Tarvitseeko ulkomainen erikoiskuljetuksen harjoittaja kytkentäkatsastuksen Suomessa?

Kyllä. Ajoneuvolain (82/2021) 146 ja 147 §:n nojalla kaikkien erikoiskuljetusajoneuvoyhdistelmien — myös ulkomaisissa rekistereissä olevien — on käytävä kytkentäkatsastuksessa hyväksytyllä katsastustoimipaikalla ennen yleiselle tielle siirtymistä Suomessa. Ajoneuvolaki ei rajaa soveltamisalaa suomalaisiin ajoneuvoihin.

Mitä ylikuormamaksusta seuraa erikoiskuljetuksessa?

Ylikuormamaksu on lain ylikuormamaksusta (51/1982) mukainen hallinnollinen maksu, jonka poliisi voi määrätä, kun ajoneuvo liikennöi yleisellä tiellä ilman vaadittavia lupia. Erikoiskuljetuksessa seurauksia voivat olla huomattava ylikuormamaksu, erikoiskuljetusluvan ja rekisteröintitodistuksen takavarikko sekä ajoneuvon ja lastin pysäyttäminen.

Mitä korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO 2022:125?

KHO totesi ratkaisussaan KHO 2022:125, että pelkästään se seikka, että ajoneuvoyhdistelmän havaitaan olevan kuormattuna ajossa yleisellä tiellä, ei sellaisenaan tarkoita ylikuorman toteamista. Rikkomuksen olosuhdekokonaisuus on arvioitava kokonaisuudessaan, mikä tukee vilpittömässä mielessä toimineiden harjoittajien valitusmahdollisuuksia.

Mistä erikoiskuljetuslupa Suomeen haetaan?

Erikoiskuljetuslupa haetaan Elinvoimakeskukselta (aiemmin ELY-keskus). Lupa on hankittava ennen Suomeen saapumista. Se määrittää hyväksytyn reitin ja ajankohdan, suurimmat sallitut mitat ja akselimassat sekä saattoajoneuvovaatimukset.

LKOS Law Office - Insights

Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin ja digitaalisiin tuotteisiin – uudet säännöt voimaan 9.12.2026

Fri, 11 Sep 2026 10:23:00 +0000

Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin, tekoälyyn ja verkkokauppaan. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia tuotevastuulakiin, ja uusia sääntöjä on määrä soveltaa 9.12.2026 alkaen. Kokosimme keskeiset muutokset ja sen, mitä yritysten kannattaa tehdä nyt.

EU:n uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 uudistaa vuodelta 1985 peräisin olevat tuotevastuun pelisäännöt. Oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmä on ehdottanut direktiivin täytäntöönpanemiseksi merkittäviä muutoksia tuotevastuulakiin, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026. Muutokset koskevat erityisesti ohjelmistoja, verkkoon kytkettyjä laitteita, verkkokauppaa ja kiertotaloutta – ja uusia sääntöjä on määrä soveltaa jo 9.12.2026 alkaen.

Lainvalmistelu · Tuotevastuu

Kirjoittaja: Oscari Seppälä, Specialist Partner, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja · Julkaistu 11.9.2026

Valmisteluvaihe: Artikkeli perustuu oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026). Hallituksen esitystä ei ollut vielä annettu eduskunnalle 11.9.2026, ja lopullinen sisältö voi muuttua.

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita. Tuotevastuu kattaa myös ohjelmistot, tekoälyjärjestelmät ja digitaaliset valmistustiedostot toimitustavasta riippumatta.
Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen. Valmistaja voi vastata myös vahingosta, joka johtuu ohjelmistopäivityksestä tai turvallisuuden kannalta tarpeellisen päivityksen puuttumisesta.
Vastuutahojen piiri laajenee. Vastuussa voivat olla myös tuotetta merkittävästi muuttavat yritykset, tilausten täyttämispalvelujen tarjoajat ja tietyissä tilanteissa verkkoalustat.
Korvattavien vahinkojen piiri laajenee. Uusina vahinkolajeina korvattaisiin psyykkiselle terveydelle aiheutunut vahinko ja datan menetys, ja omaisuusvahinkojen alaraja poistuisi.
Näyttötaakka keventyy. Tuomioistuin voisi velvoittaa yrityksen esittämään todisteita, ja lakiin tulisi puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevia olettamia.
Kehittelyriskipuolustus ei tulisi käyttöön. Suomi säilyttäisi linjansa, jonka mukaan valmistaja vastaa myös vioista, joita ei ollut mahdollista havaita tuotteen markkinoille saattamishetkellä.

Tausta: mistä uudistuksessa on kyse

Tuotevastuulla tarkoitetaan valmistajan ja muiden toimitusketjuun kuuluvien toimijoiden vastuuta vahingoista, joita turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa. Vastuu on ankaraa: vahingonkärsijän ei tarvitse näyttää, että valmistaja olisi toiminut huolimattomasti, vaan riittää, että tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen ja aiheuttanut vahingon.

Suomessa tuotevastuusta säädetään tuotevastuulaissa (694/1990), joka perustuu vuoden 1985 tuotevastuudirektiiviin (85/374/ETY). Uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vanhan direktiivin, ja se on pantava kansallisesti täytäntöön 9.12.2026 mennessä.

Oikeusministeriön asettama tuotevastuutyöryhmä julkaisi mietintönsä 2.2.2026, ja siitä pyydettiin lausuntoja 16.3.2026 saakka. Työryhmä ehdottaa, että voimassa olevaa tuotevastuulakia muutetaan – sitä ei korvattaisi kokonaan uudella lailla – ja että kuluttajansuojalakiin tehdään lähinnä terminologisia tarkistuksia. Hallituksen esitys laiksi tuotevastuulain muuttamisesta on sisällytetty valtioneuvoston syysistuntokauden suunnitelmaan, ja sen on arvioitu tulevan annettavaksi syyskuussa 2026.

2.2.2026 – tuotevastuutyöryhmän mietintö julkaistiin
16.3.2026 – lausuntoaika päättyi
syyskuu 2026 (arvio) – hallituksen esitys eduskunnalle
9.12.2026 – uusia sääntöjä aletaan soveltaa

Tuotevastuulain keskeiset muutokset

1. Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita

Nykyinen laki koskee irtaimia esineitä ja sähköä. Jatkossa tuotteena pidettäisiin nimenomaisesti myös ohjelmistoja, digitaalisia valmistustiedostoja (esimerkiksi 3D-tulostuksessa käytettäviä tiedostoja) ja raaka-aineita. Direktiivin mukaan ohjelmiston toimitustavalla ei ole merkitystä: vastuu voi koskea yhtä lailla laitteeseen asennettua ohjelmistoa, ladattavaa sovellusta kuin pilvipalveluna tarjottavaa ohjelmistoa. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat näin tuotevastuun piiriin.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäisi vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka on kehitetty tai toimitettu kaupallisen toiminnan ulkopuolella.

Myös komponentin käsite laajenee. Komponentiksi katsottaisiin aineellisten ja aineettomien osien lisäksi tuotteeseen liitetty palvelu, jota ilman tuote ei pystyisi suorittamaan yhtä tai useampaa toimintoaan – esimerkiksi älylaitteen toiminnan edellyttämä digitaalinen palvelu.

2. Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen

Tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otettaisiin jatkossa huomioon muun muassa tuotteen kyky oppia tai saada uusia ominaisuuksia markkinoille saattamisen jälkeen sekä muiden tuotteiden kohtuudella ennakoitavissa oleva vaikutus tuotteeseen, kun niitä käytetään yhdessä. Direktiivin mukaan arvioinnissa huomioidaan myös merkitykselliset tuoteturvallisuusvaatimukset, kyberturvallisuusvaatimukset mukaan lukien.

Käytännössä merkittävää on, ettei valmistaja voi vapautua vastuusta vetoamalla siihen, ettei vikaa ollut tuotteen markkinoille saattamishetkellä, jos puutteellinen turvallisuus johtuu valmistajan määräysvallassa olevasta ohjelmistosta tai sen päivityksestä – tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisen päivityksen puuttumisesta. Esimerkiksi tietoturva-aukko, jonka kautta verkkoon kytkettyyn laitteeseen murtaudutaan ja joka johtaa vahinkoon, voi siten johtaa tuotevastuuseen.

3. Vastuussa olevien toimijoiden piiri laajenee

Jatkossa vahingonkärsijä voisi vaatia korvausta nykyistä useammalta taholta:

Valmistaja ja puutteellisen komponentin valmistaja – myös taho, joka merkitsee tuotteen omalla nimellään tai tavaramerkillään.
Tuotetta merkittävästi muuttava toimija, joka muuttaa tuotetta valmistajan määräysvallan ulkopuolella ja asettaa sen saataville markkinoilla. Tämä koskee esimerkiksi tuotteita kunnostavia ja uudelleenvalmistavia kiertotalousyrityksiä.
Maahantuoja ja valmistajan valtuutettu edustaja, kun valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.
Tilausten täyttämispalvelujen tarjoaja (esimerkiksi varastointi-, pakkaus- ja lähetyspalveluja tarjoava yritys), jos EU:ssa ei ole valmistajaa, maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa.
Jakelija toissijaisesti, jos se ei kuukauden kuluessa vaatimuksesta ilmoita vastuussa olevaa toimijaa tai omaa toimittajaansa.
Verkkoalustan tarjoaja jakelijan tavoin tilanteissa, joissa alusta esittää tuotteen niin, että keskivertokuluttaja voi käsittää alustan itsensä tuotteen toimittajaksi.

Jos vastuussa on useampi toimija, ne vastaavat vahingosta yhteisvastuullisesti. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella.

4. Korvattavien vahinkojen piiri laajenee

Henkilövahinko: kuoleman ja ruumiillisen vahingon lisäksi korvattaisiin lääketieteellisesti todettu vahinko psyykkiselle terveydelle.
Datavahinko: uutena vahinkolajina korvattaisiin datan tuhoutuminen tai turmeltuminen, kun dataa ei käytetä ammattimaisiin tarkoituksiin – esimerkiksi valokuvien tai muiden henkilökohtaisten tiedostojen menetys.
Omaisuusvahinko: nykyinen omaisuusvahinkoja koskeva 2 350 markan (noin 395 euron) alaraja poistuisi. Korvattavaksi tulisi myös osittain ammattimaisessa käytössä oleva omaisuus, mutta yksinomaan ammattikäytössä oleva omaisuus jäisi edelleen soveltamisalan ulkopuolelle. Vahinkoa itse puutteelliselle tuotteelle ei jatkossakaan korvattaisi tuotevastuulain nojalla.

5. Näyttötaakka keventyy vahingonkärsijän hyväksi

Vahingonkärsijän voi olla vaikea näyttää tuotteen puutteellinen turvallisuus ja syy-yhteys, koska tieto tuotteesta on yleensä valmistajalla. Työryhmä ehdottaa lakiin tätä koskevia uusia säännöksiä:

Todisteiden esittämisvelvollisuus: tuomioistuin voisi velvoittaa vastaajan esittämään hallussaan olevia merkityksellisiä todisteita, kun kantaja on esittänyt riittävästi seikkoja ja näyttöä vaatimuksensa uskottavuuden tueksi. Liikesalaisuudet ja luottamukselliset tiedot suojattaisiin. Tuomioistuin voisi lisäksi edellyttää, että todisteet esitetään helposti saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
Olettamat: tuotteen puutteellinen turvallisuus oletettaisiin esimerkiksi silloin, kun vastaaja laiminlyö todisteiden esittämisvelvollisuutensa, tuote ei täytä pakollisia tuoteturvallisuusvaatimuksia tai vahinko on aiheutunut tuotteen ilmeisestä toimintahäiriöstä kohtuudella ennakoitavassa käytössä. Syy-yhteys oletettaisiin, kun vahinko on tyypillisesti kyseisen vian kaltainen. Olettamaa voitaisiin soveltaa myös, kun kantajalla on teknisen tai tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia näyttää asiaa toteen ja hän osoittaa puutteellisen turvallisuuden tai syy-yhteyden todennäköiseksi.

Olettamat ovat kumottavissa, mutta käytännössä ne siirtävät näyttöön liittyvää painopistettä yrityksille. Tämä korostaa tuotekehityksen, testauksen ja ohjelmistopäivitysten dokumentoinnin merkitystä.

6. Kehittelyriski – Suomi säilyttäisi tiukan linjansa

Suomessa valmistaja ei nykyisinkään voi vapautua vastuusta vetoamalla siihen, ettei tuotteen vikaa voitu havaita tieteellisen ja teknisen tietämyksen silloisella tasolla (ns. kehittelyriskipuolustus). Suomi on tässä poikennut useimmista EU-maista. Uusi direktiivi sallii tämän poikkeuksen säilyttämisen, ja työryhmä ehdottaa, ettei Suomen linjaa muuteta.

Kysymys jakoi lausunnonantajia. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK piti lausunnossaan kehittelyriskiä koskevaa vastuuvapautta tärkeänä puolustuskeinona laajenevaa vastuuta vastaan ja viittasi muiden jäsenvaltioiden ratkaisuihin, kun taas Kuluttajaliitto kannatti nykyisen linjan säilyttämistä. Lopullinen ratkaisu nähdään hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyssä.

Jos työryhmän linja toteutuu, suomalaisten valmistajien tuotevastuuriski on jatkossakin tiukempi kuin monessa muussa EU-maassa – mikä korostuu erityisesti uusissa teknologioissa, kuten tekoälyä hyödyntävissä tuotteissa.

7. Vanhentumisajat

Kanne olisi nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingosta, tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja vastuussa olevasta toimijasta. Oikeus korvaukseen raukeaisi pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua tuotteen markkinoille saattamisesta tai käyttöönotosta; merkittävästi muutetun tuotteen osalta aika laskettaisiin muutetun tuotteen saataville asettamisesta. Uutena säännöksenä enimmäisaika olisi 25 vuotta tilanteissa, joissa henkilövahingon oireet ilmenevät viiveellä eikä kannetta ole tästä syystä voitu nostaa kymmenessä vuodessa.

8. Muut muutokset

Hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden lainvoimaiset tuotevastuuratkaisut julkaistaisiin sähköisesti helposti saatavilla olevassa muodossa. Kuluttajansuojalakiin tehtäisiin terminologisia tarkistuksia, jotta se olisi yhdenmukainen uudistetun tuotevastuulain kanssa.

Milloin uudet tuotevastuusäännöt tulevat sovellettaviksi?

