejuristiin, asianajajaan tai lupalakimieheen, kun tekoäly antaa vastauksen välittömästi?

Vastaus tiivistyy yhteen oivallukseen: kun tieto hyödykkeistyy ja sen hinta romahtaa, varmennetun harkinnan, strategisen toimijuuden ja reaalisen vastuunkannon arvo nousee. Asiakas ei enää maksa pelkästä vastauksesta tai asiakirjasta – asiakas ostaa varmuuden, suojan ja tuloksen.

1. Ilmainen tieto ei ole luotettavaa tietoa

Generatiiviset tekoälymallit tuottavat kielellisesti vakuuttavaa tekstiä, mutta niiden kompastuskivenä säilyy virheellisen tai keksityn tiedon tuottaminen eli ns. hallusinaatiot. Yleiskäyttöisiä kielimalleja koskevissa tutkimuksissa oikeudellisiin kysymyksiin on saatu virheellisiä lähdeviittauksia suuressa osassa tapauksia. Vaikka käytettäisiin edistyneitä, oikeudellisiin korpuksiin ankkuroituja ammattilaistyökaluja (RAG-järjestelmät), merkittävä osuus vastauksista sisältää edelleen virheitä tai keksittyjä viittauksia.

Maallikolle tai yritysjohtajalle tämä asettaa kestämättömän haasteen: tekoälyn vastaus näyttää täydelliseltä, mutta sen oikeellisuutta ei voi havaita ilman sitä syvällistä asiantuntemusta, jota käyttäjä yritti välttää.

Taloustieteessä oikeus- ja lakipalvelut luokitellaan luottamushyödykkeiksi (credence goods). Asiakkaan on mahdotonta arvioida palvelun tai neuvon laatua täydellisesti edes sen nauttimisen jälkeen. Tekoäly ei poista tätä asetelmaa, vaan syventää sitä. Kun informaation määrä räjähtää, siitä tulee epäluotettavaa ilman ihmisen tekemää validointia.

2. Tekoäly tuottaa ennusteen, juristi tuo harkinnan ja vastuun

Tekoälytutkijat ja taloustieteilijät – muun muassa Ajay Agrawal, Joshua Gans ja Avi Goldfarb – ovat osoittaneet, että tekoäly on pohjimmiltaan ennustekone: se halpuuttaa arvion siitä, mitä datan perusteella todennäköisesti seuraa. Kuten talousteoria opettaa, kun jonkin tuotannontekijän hinta romahtaa, sen komplementin eli täydentävän tekijän arvo nousee.

Ennusteen tärkein komplementti on harkinta (judgment):

Tekoäly voi ennustaa, mikä sopimusehto on markkinoilla yleinen.
Juristi ratkaisee harkinnalla, kannattaako kyseistä ehtoa hyväksyä juuri tässä kaupassa, tälle hallitukselle ja tässä strategisessa neuvottelutilanteessa.

”Osaaminen on sitä, mitä juristi tietää. Luonne on sitä, kuka juristi on – eikä sitä voi ladata.”

Arvonluonnin uusi yhtälö

Liikejuridiikassa lisäarvo muodostuu jatkossa viidestä tekijästä, joissa tekoäly toimii tehokkuuskertoimena:

Harkinta epävarmuudessa: riskien, vaihtoehtojen ja asiakkaan tavoitteiden punninta.
Toimijuus ja edustus (agency): kelpoisuus ja valta suorittaa sitovia oikeustoimia toisen puolesta – neuvottelut, closing, prosessitoimet.
Vastuunkanto: allekirjoitus, jota tukevat ammattietiikka, valvonta, juristipätevyys ja lakisääteinen vastuuvakuutus.
Suhde- ja kontekstipääoma: hiljainen tieto asiakkaan liiketoiminnasta, toimialasta ja ihmisistä, jota ei löydy mistään tietokannasta.
Legitimiteetti ja asianajosalaisuus: riippumaton asema ja lakisääteinen salassapitosuoja, joka luo turvallisen tilan strategiselle ajattelulle – suoja, jota yksikään chatbot tai tekoäly ei voi tarjota.

”Kun tieto on ilmaista, asiakas ei osta vastausta vaan vastuun. Juristin tuote ei ole asiakirja vaan varmuus siitä, että asia etenee ja joku seisoo lopputuloksen takana.”