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 9.12.2026. Direktiivin mukaan uusia sääntöjä sovelletaan tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön 9.12.2026 jälkeen. Ennen tätä markkinoille saatettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyisiä sääntöjä. Koska yrityksen valikoimassa voi olla samanaikaisesti sekä vanhan että uuden sääntelyn piiriin kuuluvia tuotteita, markkinoille saattamisen ajankohdan dokumentointi on tärkeää.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Kartoita roolisi. Toimiiko yrityksesi valmistajana, komponentin toimittajana, maahantuojana, jakelijana, verkkoalustana tai tuotteita merkittävästi muuttavana toimijana?
Arvioi ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Sisältävätkö tuotteesi ohjelmistoja, tekoälyominaisuuksia tai verkkoyhteyksiä, ja miten päivitykset ja tietoturva-aukkojen korjaaminen on järjestetty tuotteen koko elinkaaren ajan?
Päivitä sopimukset. Tarkista toimittaja- ja jakelusopimusten vastuunjako-, takautumis- ja vakuutusehdot. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta voidaan sopia.
Tarkista vakuutusturva. Kattaako tuotevastuuvakuutus ohjelmistot, datavahingot ja yrityksen uudet mahdolliset vastuuroolit?
Tehosta dokumentointia. Todisteiden esittämisvelvollisuus ja olettamat korostavat kattavan teknisen dokumentaation ja testausaineiston merkitystä – samoin liikesalaisuuksien suojaamista mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
Verkkokauppa ja alustat. Varmista, että pystyt yksilöimään tuotteiden valmistajat ja toimittajat nopeasti, sillä jakelijalla on siihen jatkossa kuukauden määräaika.

Miksi tämä on tärkeää

Uudistus on tuotevastuun merkittävin muutos vuosikymmeniin, ja sen vaikutukset ulottuvat perinteisen teollisuuden lisäksi ohjelmistoyrityksiin, verkkokauppaan, logistiikkaan ja kiertotalousyrityksiin. Uusien sääntöjen soveltamisen alkuun on aikaa vain muutama kuukausi, joten sopimukset, vakuutukset ja sisäiset prosessit kannattaa käydä läpi jo nyt. Seuraamme hallituksen esityksen antamista ja eduskuntakäsittelyä ja päivitämme tätä artikkelia tarvittaessa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tuotevastuulain muutokset tulevat voimaan?

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 9.12.2026. Uusia sääntöjä sovelletaan tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön 9.12.2026 jälkeen. Ennen tätä markkinoille saatettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyistä tuotevastuulakia.

Koskeeko tuotevastuu jatkossa ohjelmistoja ja tekoälyä?

Kyllä. Uuden tuotevastuudirektiivin mukaan ohjelmisto on tuote toimitustavasta riippumatta, joten tuotevastuu voi koskea laitteeseen asennettua ohjelmistoa, ladattavaa sovellusta, pilvipalveluna tarjottavaa ohjelmistoa ja tekoälyjärjestelmiä. Kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto jäisi soveltamisalan ulkopuolelle.

Voiko verkkokauppa tai verkkoalusta joutua tuotevastuuseen?

Voi. Jakelija, kuten verkkokauppa, vastaa toissijaisesti, jos se ei kuukauden kuluessa vaatimuksesta ilmoita vastuussa olevaa toimijaa tai omaa toimittajaansa. Verkkoalustan tarjoaja voi vastata jakelijan tavoin, jos alusta esittää tuotteen niin, että keskivertokuluttaja voi käsittää alustan itsensä tuotteen toimittajaksi.

Voiko tuotevastuuta rajoittaa sopimuksella?

Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella. Toimitusketjun yritykset voivat kuitenkin sopia keskinäisestä vastuunjaostaan ja takautumisoikeuksistaan, minkä vuoksi toimittaja- ja jakelusopimukset kannattaa tarkistaa.

Tuleeko Suomessa käyttöön kehittelyriskipuolustus?

Tuotevastuutyöryhmä ehdottaa, ettei kehittelyriskipuolustusta oteta käyttöön. Valmistaja vastaisi siten jatkossakin myös vioista, joita ei tieteellisen ja teknisen tietämyksen tasolla voitu havaita tuotteen markkinoille saattamishetkellä. Lopullinen ratkaisu tehdään hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyssä.

Korvataanko datan menetys tuotevastuulain nojalla?

Jatkossa korvattaisiin datan tuhoutuminen tai turmeltuminen, kun dataa ei käytetä ammattimaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi henkilökohtaisten valokuvien tai tiedostojen menetys. Ammattimaisessa käytössä olevan datan menetys jäisi tuotevastuulain ulkopuolelle.

Lähteet ja lisätietoa

Liittyvät palvelut: Sopimusoikeus · Vakuutusoikeus · Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu · Pakotteet ja kansainvälinen kauppa

Tämä artikkeli perustuu tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026) ja lainvalmistelun tilanteeseen 11.9.2026. Hallituksen esitys voi poiketa mietinnöstä. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa yksittäistapaukseen annettavaa oikeudellista neuvontaa.

Tarvitsetko apua tuotevastuuseen liittyvässä asiassa? LKOS Law Office avustaa sopimusten, vakuutusten ja vastuukysymysten arvioinnissa.
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen

Tarvittiinko merioikeuteen meriasiantuntijoita? Hovioikeus otti kantaa kokoonpanokysymykseen

Mon, 31 Aug 2026 08:17:00 +0000

Helsingin hovioikeus on 4.12.2025 antamassaan tuomiossa (nro 108317) ratkaissut, oliko merioikeus menetellyt oikein käsitellessään vakavaa veneonnettomuussyytettä ilman meriasiantuntijoiden läsnäoloa. Tuomio tuo esiin keskeisen eron: asiantuntijat eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon, vaan heillä on avustava rooli. Lue myös artikkelimme Eagle S -päätöksestä ja Suomen rikosoikeuden toimivallasta.

Oikeuskäytäntö · Merioikeus

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.12.2025, nro 108317 · Pääkäsittely hovioikeudessa 29.10.2025

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

Asiantuntijoiden rooli on avustava. Merioikeuden meriasiantuntijat eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.
Kysymys ei ole kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta, vaan merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
Puheenjohtajalla on harkintavaltaa. Merilain mukaan asiantuntijoiden läsnäolo ei ole tarpeen, jos puheenjohtaja päättää näin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.
Hovioikeus voi tutkia menettelyvirheet myös omasta aloitteestaan – kanteluteitse niihin voidaan puuttua vielä lainvoimaisuuden jälkeenkin.
Lopputulos: merioikeus ei menetellyt virheellisesti, joten asiaa ei palauteta uudelleen käsiteltäväksi.

Tausta: mitä asiassa riideltiin

Vastaaja A vaati valituksessaan, että asia palautetaan merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Hän katsoi, että merioikeuden kokoonpanoon olisi tullut kuulua kaksi meriasiantuntijaa. Syyte koski tähystyksen pitoa, ja A:n mielestä meriasiantuntijat olisivat avustaneet merioikeutta juuri tähystykseen liittyvässä kysymyksessä. Asia ei A:n mielestä ollut niin yksinkertainen ja vähäinen, että poikkeaminen asiantuntijoiden läsnäolosta olisi ollut oikeutettua.

Syyttäjä vastasi, että A:n vaatimus tulisi jättää tutkimatta tai hylätä, koska oikeudenkäyntiväitettä väärästä kokoonpanosta ei ollut esitetty merioikeuden pääkäsittelyssä. Myös asianomistaja B:n oikeudenomistajat vaativat valituksen hylkäämistä.

Keskeinen lainkohta – merilaki 21 luvun 2 §:n 1 momentti

Merioikeudessa tuomioistuinta avustaa kaksi meriasioita tuntevaa ja niihin perehtynyttä asiantuntijaa, jotka ovat läsnä asian käsittelyssä. Läsnäolo ei kuitenkaan ole tarpeellista, jos puheenjohtaja päättää niin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.

Avustava rooli vai päätösvaltainen kokoonpano?

Hovioikeus perusteli näkemystään lain esitöillä (HE 270/2016 vp s. 49; vrt. KKO 2010:79, kohta 6). Merioikeuden asiantuntijoiden tehtävä on avustava: he eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä siten kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.

Tärkeä erottelu

Koska asiantuntijat eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon, kysymys ei ole merioikeuden kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta. Sen sijaan kysymys on merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.

Voiko väitteen tutkia vasta hovioikeudessa?

Hovioikeus toteaa, että etenkin rikosasioissa se voi tutkia alemman oikeusasteen menettelyyn liittyviä seikkoja myös omasta aloitteestaan. Tällaisiin menettelyvirheisiin voidaan puuttua kanteluteitse vielä ratkaisun lainvoimaiseksi tulemisen jälkeenkin.

"Estettä sille, että hovioikeus lausuu myös siitä, onko pääkäsittely voitu toimittaa ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa, ei ole."

Tämän vuoksi syyttäjän vaatimus A:n vaatimuksen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Asia ratkaistiin siis sisällöllisesti.

Oliko menettely ilman asiantuntijoita oikein?

Hovioikeus katsoi, että merilain sanamuoto jättää puheenjohtajalle verraten paljon harkintavaltaa sen suhteen, milloin asia on niin vähämerkityksinen tai sen laatuinen, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ole tarpeen.

Merkitykselliset seikat

Tässä asiassa ei ollut liityntää kauppamerenkulkuun, vaan kyse oli pienen huviveneen kuljettamisesta sisävesillä. Vaikka kyseessä oli vakava rikosasia, merilain nojalla merioikeudessa arvioitavaksi tullut kysymys yhteentörmäyksen estämiseksi annettujen säännösten rikkomisesta oli kokonaisuuteen nähden niin vähäisessä roolissa, että merioikeuden puheenjohtaja oli pysynyt harkintavaltansa rajoissa.

Hovioikeus huomautti myös, että merioikeus oli päätöksellään todennut, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ollut tarpeellista asian laadun vuoksi, ja lisäksi merioikeus oli hylännyt syytteen osin (kohdat 2 ja 3).

Hovioikeuden lopputulos

Merioikeudessa ei tapahtunut sellaista oikeudenkäyntivirhettä, jonka vuoksi asia olisi palautettava. A:n vaatimus asian palauttamisesta merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi hylätään.

Miksi tämä on tärkeää

Tuomio selventää kahta käytännön kysymystä, jotka nousevat toistuvasti esiin merioikeuden kokoonpanosta käydyssä keskustelussa:

Poikkeussäännön tarkka kohde. Lain valmisteluasiakirjojen (HE 10/1984 vp s. 27) mukaan poikkeussäännös koskee asioita, joissa ei esiinny suuria rahallisia intressejä eikä merkityksellisiä vastuukysymyksiä.
Rangaistusvaatimuksen vaikutus. Syyttäjän vaatima kolmen vuoden vankeusrangaistus ei yksin tee asiasta sellaista, että merioikeudessa olisi tullut olla meriasiantuntijoita.

LKOS Law Office avustaa meri- ja kuljetusoikeudellisissa toimeksiannoissa sekä oikeudenkäynneissä ja riidanratkaisussa. Merioikeuden menettelykysymyksistä vastaa Oscari Seppälä, Specialist Partner.

Tarvitsetko apua meri- tai kuljetusoikeudellisessa asiassa?
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen

Tämä artikkeli on laadittu yhteenvedoksi Helsingin hovioikeuden tuomiosta 4.12.2025 (nro 108317). Se nostaa esiin tuomion keskeiset oikeudelliset periaatteet merioikeuden asiantuntijoiden roolista ja puheenjohtajan harkintavallasta. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä sitä voi käyttää yksittäistä tapausta koskevan oikeudellisen neuvonannon sijasta. Toimeksiantosuhde syntyy vasta erikseen sovittaessa.

Rahanpesulaki 10.7.2027 | Näin uusi EU-sääntely muuttaa yritysten velvoitteet

Fri, 21 Aug 2026 08:49:00 +0000

EU:n rahanpesuasetus korvaa suurimman osan kansallisesta rahanpesulaista 10.7.2027. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp on eduskunnan käsittelyssä, mutta asetuksen sisältö on jo lopullinen – muutos koskee myös yrityksiä, jotka eivät koskaan ole olleet ilmoitusvelvollisia. Osa velvoitteista tulee voimaan jo 10.7.2026.

Keskeiset kohdat

Sääntely siirtyy asetukseen. Suoraan sovellettava EU:n rahanpesuasetus korvaa suurimman osan rahanpesulaista 10.7.2027.
Edunsaajakynnys laskee. Nykyinen yli 25 prosentin raja muuttuu vähintään 25 prosentiksi.
Käteisraja koskee kaikkia yrityksiä. Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta.
Vastuu nimetään johdosta. Ilmoitusvelvollisen on nimettävä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja.
Seuraamukset kovenevat. Finanssialalla enimmillään 10 miljoonaa euroa tai 10 % liikevaihdosta, ja vanhentumisaika pitenee 5 vuodesta 10 vuoteen.
Aikataulu etenee vaiheittain. Kansalliset edunsaajarekisterin mukautukset tehdään 10.7.2026 mennessä, ja EU-rahanpesuasetusta sovelletaan kokonaisuudessaan 10.7.2027 alkaen.

Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu ja sisältö voi vielä muuttua. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös.

Mikä muuttuu ja milloin?

Taustalla on EU:n koko rahanpesusääntelyn korvaava lainsäädäntöpaketti: rahanpesuasetus (AMLR), kuudes rahanpesudirektiivi (AMLD6), uuden valvontaviranomaisen perustava AMLA-asetus sekä rahoitustietodirektiivin muutos.

Suomessa uudistus toteutetaan säätämällä kokonaan uusi rahanpesulaki, joka kumoaa nykyisen. Samalla muutetaan yli 30 muuta lakia. Kansallista liikkumavaraa on käytetty niukasti, koska velvoitteet tulevat pääosin suoraan asetuksesta.

Aikataulu etenee neljässä vaiheessa:

10.7.2026 – kuudennen rahanpesudirektiivin (AMLD6) edunsaajarekistereitä koskeva täytäntöönpanoraja. Suomessa tehdään tässä vaiheessa kaupparekisterilakiin ja rekisterikäytäntöihin tarvittavat kansalliset mukautukset.
10.7.2027 – EU:n rahanpesuasetuksen (AMLR) soveltaminen alkaa kokonaisuudessaan, mukaan lukien uusi vähintään 25 prosentin edunsaajakynnys (52 art.). Uusi kansallinen rahanpesulaki ja liitännäislait tulevat samalla voimaan.
1.1.2028 – EU:n rahanpesuviranomainen (AMLA) aloittaa enintään 40 korkeariskisen finanssilaitoksen suoran valvonnan.
10.7.2029 – jalkapalloagentteja ja ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa.

Miksi laki korvautuu asetuksella – ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tähän asti rahanpesusääntely on perustunut direktiiveihin, jotka on implementoitu kansalliseen rahanpesulakiin. Jatkossa aineelliset velvoitteet – asiakkaan tunteminen, sisäiset toimintaperiaatteet, riskiarvio ja ilmoitusvelvollisuus – säädetään suoraan sovellettavassa asetuksessa.

Uusi rahanpesulaki jää sääntelemään sitä, mitä asetus jättää kansalliseen toimivaltaan: kansallista riskiarviota, edunsaajarekisteriä, valvojia ja hallinnollisia seuraamuksia. Useat tutut pykälät kumotaan – esimerkiksi maksulaitoslain, sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmälain asiakkaan tuntemista koskevat säännökset.

Käytännön seuraus on konkreettinen: yrityksen sisäisissä ohjeissa oleva viittaus rahanpesulain pykälään on 10.7.2027 jälkeen useimmiten viittaus kumottuun säännökseen. Asetusta ei myöskään tulkita kansallisten esitöiden kautta, vaan EU-oikeudellisesti, ja merkittävä osa yksityiskohdista tulee AMLA:n teknisistä standardeista ja ohjeista vuosina 2026–2027 – osa vasta soveltamisen jo alettua. Compliance-ohjeistus kannattaa siksi rakentaa päivittyväksi, ei kertaluonteiseksi projektiksi.