3. Miten LKOS Law Office on valmistautunut muutokseen?

Me LKOS Law Officessa tunnistamme markkinan murroksen ja olemme ryhtyneet toimiin. Emme näe teknologiaa uhkana vaan välineenä, joka vapauttaa meidät rutiineista siihen, missä tuotamme asiakkaalle suurimman lisäarvon: strategiseen neuvonantoon, riskien hallintaan ja liiketoiminnan edistämiseen.

Hyödynnämme uusimpia työkaluja tehokkuuden saavuttamiseksi. Rutiininomainen tiedonhaku, asiakirjamassojen alustava läpikäynti ja runkoluonnokset hoituvat teknologian avulla nopeasti, mikä säästää asiakkaamme aikaa ja kustannuksia.
Keskitymme laadunvarmistukseen ja verifiointiin. Emme luota sokeasti teknologian tuotoksiin. Jokainen asiakirja, neuvo ja ratkaisu käy läpi kokeneen asiantuntijan kriittisen harkinnan.
Kehitämme hinnoitteluamme joustavaksi ja ennakoitavaksi. Tekoälyn aikakaudella kaavamainen tuntilaskutus ei aina enää palvele asiakkaan etua. Tarjoamme selkeitä, arvopohjaisia ja kiinteähintaisia kokonaisuuksia sekä jatkuvan palvelun malleja, joissa maksat saavutetusta hyödystä ja varmuudesta, et enää yksinomaan ajasta.

”Tekoäly tuottaa argumentit. Juristi panee nimensä niiden alle – ja vain toisella näistä on jotain menetettävää.”

Käytännössä: näin tekoäly näkyy toimeksiannoissamme

Emme tyydy toteamaan hyödyntävämme tekoälyä. Kerromme, miten.

Rakennamme työkalumme itse. Toimistollamme on oma, suljetussa ympäristössä toimiva tekoälyavustaja, jonka olemme rakentaneet ja jota ylläpidämme itse. Se ei ole kolmannen osapuolen yleiskäyttöinen palvelu, johon asiakastieto valuisi hallitsemattomasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun neuvomme asiakkaitamme EU:n tekoälyasetuksen velvoitteissa tai tekoälytoimittajien sopimusriskeissä, puhumme siitä, mitä olemme itse tehneet – emme siitä, mitä olemme lukeneet.

Verifiointi on kirjattu prosessiin, ei jätetty muistin varaan. Jokainen oikeuslähde tarkistetaan alkuperäisestä. Yksikään tekoälyn tuottama viittaus säännökseen, oikeuskäytäntöön tai kansainväliseen yleissopimukseen ei päädy asiakkaan asiakirjaan ilman, että juristi on lukenut lähteen itse. Artikkelin alussa kuvattu hallusinaatio-ongelma on syy, miksi tämä on sääntö eikä suositus.

Hyöty näkyy laskussa, ei markkinointipuheessa. Kun teknologia lyhentää esimerkiksi tullausluokittelun oikaisuvaatimuksen tai laajan sopimuskannan läpikäynnin valmisteluaikaa, hyöty siirtyy asiakkaalle kiinteänä hintana tai pienempänä tuntimääränä. Pyydä meiltä kiinteä hinta – suurimmassa osassa toistuvia toimeksiantoja pystymme antamaan sen.

Vastuu ei muutu. Riippumatta siitä, mikä työvaihe on tehty koneella, allekirjoitus, ammatillinen vastuu ja lakisääteinen vastuuvakuutus ovat juristin. Se on se osa palvelua, jota ei voi automatisoida – ja käytännössä se on se osa, jonka asiakas ostaa.

4. Asiantuntijuutemme keskeisillä toimialoillamme

LKOS Law Office tunnetaan luotettavana, ratkaisukeskeisenä ja liiketoimintalähtöisenä liikejuridiikantoimistona. Toimimme tiiviissä kumppanuudessa asiakkaidemme kanssa heidän kriittisimmillä toimialoillaan ja oikeudenaloillaan. Tavoitteenamme on olla asiakkaidemme ensimmäinen valinta silloin, kun he kohtaavat vaativimmat oikeudelliset kysymykset, merkittävimmät liiketoimintajärjestelyt tai kriittiset riitatilanteet.

Yritysjärjestelyt ja transaktiot (M&A)

Yrityskaupassa tekoäly voi luonnostella kauppakirjan peruslausekkeet, mutta se ei osaa arvioida transaktion todellista riskiprofiilia. Toimimme transaktiokustannusinsinööreinä: rakennamme kauppahintamekanismit, myyjän vakuutukset (R&W) ja irtaantumisehdot niin, että osapuolten välinen epäluottamus siltautuu ja kauppa saadaan turvallisesti maaliin. Lue lisää: Yrityskauppa ja yritysjärjestely.

Sopimusoikeus ja ennakoiva juridiikka

Suomalaiseen etumatkaan kuuluu ennakoivan sopimisen perintö: sopimus ei ole riitaa varten laadittu pakkopaita, vaan liiketoiminnan johtamisen ja yhteistyön väline. Kun kone tuottaa tekstiä, LKOS Law Officen juristi muotoilee suhteet, prosessit ja riskijaot ennen kuin ongelmia ehtii syntyä. Lue lisää: Sopimusoikeus.

Kuljetus- ja logistiikkaoikeus sekä kansainvälinen kauppa

Logistiikka- ja kuljetusoikeus vaatii syvällistä toimialatuntemusta, kansainvälisten yleissopimusten hallintaa ja nopeaa reaktiokykyä myrskyisissä sopimussuhde- ja vastuukysymyksissä. Yhdistämme toimiala-asiantuntemuksemme ja kansainvälisen verkostomme nopeaan ja suoraan päätöksentekoon. Lue lisää: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.

Työoikeus ja organisaatiomuutokset

Työoikeus on ihmisten välistä juridiikkaa, jossa korostuvat ihmisen lukutaito, taktiikka ja neuvottelutaito. Tuemme yritysjohtoa muutostilanteissa, uusiutumisessa ja vaativissa henkilöstökysymyksissä varmistaen lainmukaisuuden ja sujuvan arjen. Lue lisää: Työoikeus.

Riidanratkaisu ja strateginen neuvonanto

Oikeudelliset prosessit ja vaativat neuvottelut käydään aina ihmisyleisöjen edessä, olipa vastassa tuomari, sovittelija, hallitus tai vastapuolen neuvottelutiimi. Retoriikka, uskottavuus, argumentointi ja kyky viestiä sitoutumista ovat inhimillisen asiantuntijan vahvuuksia, joita kone ei voi korvata. Prosessiedustus ja sovinnollisen ratkaisun rakentaminen ovat toimintamme kovaa ydintä. Lue lisää: Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu.

5. Luotettu ja osoitettu kumppani – asiakastarinat puhuvat puolestaan

Teknologia muuttaa työkaluja, mutta luottamus ansaitaan edelleen teoilla ja tuloksilla. Pitkäaikaiset asiakassuhteemme ja monipuoliset toimeksiantomme osoittavat, että asiakkaamme luottavat asiantuntemukseemme niin arjen sopimushallinnassa kuin yhtiön olemassaoloa ratkaisevissa kriisitilanteissa.

Lue asiakastarinoitamme ja referenssejämme.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko tekoäly korvata liikejuristin?

Ei. Tekoäly on ennustekone: se halpuuttaa arviota siitä, mitä datan perusteella todennäköisesti seuraa. Se ei kykene harkintaan epävarmuudessa, ei voi toimia edustajana sitovissa oikeustoimissa kuten neuvotteluissa, closingissa tai prosessitoimissa, eikä voi kantaa ammatillista vastuuta. Juuri harkinta, toimijuus ja vastuunkanto ovat se, mitä asiakas todellisuudessa ostaa.

Kuinka luotettavaa tekoäly on oikeudellisissa kysymyksissä?

Ei niin luotettavaa, että vastaukseen voisi tukeutua ilman varmennusta. Yleiskäyttöisten kielimallien on havaittu tuottavan oikeudellisissa kysymyksissä virheellisiä lähdeviittauksia suuressa osassa tapauksia, ja myös oikeudellisiin korpuksiin ankkuroidut ammattilaistyökalut tuottavat edelleen merkittävän osuuden virheitä ja keksittyjä viittauksia. Ongelma on, että vastaus näyttää virheettömältä: sen oikeellisuutta ei voi arvioida ilman sitä asiantuntemusta, jota käyttäjä yritti korvata.

Miksi maksaa oikeudellisesta neuvonnasta, jos tieto on ilmaista?

Koska oikeudelliset palvelut ovat luottamushyödykkeitä: asiakas ei pysty arvioimaan neuvon laatua täydellisesti edes sen saatuaan. Tekoäly ei poista tätä ongelmaa vaan syventää sitä, koska uskottavan näköisen tiedon määrä kasvaa mutta sen luotettavuus ei. Asiakas ei maksa vastauksesta tai asiakirjasta vaan varmuudesta, suojasta ja lopputuloksesta, jonka takana joku seisoo.