Kuka on jatkossa ilmoitusvelvollinen?

Ilmoitusvelvollisten joukko määräytyy jatkossa rahanpesuasetuksen mukaan, ja muutos on kaksisuuntainen.

Soveltamisalaan tulevat joukkorahoituspalvelun tarjoajat ja välittäjät, eräät asunto- ja kulutusluottojen välittäjät, arvotavara-, jalometalli-, jalokivi- ja kulttuuriesinekauppiaat, rahoitusalan ulkopuoliset monialan holdingyhtiöt, sijoittamiseen perustuvia oleskeluoikeusjärjestelyjä välittävät toimijat sekä muut kiinteistöalan ammattilaiset – myös vuokrauksessa, kun kuukausivuokra on vähintään 10 000 euroa.

Soveltamisalasta poistuvat yleiset tavarakauppiaat käteisrajoituksen vuoksi sekä vahinkovakuutusyhtiöt (34 kpl) ja työeläkevakuutusyhtiöt (4 kpl). Vakuutussektorilla soveltamisalaan jäävät vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminta. Vahinkovakuutusyhtiöiden hallinnollisen taakan arvioidaan kevenevän noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa, mutta asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntelyn noudattaminen jatkuvat käytännössä ennallaan.

Rajapinta kannattaa tarkistaa konsernitasolla: sama konserni voi sisältää sekä soveltamisalaan tulevia että siitä poistuvia yhtiöitä.

Tosiasialliset edunsaajat: 25 prosentin raja laskee

Tämä on uudistuksen kohta, joka koskee laajimmin tavallisia suomalaisia yhtiöitä – myös niitä, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia.

Neljännessä rahanpesudirektiivissä omistukseen perustuva edunsaajuus edellytti yli 25 prosentin osuutta. Rahanpesuasetuksen 52 artiklan mukaan raja on vähintään 25 prosenttia osakkeista, äänioikeuksista tai muusta omistusoikeudesta, mukaan lukien oikeus voittoon tai likvidaatiotaseeseen. Tasan neljäsosan omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Välillisissä rakenteissa osuudet lasketaan kertomalla ketjun osuudet ja laskemalla eri ketjut yhteen.

Komissio voi lisäksi asettaa korkeamman riskin toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen delegoidulla säädöksellä. Rinnakkaisia kynnysarvoja voi siis olla useita.

Myös rekisteröitävä tietosisältö laajenee: edunsaajista on kerättävä kaikki etu- ja sukunimet, täydellinen syntymäaika ja syntymäpaikka, kotiosoite, asuinmaa, kansalaisuudet, henkilöasiakirjan numero sekä mahdollinen henkilötunnus ja kuvaus sen lähteestä.

Suomeen perustetaan varsinainen edunsaajarekisteri, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteriin pääsevät viranomaiset ja ilmoitusvelvolliset asiakkaan tuntemista varten sekä erikseen tarkistettavan oikeutetun edun perusteella muun muassa toimittajat ja kansalaisjärjestöt. Yhdistysten, säätiöiden, uskonnollisten yhdyskuntien ja asunto-osakeyhtiöiden osalta säilyy hallinnollista taakkaa keventävä olettamasääntely.

Ilmoitusvelvollisille tulee velvollisuus ilmoittaa rekisteritietojen ja oman selvityksensä välisistä eroavuuksista. Virheellinen edunsaajatieto ei siis jää pelkäksi rekisteripuutteeksi: se tuottaa selvityspyyntöjä ja voi hidastaa pankkisuhteen avaamista tai rahoitusjärjestelyä. Osakassopimukset, optiojärjestelyt, äänivaltaerot ja holdingrakenteet kannattaa käydä läpi uudella kynnyksellä hyvissä ajoin ennen rekisterimuutosten ja asetuksen soveltamisen alkamista.

Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään – koskee kaikkia yrityksiä

Rahanpesuasetuksen 80 artikla kieltää yli 10 000 euron käteismaksut tavaroista ja palveluista. Kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia, ei vain ilmoitusvelvollisia, ja se on kaksisuuntainen: yritys ei saa ottaa vastaan eikä itse suorittaa tällaista maksua. Raja lasketaan myös toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta, joten maksun pilkkominen ei kierrä sitä.

Kahden luonnollisen henkilön väliset maksut jäävät rajoituksen ulkopuolelle, samoin eräät luottolaitosten ja maksupalveluntarjoajien tiloissa tehtävät maksut ja talletukset. Kansallisesti olisi ollut mahdollista säätää alemmasta rajasta, mutta sitä ei esitetä.

Tämä on käytännössä ainoa uudistuksen kohta, joka koskee lähes jokaista yritystä toimialasta riippumatta. Kassakäytännöt, myyntiehdot ja järjestelmien maksutapavalikoima on syytä tarkistaa erityisesti autokaupassa, kone- ja laitekaupassa, rakentamisessa ja arvotavarakaupassa.

Kuka vastaa? Vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja nimetään

Rahanpesuasetus vie vastuun nimenomaisesti johtotasolle.

Ilmoitusvelvollisen on nimettävä yksi hallintotoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsen vastaamaan sääntelyn noudattamisesta. Hallituksen esityksen mukaan tämä tarkoittaa Suomessa liiketoiminnasta vastaavaa johtoa eli toimitusjohtajaa ja hänen välittömässä alaisuudessaan tosiasiallisesti johtavia henkilöitä – esitys myöntää itsekin tulkinnan olevan osin avoin.

Koko liiketoimintaa koskevan riskiarvion laatii vaatimustenmukaisuudesta vastaava toimihenkilö, mutta johdon on hyväksyttävä se. Arvio on pidettävä ajan tasalla ja annettava valvojalle pyynnöstä. Uusi tuote, jakelukanava, teknologia tai asiakasryhmä edellyttää erillistä riskiarviointia ennen käyttöönottoa.

Ulkoistaminen on lähtökohtaisesti sallittua ja siitä on ilmoitettava valvojalle etukäteen, mutta vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Kokonaan ulkoistamiskiellon piirissä ovat riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksyminen, asiakkaan riskiprofiilin vahvistaminen, päätös liikesuhteen aloittamisesta sekä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Hallituksen ja johtoryhmän on siis kyettävä osoittamaan, että se on käsitellyt ja hyväksynyt riskiarvion. Tämä on ennen kaikkea dokumentaatiokysymys: pöytäkirjamerkintä, päätöspohja ja seurantaraportointi kannattaa rakentaa valmiiksi.

Mitä laiminlyönti maksaa?

Hallinnollisina seuraamuksina säilyvät rikemaksu, seuraamusmaksu, uhkasakko ja julkinen varoitus, mutta tasot nousevat.

Taloudellisten seuraamusten on oltava vähintään kaksi kertaa rikkomuksesta saatu hyöty tai vähintään 1 000 000 euroa, sen mukaan kumpi on suurempi.
Luotto- ja finanssilaitoksilla oikeushenkilön osalta vähintään 10 000 000 euroa tai 10 prosenttia vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta – euromääräinen vähimmäissanktio kaksinkertaistuu nykyisestä. Luonnollisen henkilön osalta vähintään 5 000 000 euroa.
Jatkettujen rikkomusten vanhentumisaika pitenee viidestä kymmeneen vuoteen. FATF on toistuvasti pitänyt viiden vuoden aikaa Suomen heikkoutena.

Pidempi vanhentumisaika yhdistettynä korkeampiin tasoihin muuttaa riskiprofiilia myös yrityskaupoissa: due diligence -tarkastuksessa AML-historia ulottuu jatkossa kymmenen vuoden taakse, mikä heijastuu vastuunrajoituksiin ja vakuutuksiin.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Vaikka hallituksen esitys on vielä käsittelyssä, asetuksen sisältö on jo lopullinen. Valmistautuminen ei siis odota eduskuntaa.

Selvitä, onko yritys uudistuksen jälkeen ilmoitusvelvollinen – sekä tulo- että poistumissuunnassa, konserniyhtiöittäin.
Aja edunsaajaselvitys uudelleen 25 prosentin kynnyksellä ja huomioi välillinen omistus.
Tarkista, että kaupparekisterin edunsaajatiedot vastaavat todellisuutta ennen 10.7.2026.
Nimeä vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja ja kirjaa vastuunjako hallinto- ja ohjausjärjestelmään.
Päivitä koko liiketoimintaa koskeva riskiarvio ja vie se johdon hyväksyttäväksi.
Käy läpi ulkoistussopimukset ulkoistamiskiellon näkökulmasta.
Päivitä kassa- ja maksuehdot 10 000 euron käteisrajan mukaisiksi.
Korvaa sisäisissä ohjeissa olevat rahanpesulakiviittaukset asetusviittauksilla.

Usein kysytyt kysymykset

Onko uusi rahanpesulaki jo voimassa?

Ei. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle 4.6.2026 ja on valiokuntakäsittelyssä. Lakeja ei ole vahvistettu. EU:n rahanpesuasetus on sen sijaan jo voimassa oleva säädös, jota aletaan soveltaa 10.7.2027 riippumatta kansallisen esityksen etenemisestä.

Milloin uusi rahanpesusääntely tulee voimaan?

Pääosa muutoksista ja EU:n rahanpesuasetuksen soveltaminen alkavat 10.7.2027. Kansalliset edunsaajarekisteriä koskevat puitteet ja viranomaissäännökset saatetaan kuitenkin kuntoon jo 10.7.2026 mennessä. Jalkapalloagentteja sekä ammattilaisjalkapalloseuroja koskeva sääntely alkaa vasta 10.7.2029.

Yrityksemme ei ole ilmoitusvelvollinen. Koskeeko uudistus meitä?

Kyllä, kahdella tavalla. Yli 10 000 euron käteismaksujen kielto koskee kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Lisäksi tosiasiallisia edunsaajia koskevat tunnistamis- ja rekisteröintivelvoitteet koskevat oikeushenkilöitä yleisesti, ja pankit sekä muut ilmoitusvelvolliset kysyvät näitä tietoja aiempaa tarkemmin.

Muuttuuko 25 prosentin edunsaajakynnys todella?

Muuttuu. Nykyinen kynnys on yli 25 prosenttia, uusi vähintään 25 prosenttia. Tasan 25 prosentin omistaja on siis jatkossa tosiasiallinen edunsaaja. Komissio voi lisäksi asettaa korkeariskisille toimialoille enintään 15 prosentin kynnyksen.

Saako yritys ottaa vastaan yli 10 000 euron käteismaksun?

Ei. Kielto koskee sekä vastaanottamista että maksamista, ja raja lasketaan toisiinsa kytkeytyvien erien yhteissummasta. Kahden yksityishenkilön väliset maksut jäävät kiellon ulkopuolelle.

Voiko rahanpesuvelvoitteet ulkoistaa palveluntarjoajalle?

Pääosin voi, mutta ei kokonaan. Ulkoistamisesta on ilmoitettava valvojalle etukäteen, ja vastuu säilyy aina ilmoitusvelvollisella. Riskiarvion ja sisäisten toimintaperiaatteiden hyväksymistä, asiakkaan riskiprofiilin vahvistamista, liikesuhteen aloittamispäätöstä ja epäilyilmoitusta ei saa ulkoistaa.

Poistuvatko vahinkovakuutusyhtiöt sääntelyn piiristä?

Esityksen mukaan ne poistuvat rahanpesulain ilmoitusvelvollisista, koska asetuksen pakollinen soveltamisala kattaa vain henki- ja sijoitusvakuutustoiminnan. Asiakkaan tunnistaminen ja pakotesääntely jatkuvat käytännössä ennallaan. Kyse on kansallisesta ratkaisusta, joka voi vielä muuttua.

Mitä tapahtuu, jos edunsaajatietomme ovat rekisterissä virheelliset?

Ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan eroavuuksista rekisteritietojen ja oman selvityksensä välillä. Rekisteröintivelvoitteiden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään kaupparekisterilaissa. Käytännön seuraus on usein välitön: liikesuhteen avaaminen tai transaktio viivästyy, kunnes tiedot on korjattu.

Miten LKOS voi auttaa?

Autamme yrityksiä rahanpesusääntelyn soveltamisalan arvioinnissa, edunsaajaselvityksissä, riskiarvioiden ja sisäisten toimintaperiaatteiden laatimisessa sekä valvojan kanssa asioinnissa käytännönläheisesti – omistusrakenteen läpikäynnistä hallituksen päätösdokumentaatioon ja ulkoistussopimusten vastuulausekkeisiin.

Tutustu tarkemmin asiantuntemukseemme ja palveluihimme osoitteessa Yhtiöoikeus ja yritysjuridiikka sekä Palvelumme.

Read this article in English: AML Regulation 10.7.2027 – How the New EU Regulation Changes Corporate Obligations.

Tarvitsetko apua rahanpesulain compliance-asioissa?

Kokeneet asiantuntijamme avustavat yritystänne uudistuksen edellyttämissä toimenpiteissä ja velvoitteissa:

Liene Krumina | Managing Partner
Oscari Seppälä | Specialist Partner

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai varaa aika kartoitukseen LKOS Law Officen yhteystiedot -sivulla.

Artikkeli on laadittu 21.8.2026 saatavilla olleen aineiston perusteella. Se on yleisluonteinen katsaus valmisteilla olevaan lainsäädäntöön eikä muodosta oikeudellista neuvontaa yksittäisessä asiassa.

Kun tieto on ilmaista, asiakas ostaa vastuun: Tekoäly, liikejuridiikan arvonluonti ja LKOS Law Office muutoksen edelläkävijänä

Thu, 20 Aug 2026 07:39:00 +0000

Miksi tämä artikkeli kannattaa lukea?

Generatiivinen tekoäly ja automaatio tuottavat oikeudellista tekstiä ja vastauksia käden käänteessä lähes ilman rajakustannuksia. Mutta mitä tapahtuu asiantuntijuuden arvolle silloin, kun raakainformaatiosta tulee ilmaista? Liikejuridiikan murros ei poista juristin tarvetta – se vain muuttaa perustavanlaatuisesti sen, mistä lisäarvo syntyy. Tässä artikkelissa avaamme empiirisen tutkimusnäytön valossa, miksi teknologia ei korvaa luottamusta, ja miten LKOS Law Office on valmistautunut palvelemaan asiakkaitaan muuttuvassa ajassa strategisena asiantuntijana, toimijana ja vastuunkantajana.

Keskeiset havainnot

Tieto ei ole enää tuote. Säädökset, oikeuskäytäntö ja vakiolausekkeet ovat kaikkien ulottuvilla nopeasti ja edullisesti, joten tiedon niukkuus on lakannut olemasta hinnoittelun peruste.
Tekoäly ennustaa, ei päätä. Kun ennusteen hinta romahtaa, sen komplementin – harkinnan – arvo nousee.
Vakuuttava vastaus ei ole varmennettu vastaus. Yleiskäyttöiset kielimallit viittaavat oikeudellisissa kysymyksissä toistuvasti lähteisiin, joita ei ole olemassa, eivätkä oikeudelliset hakutyökalutkaan poista ongelmaa.
Asiakas ostaa vastuun. Toimijuutta, ammatillista vastuuta, vastuuvakuutusta ja salassapitosuojaa ei voi delegoida koneelle.
Hinnoittelu seuraa perässä. Kiinteä hinta ja arvopohjaiset mallit korvaavat tuntilaskutuksen siellä, missä teknologia on poistanut tunnit.