Mistä liikejuridiikan lisäarvo muodostuu jatkossa?

Viidestä tekijästä, joissa tekoäly toimii tehokkuuskertoimena eikä korvaajana: harkinta epävarmuudessa; toimijuus ja edustus eli kelpoisuus suorittaa sitovia oikeustoimia toisen puolesta; vastuunkanto, jota tukevat ammattietiikka, valvonta, juristipätevyys ja lakisääteinen vastuuvakuutus; suhde- ja kontekstipääoma asiakkaan liiketoiminnasta ja ihmisistä, jota ei löydy mistään tietokannasta; sekä legitimiteetti ja asianajosalaisuus eli riippumaton asema ja lakisääteinen salassapitosuoja, jota yksikään chatbot ei voi tarjota.

Miten LKOS Law Office käyttää tekoälyä omassa työssään?

Työkaluna, ei oraakkelina. Toimistolla on oma, suljetussa ympäristössä toimiva tekoälyavustaja, jonka olemme rakentaneet ja jota ylläpidämme itse, joten asiakastieto ei valu kolmannen osapuolen yleiskäyttöiseen palveluun. Rutiininomainen tiedonhaku, asiakirjamassojen alustava läpikäynti ja runkoluonnokset hoituvat teknologialla nopeasti. Jokainen oikeuslähde tarkistetaan alkuperäisestä, eikä yksikään tekoälyn tuottama viittaus päädy asiakkaan asiakirjaan ilman että juristi on lukenut lähteen itse.

Muuttaako tekoäly lakipalveluiden hinnoittelua?

Kyllä. Kaavamainen tuntilaskutus ei palvele asiakasta silloin, kun työvaihe vie vähemmän aikaa. Tarjoamme selkeitä arvopohjaisia ja kiinteähintaisia kokonaisuuksia sekä jatkuvan palvelun malleja, joissa asiakas maksaa saavutetusta hyödystä ja varmuudesta eikä yksinomaan ajasta. Suurimmassa osassa toistuvia toimeksiantoja pystymme antamaan kiinteän hinnan.

Yhteenveto: valitse kumppani, joka hallitsee muutoksen

Meneillään oleva tekoälymurros erottelee alan toimijat kahteen leiriin: niihin, jotka kilpailevat koneen kanssa tiedon hakemisesta, ja niihin, jotka hyödyntävät teknologiaa tarjotakseen entistä syvällisempää asiantuntemusta, strategista näkemystä ja reaalista vastuuta.

LKOS Law Office kuuluu jälkimmäisiin. Kun yrityksesi kohtaa vaativia sopimusneuvotteluja, yritysjärjestelyitä tai strategisia riskipäätöksiä, älä tyydy tietokoneen tuottamaan ennusteeseen.

Tahdotko keskustella yrityksesi sopimus- ja lakiasioiden optimoinnista tekoälyaikakaudella? Ota yhteyttä LKOS Law Officen asiantuntijoihin tai katso yhteystietomme.

Read this article in English: When Information Is Free, Clients Buy Responsibility.

Yrityslähestymiskielto | Tuomioistuimen määräämä pääsykielto myymälään

Tue, 18 Aug 2026 08:24:00 +0000

Oikeusministeriön lakiehdotus toisi Suomen oikeusjärjestykseen kokonaan uuden instrumentin: tuomioistuimen määräämän pääsykiellon myymälään. Kaupan alalla ehdotusta on kutsuttu yrityslähestymiskielloksi.

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 4.6.–17.7.2026, ja lausuntoja saapui yli 45 taholta. Ehdotus ei ole ongelmaton — muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kiinnittänyt huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja soveltamisalan rajaukseen. Käymme tässä artikkelissa läpi ehdotuksen keskeisen sisällön, lausuntopalautteen pääkohdat ja sen, mitä elinkeinonharjoittajien kannattaa huomioida jo ennen lain voimaantuloa.

Keskeiset kohdat

Uusi laki: laki tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta (hanke OM159:00/2023, VN/26860/2023).
Hakija: elinkeinonharjoittaja; kiellon määräisi tuomioistuin.
Kohde: yleisön käytettävissä oleva myymälä ja ratkaisussa yksilöity välitön läheisyys. Apteekit rajattu ulkopuolelle.
Kesto: enintään yksi vuosi.
Rangaistusuhka: kiellon rikkomisesta sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Valvonta: poliisi.
Aikataulu: hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2026, lakien voimaantulo 1.6.2027.

Mistä yrityslähestymiskiellossa on kyse?

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite yrityslähestymiskiellosta toteutettaisiin luonnoksen mukaan erillisellä lailla eikä laajentamalla nykyistä lähestymiskieltolakia. Ratkaisu on lainsäädäntöteknisesti perusteltu: lähestymiskielto suojaa luonnollista henkilöä toisen henkilön yhteydenotoilta, kun taas nyt ehdotettu kielto suojaa tiettyä tilaa ja siellä työskenteleviä ja asioivia henkilöitä.

Oikeusministeriön 3.6.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta puuttumalla vakaviin ja toistuviin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Oikeusministeri Leena Meri on kuvannut ehdotusta seuraavasti:

”Kyse on uudesta oikeudellisesta keinosta puuttua myymälöissä esiintyvään häiriökäyttäytymiseen. Kaupan alan täytyy olla turvallinen työpaikka henkilökunnalle.”

Hanke on ollut vireillä elokuusta 2024, ja sen toimikausi ulottuu 31.3.2027 saakka. Käyttöönottoa varten asetettiin erillinen seurantaryhmä 2.6.2025.

Millä edellytyksillä pääsykielto voitaisiin määrätä?

Kielto perustuisi henkilön aikaisempaan käyttäytymiseen ja olisi luonteeltaan ennakollinen suojakeino. Luonnoksen mukaan pääsykielto voitaisiin määrätä yleisön käytettävissä olevaan myymälään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan taikka muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi.

Kynnys on siis kaksitasoinen. Yhtäältä riittää vakava yksittäinen rikos tai sen uhka, toisaalta myös muu häirintä, jos se on sekä vakavaa että toistuvaa. Yksittäinen myymälävarkaus tai kertaluonteinen sanaharkka ei lähtökohtaisesti täytä edellytyksiä. Käytännössä hakemuksen menestyminen edellyttää dokumentoitua tapahtumaketjua.

Kielto voitaisiin määrätä myös alaikäiselle, mutta tämä edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Kiellon sisältö, alueellinen ulottuvuus ja kesto

Pääsykiellon kohteella ei olisi oikeutta mennä myymälään ”tai sen välittömään läheisyyteen” sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin yksilöidään. Alueellinen ulottuvuus ratkaistaisiin siis tapauskohtaisesti tuomioistuimen päätöksellä, ei suoraan laissa.

Kielto voitaisiin määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Tämä on merkittävä ero suhteessa elinkeinonharjoittajan itse antamaan porttikieltoon, joka voisi luonnoksen mukaan olla voimassa rajoittamattoman ajan.

Soveltamisalan ulkopuolelle on nimenomaisesti rajattu apteekit. Rajaus liittyy lääkkeiden saatavuuteen ja terveydenhuollon palveluihin pääsyyn: pääsykielto ei saa johtaa siihen, että henkilö jää ilman välttämätöntä lääkitystä.

Menettely tuomioistuimessa ja poliisin rooli

Tuomioistuin määräisi pääsykiellon elinkeinonharjoittajan hakemuksesta. Asia käsiteltäisiin siten hakijan aloitteesta, ei viranomaisaloitteisesti. Luonnos sisältää säännökset muun muassa asian käsittelyn joutuisuudesta sekä oikeudenkäyntimaksusta, ja tuomioistuinmaksulakia muutettaisiin vastaavasti.

Kiellon valvonnasta vastaisi poliisi. Tähän liittyen muutettaisiin poliisilakia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, jotta kieltoa koskevat tiedot voidaan tallettaa ja käyttää valvonnassa. Myös lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista täsmennettäisiin vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien osalta.

Suhde kauppiaan omaan porttikieltoon — julkisrauhan rikkomisen täsmennys

Ehdotus ei poista elinkeinonharjoittajan nykyistä oikeutta antaa itse pääsykielto häiriötä aiheuttavalle henkilölle. Päinvastoin: rikoslain 24 luvun 3 §:ää julkisrauhan rikkomisesta täsmennettäisiin lisäämällä tekotapatunnusmerkkiin nimenomaisesti annetun kiellon vastaisesti julkisrauhan suojaamaan paikkaan meneminen. Muutos selkeyttäisi nykyistä tulkinnanvaraista tilannetta, jossa porttikiellon rikkomisen rangaistavuus on ollut epäselvää.