Tiedon niukkuudesta strategiseen arvoon – liikejuridiikan suuri murros

Liikejuridiikan palvelutarjonta elää historiansa nopeinta murrosvaihetta. Suuret kielimallit, erikoistuneet oikeudelliset haku- ja analyysityökalut sekä agenttiset tekoälyjärjestelmät kykenevät luonnostelemaan sopimuksia, hakemaan säännöksiä ja analysoimaan asiakirjamassoja sekunneissa.

Aiemmin niin asianajotoimistojen kuin liikejuridiikantoimistojen liikevaihto perustui pitkälti tiedon niukkuuteen ja sen hakemiseen käytettyihin työtunteihin. Tänään säädöstekstit, oikeuskäytäntö ja vakiosopimuslausekkeet ovat kaikkien saatavilla nopeasti ja edullisesti.

Tämä kehitys on luonnollisesti herättänyt yritysjohdossa kriittisen kysymyksen: miksi investoida asiantuntevaan liikejuristiin, asianajajaan tai lupalakimieheen, kun tekoäly antaa vastauksen välittömästi?

Vastaus tiivistyy yhteen oivallukseen: kun tieto hyödykkeistyy ja sen hinta romahtaa, varmennetun harkinnan, strategisen toimijuuden ja reaalisen vastuunkannon arvo nousee. Asiakas ei enää maksa pelkästä vastauksesta tai asiakirjasta – asiakas ostaa varmuuden, suojan ja tuloksen.

1. Ilmainen tieto ei ole luotettavaa tietoa

Generatiiviset tekoälymallit tuottavat kielellisesti vakuuttavaa tekstiä, mutta niiden kompastuskivenä säilyy virheellisen tai keksityn tiedon tuottaminen eli ns. hallusinaatiot. Yleiskäyttöisiä kielimalleja koskevissa tutkimuksissa oikeudellisiin kysymyksiin on saatu virheellisiä lähdeviittauksia suuressa osassa tapauksia. Vaikka käytettäisiin edistyneitä, oikeudellisiin korpuksiin ankkuroituja ammattilaistyökaluja (RAG-järjestelmät), merkittävä osuus vastauksista sisältää edelleen virheitä tai keksittyjä viittauksia.

Maallikolle tai yritysjohtajalle tämä asettaa kestämättömän haasteen: tekoälyn vastaus näyttää täydelliseltä, mutta sen oikeellisuutta ei voi havaita ilman sitä syvällistä asiantuntemusta, jota käyttäjä yritti välttää.

Taloustieteessä oikeus- ja lakipalvelut luokitellaan luottamushyödykkeiksi (credence goods). Asiakkaan on mahdotonta arvioida palvelun tai neuvon laatua täydellisesti edes sen nauttimisen jälkeen. Tekoäly ei poista tätä asetelmaa, vaan syventää sitä. Kun informaation määrä räjähtää, siitä tulee epäluotettavaa ilman ihmisen tekemää validointia.

2. Tekoäly tuottaa ennusteen, juristi tuo harkinnan ja vastuun

Tekoälytutkijat ja taloustieteilijät – muun muassa Ajay Agrawal, Joshua Gans ja Avi Goldfarb – ovat osoittaneet, että tekoäly on pohjimmiltaan ennustekone: se halpuuttaa arvion siitä, mitä datan perusteella todennäköisesti seuraa. Kuten talousteoria opettaa, kun jonkin tuotannontekijän hinta romahtaa, sen komplementin eli täydentävän tekijän arvo nousee.

Ennusteen tärkein komplementti on harkinta (judgment):

Tekoäly voi ennustaa, mikä sopimusehto on markkinoilla yleinen.
Juristi ratkaisee harkinnalla, kannattaako kyseistä ehtoa hyväksyä juuri tässä kaupassa, tälle hallitukselle ja tässä strategisessa neuvottelutilanteessa.

”Osaaminen on sitä, mitä juristi tietää. Luonne on sitä, kuka juristi on – eikä sitä voi ladata.”

Arvonluonnin uusi yhtälö

Liikejuridiikassa lisäarvo muodostuu jatkossa viidestä tekijästä, joissa tekoäly toimii tehokkuuskertoimena:

Harkinta epävarmuudessa: riskien, vaihtoehtojen ja asiakkaan tavoitteiden punninta.
Toimijuus ja edustus (agency): kelpoisuus ja valta suorittaa sitovia oikeustoimia toisen puolesta – neuvottelut, closing, prosessitoimet.
Vastuunkanto: allekirjoitus, jota tukevat ammattietiikka, valvonta, juristipätevyys ja lakisääteinen vastuuvakuutus.
Suhde- ja kontekstipääoma: hiljainen tieto asiakkaan liiketoiminnasta, toimialasta ja ihmisistä, jota ei löydy mistään tietokannasta.
Legitimiteetti ja asianajosalaisuus: riippumaton asema ja lakisääteinen salassapitosuoja, joka luo turvallisen tilan strategiselle ajattelulle – suoja, jota yksikään chatbot tai tekoäly ei voi tarjota.

”Kun tieto on ilmaista, asiakas ei osta vastausta vaan vastuun. Juristin tuote ei ole asiakirja vaan varmuus siitä, että asia etenee ja joku seisoo lopputuloksen takana.”

3. Miten LKOS Law Office on valmistautunut muutokseen?

Me LKOS Law Officessa tunnistamme markkinan murroksen ja olemme ryhtyneet toimiin. Emme näe teknologiaa uhkana vaan välineenä, joka vapauttaa meidät rutiineista siihen, missä tuotamme asiakkaalle suurimman lisäarvon: strategiseen neuvonantoon, riskien hallintaan ja liiketoiminnan edistämiseen.

Hyödynnämme uusimpia työkaluja tehokkuuden saavuttamiseksi. Rutiininomainen tiedonhaku, asiakirjamassojen alustava läpikäynti ja runkoluonnokset hoituvat teknologian avulla nopeasti, mikä säästää asiakkaamme aikaa ja kustannuksia.
Keskitymme laadunvarmistukseen ja verifiointiin. Emme luota sokeasti teknologian tuotoksiin. Jokainen asiakirja, neuvo ja ratkaisu käy läpi kokeneen asiantuntijan kriittisen harkinnan.
Kehitämme hinnoitteluamme joustavaksi ja ennakoitavaksi. Tekoälyn aikakaudella kaavamainen tuntilaskutus ei aina enää palvele asiakkaan etua. Tarjoamme selkeitä, arvopohjaisia ja kiinteähintaisia kokonaisuuksia sekä jatkuvan palvelun malleja, joissa maksat saavutetusta hyödystä ja varmuudesta, et enää yksinomaan ajasta.

”Tekoäly tuottaa argumentit. Juristi panee nimensä niiden alle – ja vain toisella näistä on jotain menetettävää.”

Käytännössä: näin tekoäly näkyy toimeksiannoissamme

Emme tyydy toteamaan hyödyntävämme tekoälyä. Kerromme, miten.

Rakennamme työkalumme itse. Toimistollamme on oma, suljetussa ympäristössä toimiva tekoälyavustaja, jonka olemme rakentaneet ja jota ylläpidämme itse. Se ei ole kolmannen osapuolen yleiskäyttöinen palvelu, johon asiakastieto valuisi hallitsemattomasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun neuvomme asiakkaitamme EU:n tekoälyasetuksen velvoitteissa tai tekoälytoimittajien sopimusriskeissä, puhumme siitä, mitä olemme itse tehneet – emme siitä, mitä olemme lukeneet.

Verifiointi on kirjattu prosessiin, ei jätetty muistin varaan. Jokainen oikeuslähde tarkistetaan alkuperäisestä. Yksikään tekoälyn tuottama viittaus säännökseen, oikeuskäytäntöön tai kansainväliseen yleissopimukseen ei päädy asiakkaan asiakirjaan ilman, että juristi on lukenut lähteen itse. Artikkelin alussa kuvattu hallusinaatio-ongelma on syy, miksi tämä on sääntö eikä suositus.

Hyöty näkyy laskussa, ei markkinointipuheessa. Kun teknologia lyhentää esimerkiksi tullausluokittelun oikaisuvaatimuksen tai laajan sopimuskannan läpikäynnin valmisteluaikaa, hyöty siirtyy asiakkaalle kiinteänä hintana tai pienempänä tuntimääränä. Pyydä meiltä kiinteä hinta – suurimmassa osassa toistuvia toimeksiantoja pystymme antamaan sen.

Vastuu ei muutu. Riippumatta siitä, mikä työvaihe on tehty koneella, allekirjoitus, ammatillinen vastuu ja lakisääteinen vastuuvakuutus ovat juristin. Se on se osa palvelua, jota ei voi automatisoida – ja käytännössä se on se osa, jonka asiakas ostaa.

4. Asiantuntijuutemme keskeisillä toimialoillamme

LKOS Law Office tunnetaan luotettavana, ratkaisukeskeisenä ja liiketoimintalähtöisenä liikejuridiikantoimistona. Toimimme tiiviissä kumppanuudessa asiakkaidemme kanssa heidän kriittisimmillä toimialoillaan ja oikeudenaloillaan. Tavoitteenamme on olla asiakkaidemme ensimmäinen valinta silloin, kun he kohtaavat vaativimmat oikeudelliset kysymykset, merkittävimmät liiketoimintajärjestelyt tai kriittiset riitatilanteet.

Yritysjärjestelyt ja transaktiot (M&A)

Yrityskaupassa tekoäly voi luonnostella kauppakirjan peruslausekkeet, mutta se ei osaa arvioida transaktion todellista riskiprofiilia. Toimimme transaktiokustannusinsinööreinä: rakennamme kauppahintamekanismit, myyjän vakuutukset (R&W) ja irtaantumisehdot niin, että osapuolten välinen epäluottamus siltautuu ja kauppa saadaan turvallisesti maaliin. Lue lisää: Yrityskauppa ja yritysjärjestely.

Sopimusoikeus ja ennakoiva juridiikka

Suomalaiseen etumatkaan kuuluu ennakoivan sopimisen perintö: sopimus ei ole riitaa varten laadittu pakkopaita, vaan liiketoiminnan johtamisen ja yhteistyön väline. Kun kone tuottaa tekstiä, LKOS Law Officen juristi muotoilee suhteet, prosessit ja riskijaot ennen kuin ongelmia ehtii syntyä. Lue lisää: Sopimusoikeus.

Kuljetus- ja logistiikkaoikeus sekä kansainvälinen kauppa

Logistiikka- ja kuljetusoikeus vaatii syvällistä toimialatuntemusta, kansainvälisten yleissopimusten hallintaa ja nopeaa reaktiokykyä myrskyisissä sopimussuhde- ja vastuukysymyksissä. Yhdistämme toimiala-asiantuntemuksemme ja kansainvälisen verkostomme nopeaan ja suoraan päätöksentekoon. Lue lisää: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.

Työoikeus ja organisaatiomuutokset

Työoikeus on ihmisten välistä juridiikkaa, jossa korostuvat ihmisen lukutaito, taktiikka ja neuvottelutaito. Tuemme yritysjohtoa muutostilanteissa, uusiutumisessa ja vaativissa henkilöstökysymyksissä varmistaen lainmukaisuuden ja sujuvan arjen. Lue lisää: Työoikeus.

Riidanratkaisu ja strateginen neuvonanto

Oikeudelliset prosessit ja vaativat neuvottelut käydään aina ihmisyleisöjen edessä, olipa vastassa tuomari, sovittelija, hallitus tai vastapuolen neuvottelutiimi. Retoriikka, uskottavuus, argumentointi ja kyky viestiä sitoutumista ovat inhimillisen asiantuntijan vahvuuksia, joita kone ei voi korvata. Prosessiedustus ja sovinnollisen ratkaisun rakentaminen ovat toimintamme kovaa ydintä. Lue lisää: Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu.

5. Luotettu ja osoitettu kumppani – asiakastarinat puhuvat puolestaan

Teknologia muuttaa työkaluja, mutta luottamus ansaitaan edelleen teoilla ja tuloksilla. Pitkäaikaiset asiakassuhteemme ja monipuoliset toimeksiantomme osoittavat, että asiakkaamme luottavat asiantuntemukseemme niin arjen sopimushallinnassa kuin yhtiön olemassaoloa ratkaisevissa kriisitilanteissa.

Lue asiakastarinoitamme ja referenssejämme.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko tekoäly korvata liikejuristin?

Ei. Tekoäly on ennustekone: se halpuuttaa arviota siitä, mitä datan perusteella todennäköisesti seuraa. Se ei kykene harkintaan epävarmuudessa, ei voi toimia edustajana sitovissa oikeustoimissa kuten neuvotteluissa, closingissa tai prosessitoimissa, eikä voi kantaa ammatillista vastuuta. Juuri harkinta, toimijuus ja vastuunkanto ovat se, mitä asiakas todellisuudessa ostaa.

Kuinka luotettavaa tekoäly on oikeudellisissa kysymyksissä?

Ei niin luotettavaa, että vastaukseen voisi tukeutua ilman varmennusta. Yleiskäyttöisten kielimallien on havaittu tuottavan oikeudellisissa kysymyksissä virheellisiä lähdeviittauksia suuressa osassa tapauksia, ja myös oikeudellisiin korpuksiin ankkuroidut ammattilaistyökalut tuottavat edelleen merkittävän osuuden virheitä ja keksittyjä viittauksia. Ongelma on, että vastaus näyttää virheettömältä: sen oikeellisuutta ei voi arvioida ilman sitä asiantuntemusta, jota käyttäjä yritti korvata.

Miksi maksaa oikeudellisesta neuvonnasta, jos tieto on ilmaista?

Koska oikeudelliset palvelut ovat luottamushyödykkeitä: asiakas ei pysty arvioimaan neuvon laatua täydellisesti edes sen saatuaan. Tekoäly ei poista tätä ongelmaa vaan syventää sitä, koska uskottavan näköisen tiedon määrä kasvaa mutta sen luotettavuus ei. Asiakas ei maksa vastauksesta tai asiakirjasta vaan varmuudesta, suojasta ja lopputuloksesta, jonka takana joku seisoo.

Mistä liikejuridiikan lisäarvo muodostuu jatkossa?

Viidestä tekijästä, joissa tekoäly toimii tehokkuuskertoimena eikä korvaajana: harkinta epävarmuudessa; toimijuus ja edustus eli kelpoisuus suorittaa sitovia oikeustoimia toisen puolesta; vastuunkanto, jota tukevat ammattietiikka, valvonta, juristipätevyys ja lakisääteinen vastuuvakuutus; suhde- ja kontekstipääoma asiakkaan liiketoiminnasta ja ihmisistä, jota ei löydy mistään tietokannasta; sekä legitimiteetti ja asianajosalaisuus eli riippumaton asema ja lakisääteinen salassapitosuoja, jota yksikään chatbot ei voi tarjota.