Käytännössä syntyisi kaksitasoinen järjestelmä:

**Vertailu:** elinkeinonharjoittajan antama porttikielto ja tuomioistuimen määräämä pääsykielto
	Elinkeinonharjoittajan porttikielto	Tuomioistuimen pääsykielto
Kuka määrää	Liikkeenharjoittaja itse	Tuomioistuin hakemuksesta
Kesto	Rajoittamaton	Enintään 1 vuosi
Rikkomisen arviointi	Julkisrauhan rikkominen (RL 24:3)	Pääsykiellon rikkominen
Maksimirangaistus	Vankeutta enintään 6 kk	Vankeutta enintään 1 vuosi
Valvonta	Yritys itse, vartijat	Poliisi
Kustannus yritykselle	Ei viranomaismaksua	Oikeudenkäyntimaksu ja prosessikulut

Kahden instrumentin rinnakkaisuus tarkoittaa, että tuomioistuinmenettelyyn kannattaa lähteä vasta, kun kevyempi keino on osoittautunut riittämättömäksi. Tämä on myös yksi lausuntopalautteen kiistakysymyksistä.

Lausuntopalaute: oikeusasiamies kritisoi täsmällisyyttä ja soveltamisalaa

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia antoi lausuntonsa 17.7.2026. Lausunto suhtautuu myönteisesti siihen, että poliisin, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia pääsyn rajoittamisessa selkeytetään — nykytila on tältä osin epäselvä. Sisällöllisesti lausunto on kuitenkin kriittinen. Keskeiset huomiot:

Lisäarvo jää perustelematta. Voimassa oleva oikeus sallii jo nyt liikkeenharjoittajan antaa porttikiellon, ja sen rikkominen on rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena. Luonnos ei riittävästi perustele, mitä uutta tuomioistuinmenettely tuo.
Soveltamisala on kapea ja rajanveto epäselvä. Sääntely koskisi vain myymälöitä, vaikka vastaavia ongelmia esiintyy ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja muissa yleisölle avoimissa tiloissa. Myymälän erottaminen muusta liiketilasta jää tulkinnanvaraiseksi.
”Välitön läheisyys” ilman lakiin kirjattuja kriteerejä. Kun kiellon maantieteellinen ulottuvuus jää yksinomaan tuomioistuimen harkintaan, kiellon kohteen on vaikea ennakoida, missä liikkuminen on kiellettyä. Tämä on ongelmallista perusoikeusrajoitusten täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta.
Menettelylliset epäkohdat. Ilmaus ”olosuhteiden edellyttämällä tavalla” antaa heikommat takeet asian kiireellisestä käsittelystä kuin voimassa olevat kiireellisten asioiden menettelysäännökset. Todistelua koskeva ehdotettu sanamuoto on lisäksi jännitteinen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten kanssa.
Henkilötietojen säilytysajat puuttuvat. Arkaluonteisten poliisin tietojen säilytysajoista ei ehdoteta nimenomaisia säännöksiä, mikä on ongelmallista henkilötietojen suojaa koskevien valtiosääntöisten vaatimusten kannalta.

Lausunnossa esitetään korjauksina muun muassa terminologian yhdenmukaistamista ehdotetun lain 3, 6 ja 8 §:n välillä, alueellista ulottuvuutta ohjaavien kriteerien kirjaamista lakiin, nimenomaista tietojen hävittämisvelvollisuutta sekä sen harkitsemista, soveltuisiko riita-asioiden ratkaisemiseen paremmin sopiva menettelymalli.

Miksi sääntelyä ehdotetaan? Taustatilastot

Luonnoksessa esitetyt luvut kuvaavat ongelman laajuutta kaupan alalla:

56 % kaupan alan toimipaikoista oli joutunut varkausrikosten uhriksi.
17 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta väkivaltaa tai uhkailua — näistä teoista 90 % oli uhkailuja ja 10 % pahoinpitelyjä.
6 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista.
2 %:iin toimipaikoista oli kohdistunut ryöstö tai sen yritys.

Kaupan liitto on kannattanut ehdotusta. Liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb on todennut lakiesityksen vastaavan kaupan alan pitkään esiin nostamiin tarpeisiin.

Aikataulu ja mitä yritysten kannattaa tehdä jo nyt

Lausuntokierros päättyi 17.7.2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027. Sisältö voi vielä muuttua sekä jatkovalmistelussa että eduskuntakäsittelyssä — erityisesti perustuslakivaliokunnan arvio kiellon alueellisesta ulottuvuudesta ja henkilötietojen käsittelystä on syytä seurata.