Miten LKOS Law Office käyttää tekoälyä omassa työssään?

Työkaluna, ei oraakkelina. Toimistolla on oma, suljetussa ympäristössä toimiva tekoälyavustaja, jonka olemme rakentaneet ja jota ylläpidämme itse, joten asiakastieto ei valu kolmannen osapuolen yleiskäyttöiseen palveluun. Rutiininomainen tiedonhaku, asiakirjamassojen alustava läpikäynti ja runkoluonnokset hoituvat teknologialla nopeasti. Jokainen oikeuslähde tarkistetaan alkuperäisestä, eikä yksikään tekoälyn tuottama viittaus päädy asiakkaan asiakirjaan ilman että juristi on lukenut lähteen itse.

Muuttaako tekoäly lakipalveluiden hinnoittelua?

Kyllä. Kaavamainen tuntilaskutus ei palvele asiakasta silloin, kun työvaihe vie vähemmän aikaa. Tarjoamme selkeitä arvopohjaisia ja kiinteähintaisia kokonaisuuksia sekä jatkuvan palvelun malleja, joissa asiakas maksaa saavutetusta hyödystä ja varmuudesta eikä yksinomaan ajasta. Suurimmassa osassa toistuvia toimeksiantoja pystymme antamaan kiinteän hinnan.

Yhteenveto: valitse kumppani, joka hallitsee muutoksen

Meneillään oleva tekoälymurros erottelee alan toimijat kahteen leiriin: niihin, jotka kilpailevat koneen kanssa tiedon hakemisesta, ja niihin, jotka hyödyntävät teknologiaa tarjotakseen entistä syvällisempää asiantuntemusta, strategista näkemystä ja reaalista vastuuta.

LKOS Law Office kuuluu jälkimmäisiin. Kun yrityksesi kohtaa vaativia sopimusneuvotteluja, yritysjärjestelyitä tai strategisia riskipäätöksiä, älä tyydy tietokoneen tuottamaan ennusteeseen.

Tahdotko keskustella yrityksesi sopimus- ja lakiasioiden optimoinnista tekoälyaikakaudella? Ota yhteyttä LKOS Law Officen asiantuntijoihin tai katso yhteystietomme.

Read this article in English: When Information Is Free, Clients Buy Responsibility.

Yrityslähestymiskielto | Tuomioistuimen määräämä pääsykielto myymälään

Tue, 18 Aug 2026 08:24:00 +0000

Oikeusministeriön lakiehdotus toisi Suomen oikeusjärjestykseen kokonaan uuden instrumentin: tuomioistuimen määräämän pääsykiellon myymälään. Kaupan alalla ehdotusta on kutsuttu yrityslähestymiskielloksi.

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 4.6.–17.7.2026, ja lausuntoja saapui yli 45 taholta. Ehdotus ei ole ongelmaton — muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kiinnittänyt huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja soveltamisalan rajaukseen. Käymme tässä artikkelissa läpi ehdotuksen keskeisen sisällön, lausuntopalautteen pääkohdat ja sen, mitä elinkeinonharjoittajien kannattaa huomioida jo ennen lain voimaantuloa.

Keskeiset kohdat

Uusi laki: laki tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta (hanke OM159:00/2023, VN/26860/2023).
Hakija: elinkeinonharjoittaja; kiellon määräisi tuomioistuin.
Kohde: yleisön käytettävissä oleva myymälä ja ratkaisussa yksilöity välitön läheisyys. Apteekit rajattu ulkopuolelle.
Kesto: enintään yksi vuosi.
Rangaistusuhka: kiellon rikkomisesta sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Valvonta: poliisi.
Aikataulu: hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2026, lakien voimaantulo 1.6.2027.

Mistä yrityslähestymiskiellossa on kyse?

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite yrityslähestymiskiellosta toteutettaisiin luonnoksen mukaan erillisellä lailla eikä laajentamalla nykyistä lähestymiskieltolakia. Ratkaisu on lainsäädäntöteknisesti perusteltu: lähestymiskielto suojaa luonnollista henkilöä toisen henkilön yhteydenotoilta, kun taas nyt ehdotettu kielto suojaa tiettyä tilaa ja siellä työskenteleviä ja asioivia henkilöitä.

Oikeusministeriön 3.6.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta puuttumalla vakaviin ja toistuviin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Oikeusministeri Leena Meri on kuvannut ehdotusta seuraavasti:

”Kyse on uudesta oikeudellisesta keinosta puuttua myymälöissä esiintyvään häiriökäyttäytymiseen. Kaupan alan täytyy olla turvallinen työpaikka henkilökunnalle.”

Hanke on ollut vireillä elokuusta 2024, ja sen toimikausi ulottuu 31.3.2027 saakka. Käyttöönottoa varten asetettiin erillinen seurantaryhmä 2.6.2025.

Millä edellytyksillä pääsykielto voitaisiin määrätä?

Kielto perustuisi henkilön aikaisempaan käyttäytymiseen ja olisi luonteeltaan ennakollinen suojakeino. Luonnoksen mukaan pääsykielto voitaisiin määrätä yleisön käytettävissä olevaan myymälään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan taikka muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi.

Kynnys on siis kaksitasoinen. Yhtäältä riittää vakava yksittäinen rikos tai sen uhka, toisaalta myös muu häirintä, jos se on sekä vakavaa että toistuvaa. Yksittäinen myymälävarkaus tai kertaluonteinen sanaharkka ei lähtökohtaisesti täytä edellytyksiä. Käytännössä hakemuksen menestyminen edellyttää dokumentoitua tapahtumaketjua.

Kielto voitaisiin määrätä myös alaikäiselle, mutta tämä edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Kiellon sisältö, alueellinen ulottuvuus ja kesto

Pääsykiellon kohteella ei olisi oikeutta mennä myymälään ”tai sen välittömään läheisyyteen” sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin yksilöidään. Alueellinen ulottuvuus ratkaistaisiin siis tapauskohtaisesti tuomioistuimen päätöksellä, ei suoraan laissa.

Kielto voitaisiin määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Tämä on merkittävä ero suhteessa elinkeinonharjoittajan itse antamaan porttikieltoon, joka voisi luonnoksen mukaan olla voimassa rajoittamattoman ajan.

Soveltamisalan ulkopuolelle on nimenomaisesti rajattu apteekit. Rajaus liittyy lääkkeiden saatavuuteen ja terveydenhuollon palveluihin pääsyyn: pääsykielto ei saa johtaa siihen, että henkilö jää ilman välttämätöntä lääkitystä.

Menettely tuomioistuimessa ja poliisin rooli

Tuomioistuin määräisi pääsykiellon elinkeinonharjoittajan hakemuksesta. Asia käsiteltäisiin siten hakijan aloitteesta, ei viranomaisaloitteisesti. Luonnos sisältää säännökset muun muassa asian käsittelyn joutuisuudesta sekä oikeudenkäyntimaksusta, ja tuomioistuinmaksulakia muutettaisiin vastaavasti.

Kiellon valvonnasta vastaisi poliisi. Tähän liittyen muutettaisiin poliisilakia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, jotta kieltoa koskevat tiedot voidaan tallettaa ja käyttää valvonnassa. Myös lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista täsmennettäisiin vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien osalta.

Suhde kauppiaan omaan porttikieltoon — julkisrauhan rikkomisen täsmennys

Ehdotus ei poista elinkeinonharjoittajan nykyistä oikeutta antaa itse pääsykielto häiriötä aiheuttavalle henkilölle. Päinvastoin: rikoslain 24 luvun 3 §:ää julkisrauhan rikkomisesta täsmennettäisiin lisäämällä tekotapatunnusmerkkiin nimenomaisesti annetun kiellon vastaisesti julkisrauhan suojaamaan paikkaan meneminen. Muutos selkeyttäisi nykyistä tulkinnanvaraista tilannetta, jossa porttikiellon rikkomisen rangaistavuus on ollut epäselvää.

Käytännössä syntyisi kaksitasoinen järjestelmä:

**Vertailu:** elinkeinonharjoittajan antama porttikielto ja tuomioistuimen määräämä pääsykielto
	Elinkeinonharjoittajan porttikielto	Tuomioistuimen pääsykielto
Kuka määrää	Liikkeenharjoittaja itse	Tuomioistuin hakemuksesta
Kesto	Rajoittamaton	Enintään 1 vuosi
Rikkomisen arviointi	Julkisrauhan rikkominen (RL 24:3)	Pääsykiellon rikkominen
Maksimirangaistus	Vankeutta enintään 6 kk	Vankeutta enintään 1 vuosi
Valvonta	Yritys itse, vartijat	Poliisi
Kustannus yritykselle	Ei viranomaismaksua	Oikeudenkäyntimaksu ja prosessikulut

Kahden instrumentin rinnakkaisuus tarkoittaa, että tuomioistuinmenettelyyn kannattaa lähteä vasta, kun kevyempi keino on osoittautunut riittämättömäksi. Tämä on myös yksi lausuntopalautteen kiistakysymyksistä.

Lausuntopalaute: oikeusasiamies kritisoi täsmällisyyttä ja soveltamisalaa

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia antoi lausuntonsa 17.7.2026. Lausunto suhtautuu myönteisesti siihen, että poliisin, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia pääsyn rajoittamisessa selkeytetään — nykytila on tältä osin epäselvä. Sisällöllisesti lausunto on kuitenkin kriittinen. Keskeiset huomiot:

Lisäarvo jää perustelematta. Voimassa oleva oikeus sallii jo nyt liikkeenharjoittajan antaa porttikiellon, ja sen rikkominen on rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena. Luonnos ei riittävästi perustele, mitä uutta tuomioistuinmenettely tuo.
Soveltamisala on kapea ja rajanveto epäselvä. Sääntely koskisi vain myymälöitä, vaikka vastaavia ongelmia esiintyy ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja muissa yleisölle avoimissa tiloissa. Myymälän erottaminen muusta liiketilasta jää tulkinnanvaraiseksi.
”Välitön läheisyys” ilman lakiin kirjattuja kriteerejä. Kun kiellon maantieteellinen ulottuvuus jää yksinomaan tuomioistuimen harkintaan, kiellon kohteen on vaikea ennakoida, missä liikkuminen on kiellettyä. Tämä on ongelmallista perusoikeusrajoitusten täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta.
Menettelylliset epäkohdat. Ilmaus ”olosuhteiden edellyttämällä tavalla” antaa heikommat takeet asian kiireellisestä käsittelystä kuin voimassa olevat kiireellisten asioiden menettelysäännökset. Todistelua koskeva ehdotettu sanamuoto on lisäksi jännitteinen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten kanssa.
Henkilötietojen säilytysajat puuttuvat. Arkaluonteisten poliisin tietojen säilytysajoista ei ehdoteta nimenomaisia säännöksiä, mikä on ongelmallista henkilötietojen suojaa koskevien valtiosääntöisten vaatimusten kannalta.

Lausunnossa esitetään korjauksina muun muassa terminologian yhdenmukaistamista ehdotetun lain 3, 6 ja 8 §:n välillä, alueellista ulottuvuutta ohjaavien kriteerien kirjaamista lakiin, nimenomaista tietojen hävittämisvelvollisuutta sekä sen harkitsemista, soveltuisiko riita-asioiden ratkaisemiseen paremmin sopiva menettelymalli.

Miksi sääntelyä ehdotetaan? Taustatilastot

Luonnoksessa esitetyt luvut kuvaavat ongelman laajuutta kaupan alalla:

56 % kaupan alan toimipaikoista oli joutunut varkausrikosten uhriksi.
17 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta väkivaltaa tai uhkailua — näistä teoista 90 % oli uhkailuja ja 10 % pahoinpitelyjä.
6 %:ssa toimipaikoista oli esiintynyt työntekijään kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista.
2 %:iin toimipaikoista oli kohdistunut ryöstö tai sen yritys.

Kaupan liitto on kannattanut ehdotusta. Liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb on todennut lakiesityksen vastaavan kaupan alan pitkään esiin nostamiin tarpeisiin.

Aikataulu ja mitä yritysten kannattaa tehdä jo nyt

Lausuntokierros päättyi 17.7.2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027. Sisältö voi vielä muuttua sekä jatkovalmistelussa että eduskuntakäsittelyssä — erityisesti perustuslakivaliokunnan arvio kiellon alueellisesta ulottuvuudesta ja henkilötietojen käsittelystä on syytä seurata.

Elinkeinonharjoittajan kannattaa valmistautua seuraavasti:

Rakenna dokumentointikäytäntö jo nyt. Hakemuksen menestyminen edellyttää näyttöä toistuvasta ja vakavasta käyttäytymisestä. Tapahtumailmoitukset, rikosilmoitusnumerot, kameratallenteiden säilytysajat ja työntekijöiden kirjaukset on syytä saada järjestelmälliseen muotoon.
Tarkista tallenteiden ja tietojen käsittelyn lainmukaisuus. Dokumentointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä. Käsittelyperuste, säilytysajat ja informointi on syytä käydä läpi ennen kuin aineistoa kerätään hakemusta silmällä pitäen.
Selkeytä nykyinen porttikieltokäytäntö. Kun julkisrauhasäännöstä täsmennetään, kiellon antamistavalla ja todennettavuudella on aiempaa suurempi merkitys. Suullinen kielto ilman kirjausta on heikko lähtökohta.
Käy läpi vartiointisopimukset. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia koskevat muutokset vaikuttavat siihen, mitä palveluntuottajalta voi ja kannattaa sopimuksessa edellyttää.
Arvioi menettelyn kustannukset. Tuomioistuinmenettely on porttikieltoa raskaampi ja maksullinen keino. Kannattaa määritellä etukäteen, minkä tasoisissa tilanteissa hakemukseen ryhdytään.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on yrityslähestymiskielto?

Yrityslähestymiskielto on puhekielinen nimitys hallitusohjelman kirjaukselle, joka toteutettaisiin uudella lailla tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta. Kyse ei ole lähestymiskieltolain laajentamisesta, vaan erillisestä keinosta, jolla elinkeinonharjoittaja voi hakea tuomioistuimelta kieltoa, joka estää nimetyn henkilön pääsyn myymälään.

Kuinka pitkäksi aikaa pääsykielto voitaisiin määrätä?

Enintään yhdeksi vuodeksi. Elinkeinonharjoittajan itse antama porttikielto voisi sen sijaan olla voimassa toistaiseksi.

Mihin tiloihin pääsykielto voitaisiin määrätä?

Yleisön käytettävissä olevaan myymälään ja tuomioistuimen ratkaisussa yksilöityyn myymälän välittömään läheisyyteen. Apteekit on rajattu ulkopuolelle. Ravintolat ja kauppakeskukset eivät luonnoksessa kuulu soveltamisalaan.

Mikä on rangaistus pääsykiellon rikkomisesta?

Sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Elinkeinonharjoittajan antaman porttikiellon rikkominen arvioitaisiin julkisrauhan rikkomisena, jonka enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Poistaisiko uusi laki kauppiaan oikeuden antaa itse porttikielto?

Ei. Liikkeenharjoittajalla säilyisi lähtökohtaisesti oikeus antaa itse pääsykielto. Rikoslain julkisrauhasäännöstä täsmennettäisiin niin, että kiellon vastainen meneminen on nimenomaisesti rangaistavaa.

Milloin laki tulisi voimaan?

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2026 ja lait tulisivat voimaan 1.6.2027.

Voidaanko pääsykielto määrätä alaikäiselle?

Luonnoksen mukaan kyllä, mutta se edellyttäisi erityistä harkintaa lapsen perusoikeuksien turvaamiseksi.

Miten LKOS Law Office voi auttaa

Avustamme elinkeinonharjoittajia ja kiinteistöjen haltijoita muun muassa seuraavissa:

häiriötilanteiden dokumentointikäytäntöjen ja sisäisten ohjeiden laatimisessa
porttikieltojen antamista koskevat menettelyohjeet ja mallipohjat
kameravalvonnan ja tapahtumatietojen tietosuoja-arvioinnit
vartiointi- ja turvallisuuspalvelusopimusten tarkastus
pääsykieltohakemusten valmistelu ja edustaminen tuomioistuimessa lain tultua voimaan
työturvallisuusvelvoitteiden arviointi väkivallan uhkaa sisältävissä tehtävissä
lausuntojen ja vaikuttamiskirjelmien laatiminen lainsäädäntöhankkeissa

Palvelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi. Tutustu palveluihimme: Työoikeus, Sopimusoikeus ja Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu, tai ota yhteyttä.

Read this article in English: Business Restraining Order in Finland: Court-Ordered Access Bans for Retail Premises.

Lähteet

Oikeusministeriö: Hanke Yrityslähestymiskielto, OM159:00/2023 (VN/26860/2023)
Oikeusministeriö 3.6.2026: Lakiehdotus yrityslähestymiskiellosta lausuntokierroksella
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi, 4.6.2026
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunto 17.7.2026

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamistarkoitukseen, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa. Artikkeli perustuu 18.8.2026 saatavilla olleeseen aineistoon, ja se käsittelee lainsäädäntöhanketta, jonka sisältö voi muuttua jatkovalmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä. Emme vastaa artikkelin perusteella tehdyistä toimenpiteistä.

LKOS Law Office Oy
Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
office@lkoslaw.fi · Y-tunnus 2666655-6

Tullimaksu 1.7.2026: 3 euron tulli alle 150 euron lähetyksistä – näin uusi maksu toimii

Sat, 04 Jul 2026 04:21:00 +0000

Julkaistu: 4.7.2026 | LKOS Law Office Oy

Read this article in English

EU:n uusi kiinteä 3 euron tullimaksu alle 150 euron pienlähetyksille tuli voimaan 1.7.2026. Muutos koskee EU:n ulkopuolelta saapuvia verkkokauppalähetyksiä – myös IOSS-järjestelmään rekisteröityneiden myyjien lähetyksiä, jotka aiemmin saapuivat tullitta. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten maksu määräytyy, kuka sen maksaa, miten kesä–heinäkuun vaihteessa tilatut paketit käsitellään ja mitä yritysten on syytä tarkistaa nyt, kun sääntö on voimassa.

Tämä artikkeli täydentää laajempaa katsaustamme EU:n tulliuudistus 2026–2037 – mitä muuttuu, milloin ja miten yritysten kannattaa varautua? sekä tammikuussa 2026 julkaistua ennakkopäivitystämme neuvoston ratkaisusta.

Mikä muuttui 1.7.2026?

Aiemmin enintään 150 euron arvoiset lähetykset EU:n ulkopuolelta olivat käytännössä tullittomia (ns. de minimis -tullivapaus). Heinäkuun alusta 2026 lukien tämä tullivapaus ei enää toteudu entisellä tavalla: jokaisesta alle 150 euron lähetyksen tavaraerästä peritään kiinteä 3 euron tullimaksu.

Maksu perustuu neuvoston asetukseen (EU) 2026/382 ja on osa laajempaa EU:n tulliuudistusta. Kyseessä on väliaikainen ratkaisu, joka on voimassa, kunnes EU Customs Data Hub mahdollistaa tuotekohtaisen tullien laskennan myös pienlähetyksille (arviolta 2028 alkaen).

Arvonlisäverotus ei muuttunut: maahantuonnin ALV peritään kuten ennenkin, tullimaksun lisäksi.

Miten 3 euron tullimaksu lasketaan – tavaraerä ratkaisee

Maksu ei ole pakettikohtainen vaan tavaraeräkohtainen. Tavaraerällä tarkoitetaan tullauksessa keskenään samanlaisia tuotteita, joilla on sama tullinimike ja sama alkuperämaa.

Käytännössä:

Yksi tavaraerä = 3 €. Jos paketissa on kaksi samanlaista paitaa Kiinasta, ne muodostavat yhden tavaraerän ja tullimaksu on 3 euroa.

Erilaiset tuotteet = useampi tavaraerä. Jos samassa lähetyksessä on paita ja sukat, ne ilmoitetaan eri tavaraerinä ja maksu on yhteensä 6 euroa. Kolmen erilaisen tuotteen paketista maksu on 9 euroa, ja niin edelleen.

Huomio ilmoituskäytännöistä: myös samanlaiset tuotteet voidaan teknisistä syistä ilmoittaa erillisinä tavaraerinä, jolloin maksu peritään jokaisesta erästä. Verkkokauppojen ja huolitsijoiden ilmoituskäytännöt vaikuttavat siis suoraan lopulliseen kustannukseen – tämä kannattaa ottaa huomioon sekä kuluttajana että logistiikkasopimuksia laativana yrityksenä.

Tilasin paketin kesäkuussa – maksanko uutta tullimaksua?

Ratkaiseva ajankohta ei ole tilaus-, lähetys- eikä saapumispäivä, vaan tullauksen hyväksymispäivä:

Jos tullaus on hyväksytty viimeistään 30.6.2026, tullimaksua ei peritä – vaikka tullaus valmistuisi ja paketti luovutettaisiin vasta heinäkuun puolella.
Jos tullaus hyväksytään 1.7.2026 tai sen jälkeen, 3 euron tullimaksu peritään.

Tullaus katsotaan hyväksytyksi, kun sille on annettu MRN-viitenumero (Suomessa vuonna 2026 alkuosalla 26FI). Tullauksen ei siis tarvitse olla loppuun asti käsitelty – riittää, että ilmoitus on onnistuneesti jätetty Tullille.

Kuka maksaa tullimaksun – myyjä, alusta vai ostaja?

Vastaus riippuu myyjän IOSS-asemasta:

Myyjällä on IOSS-tunniste: myyjä tai tämän edustaja tekee tullauksen ja maksaa tullimaksun sekä arvonlisäveron. Ostaja ei 1.7.2026 alkaen voi enää tullata tällaista pakettia itse. Käytännössä kustannus siirtyy tuotteen hintaan tai erilliseksi maksuksi kassalla – suurten alustojen (esimerkiksi aasialaiset halpaverkkokaupat) hinnoittelussa muutos näkyy jo.

Myyjällä ei ole IOSS-tunnistetta: ostaja tullaa paketin itse (tai kuljetusyritys tekee sen hänen puolestaan) ja maksaa tullimaksun sekä arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.

Yrityksille tämä tarkoittaa, että maksuvelvollisuuden kohdentuminen on viime kädessä sopimus- ja toimitusmallikysymys: kuka toimii maahantuojana, mitä Incoterms-lauseketta käytetään ja miten kulut on sisällytetty hintaan. Epäselvä vastuunjako näkyy nopeasti katteessa ja asiakaskokemuksessa. Autamme näissä kysymyksissä osana tullauspalveluitamme.

Entä yli 150 euron lähetykset?

Niiden osalta mikään ei muuttunut. Yli 150 euron arvoisista lähetyksistä peritään edelleen tullinimikkeen mukainen tulli ja arvonlisävero kuten tähänkin asti.

Miksi EU otti maksun käyttöön?

Taustalla on halpatuontilähetysten määrän raju kasvu ja sen lieveilmiöt: epäreilu kilpailuasetelma EU-myyjiin nähden, lähetysten alihinnoittelu ja petosriskit, tuoteturvallisuushuolet sekä lähetysten pilkkomisesta aiheutuva ympäristökuorma. Kiinteä maksu on nopea keino puuttua näihin jo ennen kuin tulliuudistuksen laajemmat rakenteet – EU Customs Agency (2028) ja EU Customs Data Hub (2032–2037) – ovat käytössä.

Mitä yritysten kannattaa tarkistaa nyt, kun maksu on voimassa?

Moni yritys ehti valmistautua – nyt on oikea hetki varmistaa, että muutos on viety käytäntöön asti:

Hinnoittelu ja katelaskenta: onko 3 euron tavaraeräkohtainen maksu (ja marraskuussa 2026 tuleva e-kaupan käsittelymaksu) huomioitu hinnoissa ja marginaaleissa?
Tavaraerärakenne: ilmoitetaanko lähetyksenne tarpeettoman monena tavaraeränä? Ilmoituskäytäntöjen optimointi voi laskea kustannuksia suoraan.
Sopimukset ja Incoterms: onko maahantuojan rooli ja tullimaksun kohdentuminen kirjattu selkeästi asiakas-, alusta- ja huolintasopimuksiin?
IOSS-prosessit: jos olette IOSS-rekisteröitynyt myyjä tai edustatte sellaista, varmistakaa että tullaus- ja maksuprosessit toimivat uuden mallin mukaisesti.
Sähköinen tiedoksianto: muistutuksena, että Suomessa Tullin päätökset katsotaan vuoden 2026 alusta tiedoksi saaduiksi heti, kun ne ovat sähköisessä järjestelmässä nähtävissä – oikaisu- ja valitusajat alkavat kulua välittömästi. Seurantavastuut on syytä olla nimettyinä.

Usein kysytyt kysymykset

Koskeeko 3 euron tullimaksu kaikkia alle 150 euron paketteja?

Maksu koskee EU:n ulkopuolelta saapuvia enintään 150 euron arvoisia lähetyksiä, joiden tullaus hyväksytään 1.7.2026 tai sen jälkeen. Maksu peritään tavaraeräkohtaisesti, joten usean erilaisen tuotteen paketista maksu voi olla enemmän kuin 3 euroa.

Maksanko tullimaksun Temu-, Shein- tai AliExpress-tilauksesta?

Pääsääntöisesti kyllä. Jos myyjä on rekisteröitynyt IOSS-järjestelmään, myyjä hoitaa tullauksen ja maksun – kustannus näkyy tyypillisesti hinnassa tai kassalla. Jos myyjällä ei ole IOSS-tunnistetta, maksat tullimaksun ja arvonlisäveron itse tullauksen yhteydessä.

Muuttuiko arvonlisäverotus samalla?

Ei. Maahantuonnin ALV peritään kuten ennenkin. Uusi 3 euron maksu on tulli, joka tulee ALV:n päälle.

Onko 3 euron maksu pysyvä?

Ei – kyseessä on siirtymäkauden ratkaisu. Kun EU:n tulliuudistuksen seuraavat vaiheet (EU Customs Agency 2028, EU Customs Data Hub 2032–2037) etenevät, pienlähetysten tullit lasketaan jatkossa tuotekohtaisesti.

Mitä jos tilasin paketin kesäkuussa mutta se saapuu heinäkuussa?

Ratkaisevaa on tullauksen hyväksymispäivä. Kesäkuussa hyväksytty tullaus (MRN-viite saatu 30.6.2026 mennessä) on maksuton; heinäkuussa hyväksytystä tullauksesta maksu peritään.

Mihin lainsäädäntöön maksu perustuu?

Neuvoston asetukseen (EU) 2026/382 sekä unionin tullikoodeksin delegoituun asetukseen (EU) 2015/2446 (liite B). Muutos on osa laajempaa EU:n tulliuudistusta.

LKOS Law Office apunasi tullimuutoksissa

Autamme yrityksiä tullauksen, verkkokaupan tuontimallien, tariffiluokittelun ja sopimusvastuiden kysymyksissä käytännönläheisesti – hinnoittelun päivityksestä huolinta- ja alustasopimusten vastuulausekkeisiin. Tutustu palveluihimme: Tullaus ja Pakotteet ja kansainvälinen kauppa, tai ota suoraan yhteyttä asiantuntijoihimme Oscari Seppälä ja Liene Krumina.

Tämä artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä muodosta oikeudellista neuvontaa yksittäistapaukseen.

Veneen eli kauppa-aluksen ostosta ulkomailta – mitä ostajan tulee tietää

Thu, 21 May 2026 13:42:00 +0000

Julkaistu: 23.7.2018

Päivitetty: 21.5.2026

Kirjoittaja: Oscari Seppälä

Kategoria: Merioikeus

Ostettaessa käytettyä kauppa-alusta tai venettä ulkomailta kaupan osapuolten on syytä huomioida, että kauppa-alusmarkkinoilla on käytössä vakioehtopohjaisia sopimusmalleja. Tunnetuin näistä on norjalaiset myyntiehdot SALEFORM 1993, jotka määrittävät käytännössä kansainvälisten markkinapaikkojen toiminnan.

Kansainvälisiä kauppa-alusmarkkinoita hallitsevat vakioehdot

Norjalaiset myyntiehdot on laatinut alkujaan Norjan Varustamoliitto. Niitä kutsutaan Norwegian Sale Form Memorandum of Agreement (NSF). Kyseiset ehdot ovat tulleet laajalti käyttöön, koska BIMCO (Baltic and International Maritime Council) on hyväksynyt ja ottanut ehdot käyttöön.

Norjalaisia myyntiehtoja on säännöllisesti päivitetty. Viimeisimmät versiot ovat:

SALEFORM 2012 – uusin versio, merkittäviä muutoksia mm. määritelmien ja luovutusasiakirjojen osalta
SALEFORM 1993 – edelleen laajalti käytössä kansainvälisillä markkinoilla

Ehtojen eri versiot eroavat toisistaan merkittävästi mm. määritelmien, bunkkerinmaksun sekä luovutuksen yhteydessä toimitettavien asiakirjojen osalta.

Kansainvälisillä markkinoilla on käytössä myös muita vakiosopimusehtoja:

NIPPONSALE 1999 – Japanin Varustamoliiton laatimat ehdot, toiseksi yleisimmät SALEFORMin jälkeen, erityisesti laajasti käytössä Aasiassa
Singapore Ship Sale Form (SSF) – vuonna 2011 käyttöönotetut ehdot, laadittu selventämään NSF SALEFORM 1993:ssa havaittuja ongelmakohtia

Kauppa-aluskaupassa niin uusien kuin käytettyjen alusten osalta edellä mainitut vakioehdot ovat kaupan keskiössä. Ehtojen tulkinta-apuna on laaja oikeuskäytäntö. Lähtökohtaisesti vakioehdoissa soveltuvana lakina on Englannin laki, ja erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä ellei toisin sovita.

Vakioehtojen käyttö ja sopimuksen laadinta kauppa-aluskaupassa

Riippumatta siitä, mitä vakioehtoja käytetään, on tärkeää muistaa: vakioehdot ovat sopimusneuvottelujen lähtökohta, eivät valmis sopimus. Jokaisella kaupalla on omat erityispiirteensä, eikä yksikään vakioehtoinen sopimuskokonaisuus sellaisenaan sovellu yksittäiseen kauppaan.