Elinkeinonharjoittajan kannattaa valmistautua seuraavasti:

Rakenna dokumentointikäytäntö jo nyt. Hakemuksen menestyminen edellyttää näyttöä toistuvasta ja vakavasta käyttäytymisestä. Tapahtumailmoitukset, rikosilmoitusnumerot, kameratallenteiden säilytysajat ja työntekijöiden kirjaukset on syytä saada järjestelmälliseen muotoon.
Tarkista tallenteiden ja tietojen käsittelyn lainmukaisuus. Dokumentointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä. Käsittelyperuste, säilytysajat ja informointi on syytä käydä läpi ennen kuin aineistoa kerätään hakemusta silmällä pitäen.
Selkeytä nykyinen porttikieltokäytäntö. Kun julkisrauhasäännöstä täsmennetään, kiellon antamistavalla ja todennettavuudella on aiempaa suurempi merkitys. Suullinen kielto ilman kirjausta on heikko lähtökohta.
Käy läpi vartiointisopimukset. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia koskevat muutokset vaikuttavat siihen, mitä palveluntuottajalta voi ja kannattaa sopimuksessa edellyttää.
Arvioi menettelyn kustannukset. Tuomioistuinmenettely on porttikieltoa raskaampi ja maksullinen keino. Kannattaa määritellä etukäteen, minkä tasoisissa tilanteissa hakemukseen ryhdytään.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on yrityslähestymiskielto?

Yrityslähestymiskielto on puhekielinen nimitys hallitusohjelman kirjaukselle, joka toteutettaisiin uudella lailla tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta. Kyse ei ole lähestymiskieltolain laajentamisesta, vaan erillisestä keinosta, jolla elinkeinonharjoittaja voi hakea tuomioistuimelta kieltoa, joka estää nimetyn henkilön pääsyn myymälään.

Kuinka pitkäksi aikaa pääsykielto voitaisiin määrätä?

Enintään yhdeksi vuodeksi. Elinkeinonharjoittajan itse antama porttikielto voisi sen sijaan olla voimassa toistaiseksi.

Mihin tiloihin pääsykielto voitaisiin määrätä?

Yleisön käytettävissä olevaan myymälään ja tuomioistuimen ratkaisussa yksilöityyn myymälän välittömään läheisyyteen. Apteekit on rajattu ulkopuolelle. Ravintolat ja kauppakeskukset eivät luonnoksessa kuulu soveltamisalaan.

Mikä on rangaistus pääsykiellon rikkomisesta?

Sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Elinkeinonharjoittajan antaman porttikiellon rikkominen arvioitaisiin julkisrauhan rikkomisena, jonka enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Poistaisiko uusi laki kauppiaan oikeuden antaa itse porttikielto?

Ei. Liikkeenharjoittajalla säilyisi lähtökohtaisesti oikeus antaa itse pääsykielto. Rikoslain julkisrauhasäännöstä täsmennettäisiin niin, että kiellon vastainen meneminen on nimenomaisesti rangaistavaa.

Milloin laki tulisi voimaan?

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2026 ja lait tulisivat voimaan 1.6.2027.

Voidaanko pääsykielto määrätä alaikäiselle?

Luonnoksen mukaan kyllä, mutta se edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Miten LKOS Law Office voi auttaa

Avustamme elinkeinonharjoittajia ja kiinteistöjen haltijoita muun muassa seuraavissa:

häiriötilanteiden dokumentointikäytäntöjen ja sisäisten ohjeiden laatimisessa
porttikieltojen antamista koskevat menettelyohjeet ja mallipohjat
kameravalvonnan ja tapahtumatietojen tietosuoja-arvioinnit
vartiointi- ja turvallisuuspalvelusopimusten tarkastus
pääsykieltohakemusten valmistelu ja edustaminen tuomioistuimessa lain tultua voimaan
työturvallisuusvelvoitteiden arviointi väkivallan uhkaa sisältävissä tehtävissä
lausuntojen ja vaikuttamiskirjelmien laatiminen lainsäädäntöhankkeissa

Palvelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi. Tutustu palveluihimme: Työoikeus, Sopimusoikeus ja Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu, tai ota yhteyttä.

Read this article in English: Business Restraining Order in Finland: Court-Ordered Access Bans for Retail Premises.

Lähteet

Oikeusministeriö: Hanke Yrityslähestymiskielto, OM159:00/2023 (VN/26860/2023)
Oikeusministeriö 3.6.2026: Lakiehdotus yrityslähestymiskiellosta lausuntokierroksella
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi, 4.6.2026
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunto 17.7.2026

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamistarkoitukseen, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa. Artikkeli perustuu 18.8.2026 saatavilla olleeseen aineistoon, ja se käsittelee lainsäädäntöhanketta, jonka sisältö voi muuttua jatkovalmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä. Emme vastaa artikkelin perusteella tehdyistä toimenpiteistä.

LKOS Law Office Oy
Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
office@lkoslaw.fi · Y-tunnus 2666655-6

LKOS Law Office - Insights

Toissijaiset pakotteet: mitä suomalaisen yrityksen johdon on tiedettävä

Lyhyesti

Mistä toissijaisissa pakotteissa on kyse

Miksi uhka toimii, vaikka se ei sido

Yhdysvaltain viisi työkalua

SDN-listaus ja 50 %:n sääntö

Ulkomaiset pankit

”Valikkoseuraamukset”

Toissijaiset tullit

Vientivalvonta

Pankit ovat portinvartijoita

Graham-laki tekee järjestelmästä pysyvämmän

Mitä maita ja tuotteita toissijaiset pakotteet koskevat

Tuotteet: CHPL on lähtökohta

Maat: kauttakulku ratkaisee

Suomi ei ole sivussa: kolme tapausta

Suomalainen teknologiayhtiö SDN-listalle

Suomalainen taho Entity List -luetteloon

Polttoaineketju pysähtyi viikoissa

Mitä metalli-, puu- ja teknologiayhtiön on otettava huomioon

Metalliteollisuus ja koneenrakennus

Puu- ja metsäteollisuus

Korkea teknologia ja elektroniikka

Iso-Britannia: ei Yhdysvaltain mallia, mutta ankara vastuu

Valvonta ja seuraamukset

Japani: vientikiellot kolmansien maiden yrityksille

Mitä seuraa, jos toissijaiset pakotteet jätetään huomiotta

Kustannukset ja vaikutus liiketoiminnan toteuttamiseen

EU:n vastatoimet: blocking-asetus ja pakkokeinojen vastainen väline

Blocking-asetus koskee vain Kuubaa ja Irania

Bank Melli: kun Iran-kauppa päättyy

Pakkokeinojen vastainen väline on poliittinen työkalu

Miten toissijaisiin pakotteisiin varaudutaan

Onko syytä varautua?

Tee pakotteista hallituksen asia

Kartoita altistus

Seulo listat ja omistus

Tunne loppukäyttäjä ja reitti

Rakenna sopimukset kestämään

Pidä pankki ja vakuuttaja ajan tasalla

Seuraa ja päivitä

Viisi kysymystä johtoryhmälle

Näin LKOS Law Office voi auttaa

Tiedättekö, mihin tuotteenne päätyvät?

Usein kysyttyä

Lähteet

Graham-laki: mitä Yhdysvaltain uusi Venäjä-pakotelaki tarkoittaa suomalaiselle yritykselle

Lyhyesti

Mikä Graham-laki on

Mitä Graham-laki muuttaa

1. Pakotteet siirtyvät presidentin määräyksistä lakiin

2. Viisi tapaa, joilla laki ulottuu EU-yrityksiin

Puolustusteollisuuden toimittajat

Harhaanjohtavat järjestelyt

Energiasektorin tukeminen

Varjolaivasto, vakuuttajat ja satamat

Ulkomaiset pankit

3. Tietoisuuden kynnys: ”olisi pitänyt tietää”

4. Toissijaiset tullit: kenen tuotteet voivat joutua 100 %:n tulliin

5. Siirtymäaika Venäjältä vetäytyville

Aikataulu

Miksi suomalaisten yritysten on syytä olla varuillaan

Vaikutus kaupankäyntiin toimialoittain

Metalliteollisuus ja koneenrakennus

Puu- ja metsäteollisuus

Korkea teknologia ja elektroniikka

Logistiikka, merenkulku ja vakuutus

Onko syytä varautua?

Mitä seuraa, jos lakia ei oteta huomioon

Graham-laki ja EU-oikeus

Näin varaudut Graham-lain voimaantuloon

Kartoita altistus kolmella akselilla

Nosta tuntemisvelvollisuus ”olisi pitänyt tietää” -tasolle

Seulo kaikki listat samalla kertaa

Päivitä sopimukset

Keskustele pankin kanssa ennen kuin pankki kysyy

Laadi tulliskenaariot tuotantomaittain

Tee hallitukselle päätös ja dokumentoi se

Kysymykset, joihin hallituksen on saatava vastaus nyt