Tärkeintä kauppasopimusta viimeisteltäessä on, että aluksen omistaja ja ostaja yhdessä neuvonantajiensa kanssa varmistavat, että lopullinen kauppasopimus vastaa osapuolten neuvottelemaa kaupallista sopimusta.

Ota yhteyttä – LKOS Law Office

LKOS Law Office avustaa säännöllisesti kansainvälisen kaupan ja merioikeuden erityiskysymyksissä. Olemme NewLaw-liikejuridiikan boutique-toimisto, joka tarjoaa myös trade compliance -palvelua kansainvälisen kaupan tueksi. Palvelumme: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.

Tahtoessanne keskustella kauppa-aluskaupan erityiskysymyksistä tai muusta omaisuuden kauppaan liittyvästä, pyydämme olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostilla office@lkoslaw.fi tai puhelimitse +358 44 516 8648.

Tämän artikkelin asiantuntija on Oscari Seppälä. Tutustu myös hänen LinkedIn-profiiliinsa. Seuraa meitä myös LinkedInissä saadaksesi viimeisimmät uutisemme.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.

LKOS Law Office neuvoi SIA OŠUKALNS:ia Suomen Tervaleppä Oy:n hankinnassa Suomessa

Fri, 08 May 2026 06:59:00 +0000

Tapausviite

LKOS Law Office neuvoi SIA OŠUKALNS:ia, Jēkabpilsissä toimivaa latvialaisyritystä, sen hankkiessa suomalaisen Suomen Tervaleppä Oy:n osakekannan

Rajat ylittävä osakekauppa, jossa latvialainen metsäalan toimija osti pitkäaikaisen suomalaisen liikekumppaninsa. Toimeksiantomme kattoi oikeudellisen due diligence -tarkastuksen, kaupan dokumentaation laadinnan ja asiakkaan neuvomisen kaupan toteutukseen saakka — neuvonta annettiin latviaksi Suomessa toimivalta liikejuristilta.

Asian vastuujuristit olivat Liene Krumina ja Oscari Seppälä.

Tapauksen tausta

LKOS Law Office neuvoi SIA OŠUKALNS:ia, Jēkabpilsissä toimivaa latvialaisyritystä, sen ostaessa suomalaisen Suomen Tervaleppä Oy:n osakekannan.

SIA OŠUKALNS:sta

SIA OŠUKALNS on Jēkabpilsissä toimiva latvialaisyritys, joka toimii metsätalous-, puunjalostus- ja siihen liittyvillä toimialoilla. Suomen Tervaleppä Oy:n hankinta merkitsi tärkeää askelta yhtiön laajentumisessa Suomen ja laajemman Pohjoismaisen markkinan suuntaan.

Suomen Tervaleppä Oy oli ollut SIA OŠUKALNS:in pitkäaikainen liikekumppani Suomessa, erityisesti saunamateriaalien segmentissä. Kauppa mahdollisti SIA OŠUKALNS:in aseman vahvistamisen Suomessa ja yhtiön kasvun Pohjoismaisella markkinalla.

Tehtävämme

SIA OŠUKALNS tarvitsi tukeamme suomalaisen yhtiön hankintaan ja siihen liittyvään rajat ylittävään yrityskauppaprosessiin.

Toimeksiantomme sisälsi oikeudellisen due diligence -tarkastuksen suorittamisen, yrityskaupan dokumentaation laadinnan sekä asiakkaan neuvomisen koko hankintaprosessin ajan. Tuimme asiakasta selvittämällä yrityskaupan suomalaisia oikeudellisia ja liiketoiminnallisia vaatimuksia sekä varmistamalla, että kaupan dokumentaatio heijasti sovittuja kaupallisia ehtoja selkeästi ja asianmukaisesti.

Latvialaistaustaisena, Suomessa toimivana liikejuristina Liene Krumina auttoi asiakasta navigoimaan suomalaisessa liiketoimintaympäristössä varmistaen selkeän viestinnän latvialaisasiakkaan, suomalaisen vastapuolen ja paikallisten neuvonantajien välillä.

Asiakas korosti, että juridisen tuen saaminen omalla äidinkielellä oli tärkeä osa prosessia. Mahdollisuus kommunikoida latviaksi ja samalla saada neuvontaa Suomessa toimivalta liikejuristilta, jolla on ymmärrys paikallisesta lainsäädännöstä ja liiketoiminnan vaatimuksista, teki rajat ylittävästä yrityskaupasta selkeämmän, tehokkaamman ja helpommin hallittavan asiakkaan näkökulmasta.

Tämä toimeksianto kuvastaa tilannetta, jossa olemme parhaimmillamme: tuemme yrityksiä rajat ylittävissä yrityskaupoissa tarjoamalla oikeudellista neuvontaa, joka on teknisesti asiantuntevaa, käytännöllistä ja helposti ymmärrettävää.

Asian vastuujuristit olivat Liene Krumina ja Oscari Seppälä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä oli LKOS Law Officen rooli SIA OŠUKALNS:in hankinnassa?

LKOS Law Office neuvoi SIA OŠUKALNS:ia sen hankkiessa Suomen Tervaleppä Oy:n osakekannan Suomessa. Työmme sisälsi oikeudellisen due diligence -tarkastuksen, kaupan dokumentaation laadinnan sekä asiakkaan neuvomisen koko yrityskauppaprosessin ajan.

Miksi latviankielinen oikeudellinen tuki Suomessa oli tärkeää tässä kaupassa?

Kauppaan liittyi latvialaisyritys, joka hankki omistukseensa suomalaisen yhtiön. Suomessa toimiva latvialaistaustainen liikejuristi auttoi asiakasta kommunikoimaan selkeästi, ymmärtämään suomalaista lainsäädäntöä ja liiketoimintaympäristöä sekä hallitsemaan hankintaprosessia tehokkaammin.

Miksi paikallinen oikeudellinen tuki on tärkeää rajat ylittävissä yrityskaupoissa?

Rajat ylittävissä yrityskaupoissa paikallinen oikeudellinen tuki auttaa ostajaa ymmärtämään kohdeyhtiön oikeudellisen aseman, tunnistamaan kaupan riskejä, valmistelemaan asianmukaisen dokumentaation sekä varmistamaan, että yrityskauppa toteutetaan paikallisen lainsäädännön vaatimusten ja markkinakäytäntöjen mukaisesti.

Suunnitteletko yrityskauppaa Suomessa?

Avustamme ulkomaisia ostajia suomalaisissa yrityskaupoissa rakenteen suunnittelusta kaupan toteutukseen. Tutustu palveluihimme: Yrityskauppa ja yritysjärjestely ja Ulkomainen ostaja: yrityskauppa Suomessa, lue lisää asiakastarinoita tai ota yhteyttä.

Read this article in English: LKOS Law Office advised SIA OŠUKALNS on the acquisition of Suomen Tervaleppä Oy.

Ylikuormamaksu Suomessa — 55 000 euron maksu kumottu saksalaiselle kuljetusyhtiölle

Tue, 21 Apr 2026 10:04:00 +0000

Keskeiset kohdat

Tapaus: saksalaiselle kuljetusyhtiölle määrätty noin 55 000 euron ylikuormamaksu.
Lopputulos: maksu kumottiin kokonaisuudessaan ilman pitkittynyttä hallintomenettelyä.
Peruste: ylikuormamaksu on hallinnollinen päätös, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.
Tavallisia kumoamisperusteita: punnituserheet, virheellinen ajoneuvoluokitus, menettelyvirheet.
Toimi heti: dokumentoi olosuhteet, pyydä punnitustulokset ja päätös, älä maksa ennen arviota.

55 000 euron ylikuormamaksu — kumottu kokonaisuudessaan

Saksalainen kuljetusyhtiö sai noin 55 000 euron ylikuormamaksun Suomen poliisilta liittyen yhtiön kuljetustoimintaan Suomen yleisillä teillä.

Kuljetusyhtiö kääntyi LKOS Law Officen puoleen. Tiimimme toimi nopeasti — analysoi tosiseikat ja oikeudellisen tilanteen, valmisteli tarvittavat oikaisuvaatimukset ja oli suoraan yhteydessä viranomaisiin. Tuloksena maksu kumottiin kokonaisuudessaan ilman pitkittynyttä hallintomenettelyä.

”Haluamme ilmaista vilpittömän kiitollisuutemme erinomaisesta tuestanne kansainvälisessä oikeudellisessa asiassamme. Tiiminne oli aina tavoitettavissa ja vastasi kysymyksiimme nopeasti ja perusteellisesti, mikä antoi meille suurta luottamusta koko prosessin ajan. Olimme erityisen vaikuttuneita siitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti hoiditte tilanteen. Asiantuntemuksenne ja omistautumisenne ansiosta asia ratkesi sujuvasti ja ongelmitta.”

— Kansainvälinen maantiekuljetusyritys, Saksa

Ylikuormamaksu Suomessa — mitä kansainvälisten kuljetusyritysten tulee tietää

Suomessa noudatetaan tiukkoja painorajoja hyötyajoneuvojen osalta yleisillä teillä. Kun ajoneuvo ylittää sallitut akseli- tai kokonaispainorajat, poliisi voi määrätä ylikuormamaksun paikalla. Kyseessä on hallinnollinen maksu, ei rikosoikeudellinen seuraamus, mutta taloudelliset seuraukset voivat olla merkittäviä — 10 000–50 000 euron tai sitä suuremmat maksut eivät ole harvinaisia.

Ulkomaisille kuljetusyrityksille, jotka eivät tunne suomalaista sääntelykäytäntöä, tilanne voi olla erityisen haastava: kielimuuri, vieraat menettelyt ja lyhyet määräajat luovat todellisen riskin siitä, että maksu jää riitauttamatta, vaikka perusteita kumoamiselle olisi.

Ylikuormamaksuun voi hakea muutosta

Ylikuormamaksu ei ole lopullinen ratkaisu. Kyseessä on hallinnollinen päätös, johon voi hakea muutosta esittämällä oikea tosiasiallinen ja oikeudellinen perustelu päätöksen tehneelle viranomaiselle. Kumoamisperusteita voivat olla punnituserheet, virheellinen ajoneuvoluokitus, menettelyvirheet tai olosuhteet, jotka vähentävät tai poistavat vastuun.

Menestyminen edellyttää nopeaa toimintaa, sovellettavan sääntelyn tuntemusta ja selkeitä, hyvin perusteltuja oikaisuvaatimuksia.

Mitä tehdä, jos yrityksesi saa ylikuormamaksun Suomessa

Jos ajoneuvosi pysäytetään ja ylikuormamaksu määrätään, on syytä toimia välittömästi: dokumentoi kaikki olosuhteet huolellisesti, pyydä kopiot punnitustuloksista ja virallisesta päätöksestä, merkitse muistiin määräpäivät ja — ennen kaikkea — hae oikeudellista neuvontaa ennen maksun hyväksymistä tai maksamista.

Kokenut kuljetusoikeuteen erikoistunut liikejuridiikantoimisto voi arvioida, onko maksuun mahdollista hakea muutosta, hoitaa viranomaisyhteydenpidon puolestasi ja hakea maksun kumoamista tai alentamista, mikäli tosiseikat sitä tukevat.

LKOS Law Office — kuljetusoikeuden asiantuntija kansainvälisille toimijoille

LKOS Law Officessa kuljetusoikeus on yksi ydinosaamisalueistamme. Edustamme säännöllisesti kansainvälisiä kuljetusyrityksiä, huolintaliikkeitä ja logistiikkayhtiöitä suomalaisissa kuljetusoikeudellisissa asioissa — mukaan lukien ylikuormamaksut, erikoiskuljetusluvat, kabotaasisäännöt ja kuljetusriidat.

Palvelemme englanniksi, suomeksi ja latviaksi, mikä tekee meistä luonnollisen kumppanin rajat ylittäville kuljetustoimijoille.

Asian hoiti Oscari Seppälä, LKOS Law Officen Specialist Partner.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on ylikuormamaksu Suomessa?

Ylikuormamaksu on hallinnollinen maksu, jonka poliisi määrää, kun hyötyajoneuvo ylittää sallitut akseli- tai kokonaispainorajat Suomen yleisillä teillä. Maksu lasketaan ylityksen laajuuden perusteella ja voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kuinka suuri ylikuormamaksu voi olla Suomessa?

Ylikuormamaksut voivat olla huomattavia. Maksut 10 000–50 000 euroa tai enemmän eivät ole harvinaisia merkittävissä painorajojen ylityksissä. Tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa maksu oli noin 55 000 euroa.

Voiko poliisin määräämän ylikuormamaksun kumota?

Kyllä. Ylikuormamaksu on hallinnollinen päätös, johon voi hakea muutosta asianmukaisilla oikaisuvaatimuksilla. LKOS Law Office kumosi 55 000 euron ylikuormamaksun kokonaisuudessaan esittämällä oikean oikeudellisen ja tosiasiallisen perustelun suoraan päätöksen tehneelle viranomaiselle.

Mitä ulkomaisen kuljetusyrityksen tulee tehdä ylikuormamaksun yhteydessä Suomessa?

Ulkomaisen kuljetusyrityksen tulee dokumentoida kaikki olosuhteet huolellisesti, pyytää kopiot punnitustuloksista ja virallisesta päätöksestä, merkitä muistiin määräpäivät sekä hakea oikeudellista neuvontaa ennen maksun hyväksymistä tai maksamista. Kokenut kuljetusoikeuteen erikoistunut lakitoimisto voi arvioida, onko maksua mahdollista riitauttaa.

Edustaako LKOS Law Office ulkomaisia kuljetusyhtiöitä ylikuormamaksuasioissa?

Kyllä. LKOS Law Office edustaa säännöllisesti kansainvälisiä kuljetusyrityksiä, huolintaliikkeitä ja logistiikkayhtiöitä suomalaisissa kuljetusoikeudellisissa asioissa. Lisätietoja: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.

Kuka hoitaa ylikuormamaksuasiat LKOS Law Officessa?

Ylikuormamaksu- ja kuljetusoikeudelliset asiat hoitaa Oscari Seppälä, LKOS Law Officen Specialist Partner, joka on erikoistunut kuljetus- ja merioikeuteen.

Onko yrityksesi saanut ylikuormamaksun Suomessa?
Ota yhteyttä tai varaa tapaaminen.

Read this article in English: LKOS Law Office reversed a EUR 55,000 overload fine for a German transport client.

Erikoiskuljetus Suomessa: kytkentäkatsastus, luvat ja ylikuormamaksu — mitä toimijoiden on tiedettävä

Thu, 09 Apr 2026 10:39:00 +0000

LKOS Law Office Oikeudellinen katsaus Liikennelainsäädäntö Huhtikuu 2026

Suomessa on vakiintunut sääntelyjärjestelmä erikois- ja raskaiden kuljetusten hallinnoimiseksi. Ulkomaisille erikoiskuljetuksen harjoittajille — olipa kyseessä saksalainen, balttilainen tai muualta Euroopasta tuleva toimija — pakollisten ennakkovaatimusten tunteminen on välttämätöntä. Laiminlyönti voi johtaa huomattaviin taloudellisiin seuraamuksiin, lupien ja rekisteröintitodistuksen takavarikkoon sekä koko kuljetusyksikön pysäyttämiseen.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset oikeudelliset velvoitteet ja käytännön sudenkuopat. Erityisenä painopisteenä on vaatimus, joka jää ulkomaisilta toimijoilta usein huomaamatta: kytkentäkatsastusvelvollisuus (EN: coupling inspection), joka on täytettävä ennen kuin erikoiskuljetusyhdistelmä saa siirtyä suomalaiselle yleiselle tielle.

Mikä on erikoiskuljetusajoneuvo?

Erikoiskuljetusajoneuvo (EN: special transport vehicle) on ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, jonka mitat tai massa ylittävät tieliikenteessä yleisesti sallitut rajat Suomen lainsäädännön mukaan. Tällainen kuljetus edellyttää lupaviranomaisen myöntämää erikoiskuljetuslupaa — nykyisin lupaviranomaisena toimii Elinvoimakeskus (aiemmin ELY-keskus).

Tyypillisiä esimerkkejä ovat raskaat moduuliperävaunut, monikieliset matalalavaperävaunut sekä suurten rakennusteollisuuden tai teollisuuden laitteiden kuljetusajoneuvot. Näitä ajoneuvoja käytetään yleisesti infrastruktuuri-, energia- ja raskaan teollisuuden logistiikkaketjuissa Suomeen ja Suomen kautta.

Lupavaatimukset: asiat kuntoon ennen saapumista

Ulkomaisen toimijan, joka tuo erikoiskuljetuksen Suomeen, on hankittava erikoiskuljetuslupa (EN: special transport permit) etukäteen. Luvassa määritetään:

hyväksytty reitti ja kuljetuksen ajankohta;
suurimmat sallitut mitat ja akselimassat;
mahdolliset saattoajoneuvovaatimukset; sekä
mahdolliset aikarajoitukset tai tieviranomaisten ilmoitusvelvollisuudet.

Ulkomaiset toimijat käyttävät usein suomalaista alihankkijaa luvan hakemiseen ja logististen järjestelyiden hoitamiseen. Tämä on täysin sallittua, mutta ulkomainen toimija vastaa itse täysimääräisesti velvoitteiden noudattamisesta myös niiltä osin kuin alihankkija ei ole niitä selkeästi viestinyt.

Kytkentäkatsastusvelvollisuus: pakollinen ennakkoedellytys

Tässä kohtaa monet ulkomaiset toimijat kohtaavat odottamansa oikeudellisen vaatimuksen.

Velvollisuus perustuu ajoneuvolain (82/2021) 146 ja 147 §:ään. Pykälä 146 määrittää, milloin kytkentäkatsastus on pakollinen; pykälä 147 sääntelee sen sisältöä ja menettelyä. Nämä säännökset korvasivat aiemman ajoneuvolain (1090/2002) 62 §:n.

Sääntelyhistoria on tärkeä taustatekijä. Kytkentäkatsastusvelvollisuuden ulottaminen nimenomaisesti ulkomaisiin yhdistelmiin kirjattiin alun perin asetuksen 1253/2002 16 §:ään, jolla muutettiin vuoden 1992 erikoiskuljetuspäätöstä. Siinä todettiin selkeästi, että kytkentäkatsastusvelvollisuus koskee yhtäläisesti ulkomaisissa rekistereissä olevia Suomessa käytettäviä erikoiskuljetusyhdistelmiä. Tämä kieli siirrettiin myöhempään konsolidoituun asetukseen (786/2012), jonka kumosi asetus 572/2017 — pelkkä kumoamisasetus ilman omia aineellisia säännöksiä.

Yksityiskohtaiset toiminnalliset säännöt löytyvät nykyisin Traficomin määräyksestä erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista (TRAFICOM/51202/03.04.03.00/2025, annettu maaliskuussa 2025). Määräystä laadittaessa kytkentäkatsastusvelvollisuutta koskeva teksti poistettiin ja korvattiin viittauksella ajoneuvolakiin perustellen, että lakisääteisten vaatimusten toistaminen alemmanasteisissa säädöksissä on tarpeetonta ja voi aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä.

Käytännön lopputulos: Kaikkien Suomessa liikennöivien ajoneuvojen — kotimaisten ja ulkomaisten — kytkentäkatsastusvelvollisuus perustuu suoraan ajoneuvolain (82/2021) 146 ja 147 §:ään. Ajoneuvolaki ei rajaa soveltamisalaansa suomalaisiin ajoneuvoihin; se koskee kaikkia Suomen yleisillä teillä liikennöiviä ajoneuvoja. Suomeen saapuva ulkomaisessa rekisterissä oleva erikoiskuljetusyhdistelmä on siten saman kytkentäkatsastusvelvollisuuden alainen kuin suomalainen vastaava yhdistelmä.

Sääntelyketju on tiivistetty alla olevaan taulukkoon:

Säädös	Keskeinen sisältö	Tila
Ajoneuvolaki 82/2021, 146–147 §	Ensisijainen lakiperuste — koskee kaikkia Suomen teillä liikennöiviä ajoneuvoja	Voimassa
Traficom TRAFICOM/51202/03.04.03.00/2025	Yksityiskohtaiset toimintasäännöt; kytkentäteksti poistettu, viittaus lakiin	Voimassa

Käytännön ongelma: katsastusasemalle pääseminen

Tässä piilee käytännön jännite, joka on johtanut täytäntöönpanotoimiin muutoin lainmukaisesti toimivia harjoittajia vastaan. Kytkentäkatsastukseen valtuutettuja katsastustoimipaikkoja ei aina sijaitse satama-alueilla. Toimialan vakiintuneena käytäntönä — satamassa ja muualla — on ollut ajaa koottu yhdistelmä suoraan katsastusasemalle lyhintä saatavilla olevaa reittiä pitkin, joka useissa tapauksissa kulkee yleistä tietä pitkin.

Tämä käytäntö on ollut käytössä vuosia, ja se näkyy suomalaisten alihankkijoiden antamissa reittiopastuksissa. Kuitenkin poliisi on viime aikoina valvonut ja noudattanut tiukkaa laintulkintaa yhä aktiivisemmin: erikoiskuljetusyhdistelmän käyttö yleisellä tiellä ennen kytkentäkatsastuksen suorittamista on lainvastaista, vaikka matkan määränpäänä olisi katsastusasema.

Toimijat, jotka eivät tiedä vaihtoehtoisesta reitistä — esimerkiksi sataman sisäisestä kytkentäkentästä — voivat syyllistyä rikkomukseen ilman tahallista lainrikkomista, toimien saamiensa kirjallisten ohjeiden mukaisesti, luottaen sataman liikenteenohjaajiin ja alan vakiintuneisiin käytäntöihin nojautuen.

ETA-poikkeus: milloin katsastusta ei vaadita?

Aiemman asetuksen 786/2012, joka oli voimassa elokuuhun 2017, nojalla oli voimassa nimenomainen ETA-valtion poikkeus: kytkentäkatsastusta ei vaadittu, jos yhdistelmälle oli tehty vastaava tarkastus sen ETA-rekisteröintivaltiossa ja toimijalla oli mukanaan todistus tarkastuksesta suomeksi tai ruotsiksi taikka virallinen suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Tämä säännös ilmensi ETA-alueen vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

Asetuksen 786/2012 kumoamisen ja nykyiseen Traficomin sääntelykehykseen siirtymisen jälkeen tämän poikkeuksen asema edellyttää huolellista analyysiä. Traficomin määräys (2025) ei toista ETA-poikkeusta nimenomaisesti, sillä kytkentäkatsastusteksti on poistettu kokonaan ja ohjattu ajoneuvolakiin. Ajoneuvolaki itsessään ei sisällä nimenomaista ETA-poikkeusta kytkentäkatsastukselle.

ETA-valtiosta saapuville toimijoille turvallisin käytännön toimintatapa on varmistaa, että suomalainen kytkentäkatsastus suoritetaan, ellei ole selkeää asiakirjanäyttöä ulkomailla tehdystä vastaavasta tarkastuksesta — ja pyytää etukäteen selvennystä Traficomilta tai katsastustoimipaikalta siitä, hyväksytäänkö kyseinen todistus.

Kuormattu vai kuormaamaton yhdistelmä: Aiempi asetus 786/2012 salli, että kuormaamaton ylimittainen yhdistelmä saa ajaa kytkentäkatsastukseen ilman ennakkohyväksyntää. Kuormattu erikoiskuljetusyhdistelmä, joka saapuu suomalaiseen satamaan, kuten käytännössä usein tapahtuu, ei hyötynyt tästä helpotuksesta eikä voinut käyttää yleisiä teitä ennen katsastuksen suorittamista. Vaikka tämän säännön nimenomainen sanamuoto ei enää esiinny nykyisessä kehyksessä samassa muodossa, ajoneuvolain 146–147 §:n taustalla oleva lainsäädännöllinen logiikka soveltuu siitä huolimatta.

Ylikuormamaksu: laiminlyönnin seuraukset

Poliisilla on toimivalta määrätä ylikuormamaksu (EN: overload fine) lain ylikuormamaksusta (51/1982) nojalla, kun ajoneuvon havaitaan liikennöivän yleisellä tiellä ilman vaadittavia lupia tai lupaehtojen vastaisesti. Kytkentäkatsastamaton erikoiskuljetusyhdistelmä kuuluu tämän täytäntöönpanokehyksen piiriin.

Seuraukset voivat olla vakavia:

huomattavan ylikuormamaksun määrääminen;
erikoiskuljetusluvan ja ajoneuvon rekisteröintitodistuksen takavarikko; sekä
ajoneuvon ja lastin pysäyttäminen asian selvittämiseen saakka.

Poliisilla ei ole velvollisuutta antaa toimijalle mahdollisuutta korjata tilannetta ennen maksun määräämistä tai asiakirjojen takavarikkoon ottamista. Joissain tapauksissa poliisi voi sallia ajoneuvon jatkaa matkaa katsastusasemalle, mutta tämä ei estä myöhempää maksun määräämistä, kun ajoneuvo on palannut asianmukaisine katsastusasiakirjoineen ja saattoajoneuvoineen.

On myös huomattava, että lain ylikuormamaksusta 7 §:n mukaan poliisi voi, muttei ole velvollinen, antaa kiellon jatkaa matkaa. Lupien ja rekisteröintitodistuksen takavarikko voi käytännössä johtaa samaan lopputulokseen, vaikka varsinaista jatkamiskieltoa ei annettaisikaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: KHO 2022:125

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on käsitellyt ylikuormamaksun määräämisen edellytyksiä erikoiskuljetusten yhteydessä. Ratkaisussaan KHO 2022:125 korkein hallinto-oikeus totesi kohdassa 14:

"ylikuorman toteamisena ei ole pidettävä sitä, että ajoneuvoyhdistelmän havaitaan olevan kuormattuna ajossa yleisellä tiellä." KHO 2022:125, kohta 14 — Korkein hallinto-oikeus

Ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia täytäntöönpanokäytäntöön. Se vahvistaa, että väitetyn rikkomuksen tosiasiallinen ja oikeudellinen kokonaisuus on arvioitava kokonaisuudessaan. Erikoiskuljetuksen harjoittajien kannalta tämä tarkoittaa, että lupien tila, katsastuksen suorittaminen, toimijan menettely ja ympäröivät olosuhteet — mukaan lukien sataman henkilökunnalta tai alihankkijoilta saadut ohjeet — ovat kaikki merkityksellisiä harkittaessa muutoksenhakua päätöksestä.

Ratkaisu tukee väitteitä, joiden mukaan toimijoille, jotka ovat toimineet vilpittömässä mielessä vakiintuneen toimialan käytännön mukaisesti, joilla on ollut kaikki muut vaaditut luvat, ja joilla ei ole ollut aikomusta kiertää lakia, määrätyt maksut voivat olla valituskelpoisia.

Lisäksi lain ylikuormamaksusta 8 § tarjoaa, että maksu voidaan jättää määräämättä tai poistaa, jos rikkomus on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta tai muusta siihen verrattavasta erityisestä syystä. Tämä on merkityksellinen oikeudellinen suoja toimijoille, jotka voivat osoittaa toimineensa vilpittömässä mielessä virheellisiin tai puutteellisiin ohjeisiin nojautuen.

Keskeiset toimintaohjeet ulkomaisille harjoittajille

Jos tuot erikoiskuljetusajoneuvon Suomeen, seuraavat seikat ovat välttämättömiä:

Hanki suomalainen erikoiskuljetuslupa ja saattoajoneuvot ennen saapumista — ei vasta perillä.
Ymmärrä, että kytkentäkatsastus on pakollinen ennakkoedellytys yleiselle tielle siirtymiselle — sitä ei voi ohittaa eikä suorittaa jälkikäteen.
Älä oleta, että alihankkijasi reittiohjeet kattavat kaikki lakisääteiset vaatimukset. Varmista, ettei reitti katsastusasemalle kulje yleistä tietä pitkin ennen katsastuslupaa.
Jos sataman sisäinen kytkentäkenttä tai muu yleisestä tiestä vapaa reitti on saatavilla, käytä sitä — vaikka siitä ei mainittaisikaan ohjeissasi.
Jos poliisi pysäyttää ajoneuvosi, dokumentoi kaikki: ajankohta, saamasi ohjeet, lupien tila kullakin hetkellä ja tapahtumakulku.
Jos maksu määrätään tai asiakirjat takavarikoidaan, toimi viipymättä. Suomalaisiin hallintovalituksiin sovelletaan tiukkoja määräaikoja.

LKOS Law Officen avustamispalvelut

LKOS Law Office on helsinkiläinen liikejuridiikan lakipalveluihin erikoistunut toimisto, jonka osaamisalueisiin kuuluvat kuljetuslainsäädäntö, erikoiskuljetusten erityiskysymykset, ylikuormamaksumenettelyt ja näiden asioiden hallintoriidat. Meillä on laaja ja pitkäaikainen kokemus ulkomaisten kuljetusyritysten neuvonnasta Suomessa toimimiseen liittyvissä lupavaatimuksissa, täytäntöönpanotoimia koskevissa riidoissa ja valitusprosesseissa.

Palvelumme tällä alalla

Täytäntöönpanotoimien ja ylikuormamaksupäätösten arviointi
Oikaisuvaatimusten ja hallinto-oikeusvalitusten laadinta
Neuvonta Suomen lain, EU-oikeuden ja erikoiskuljetuslupien ehtojen välisestä vuorovaikutuksesta
Edustaminen suomalaisissa hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa
Ennakkoneuvonta (compliance) toimijoille, jotka suunnittelevat erikoiskuljetuksia Suomessa

Työskentelemme suomeksi, englanniksi ja latviaksi ja meillä on laaja kokemus rajat ylittävistä kuljetusasioista koko EU:n alueelta ja sen ulkopuolelta. Lue lisää: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.

LKOS Law Office

Oscari Seppälä & Liene Krumina — Helsinki, Finland

Ota yhteyttä →

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamistarkoitukseen, eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksittäiset oikeudelliset tilanteet edellyttävät tapauskohtaista arviointia. © LKOS Law Office 2026.