FINLAND – Korkein oikeus (jäljempänä ”KKO”) on ratkaisussaan (KKO 2016:14) ottanut kantaa turvaamistoimen käytettävyyteen laittoman lakon yhteydessä, mikä on kohdistunut voimassaolevaan työehtosopimukseen. Ennakkoratkaisun oikeusohje on, että lakon kieltävää kieltotuomiota ei voida antaa käräjäoikeudessa eikä muussakaan menettelyssä ja tästä syystä käräjäoikeuden olisi tullut jättää hakemus tutkimatta. Selvyyden vuoksi todetaan, että kyseessä on äänestysratkaisu.
MISTÄ ASIASSA ON KYSE – LYHYESTI
Työehtosopimuksen voimassa ollessa työntekijäjärjestö oli aloittanut lakon työnantaja F:n yrityksessä. F haki käräjäoikeudessa väliaikaista turvaamistoimenpidettä, jolla lakko kielletään. Asiassa käräjäoikeus on hyväksynyt työnantajien hakemuksen väliaikaisen turvaamistoimen osalta ja todennut, että päätös on voimassa kunnes toisin määrätään. Käräjäoikeuden päätös on annettu vastaajia kuulematta, koska turvaamistoimen tarkoitus saattaisi käräjäoikeuden mukaan muuten vaarantua.
Vastauksessaan työnantajien hakemukseen työntekijäyhdistykset ovat mm. vastustaneet varsinaisen turvaamistoimen määräämistä ja katsoneet, että hakemus tulee hylätä. Työntekijäyhdistykset ovat muun ohella todenneet, ettei käräjäoikeudella ole ollut lakiin perustuvaa toimivaltaa kieltää aloittamasta työtaistelutoimenpidettä tai velvoittaa lopettamaan se eikä asettaa kiellon tehosteeksi sakon uhkaa. Lisäksi työntekijäyhdistykset ovat katsoneet, ettei hakijoilla ole vastaajia vastaan sellaista oikeutta, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2:2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Vastauksessa on vedottu myös siihen, että työrauhasta on sovittu työehtosopimuksissa, joissa osapuolina ovat olleet työntekijäyhdistykset ja Palta ry.
Selvyyden vuoksi todetaan, että asiassa on lisäksi Palta ry:n toimesta jätetty työtuomioistuimeen pääasiaa (laitonta lakkoa) koskeva kanne. Työtuomioistuin on tuomiossaan velvoittanut työntekijäyhdistykset maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa. Tuomion jälkeen työnantajat ovat pyytäneet, että käräjäoikeus peruuttaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä peruuttanut väliaikaisen turvaamistoimen ja todennut, että sen oikeusvaikutukset lakkaavat. Turvaamistointa koskevan hakemuksen käräjäoikeus on jättänyt sillensä.
KKO:N ENNAKKORATKAISUSTA
Valituksesta KKO:n
Valitus KKO:ssa koskee hovioikeudelle asiassa tehtyä kantelua, minkä hovioikeus on jättänyt tutkimatta. Työntekijäyhdistykset ovat lisäksi katsoneet, ettei käräjäoikeudella ole ollut toimivaltaa ratkaista mm. kysymystä ilmoitetun lakon laillisuudesta ja siten arvioida turvaamistoimen kohteena olleen etuuden lainmukaisuutta.
KKO on ennakkoratkaisussaan ottanut seikkakohtaisesti kantaa mm. siihen, että koskeeko hakemus sellaista pääasiaa, jossa turvaamistoimi voidaan ylipäätään määrätä. Ratkaisun perusteluissa todetaan, että oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 7:3.1 §:ssä säädetysti tuomioistuin voi antaa turvaamistoimena kiellon tai määräyksen, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan sellainen oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren (705/2007) 2:2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Lisäksi KKO toteaa, että oikeuskäytännössä on katsottu, että työtaistelutoimenpiteenä pidettävä menettely voidaan sinänsä kieltää turvaamistoimenpiteenä oikeudenkäymiskaaren 7:3 §:n nojalla (KKO 2000:94).
Tuomioistuinten toimivallasta
KKO toteaa perusteluissaan, että työtuomioistuimesta annetun lain (646/1974) 1:1.1 §:n mukaan yksinomainen toimivalta käsitellä ja ratkaista kysymys siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen taikka työehtosopimuslain (436/1946) mukainen sekä työehtosopimuksen ja työsopimuslain (55/2001) säädösten vastaisen menettelyn seuraamuksista, on työtuomioistuimella. Työtuomioistuin voi määrätä vain sellaisista seuraamuksista, joista on säädetty työehtosopimuslaissa tai työehtosopimuksessa.
Työehtosopimukseen sidottujen työrauhavelvollisuus ilmenee työehtosopimuslaista ja kyseisen lain rikkomisen seuraamukset ja seuraamusten määräämisen perusteet ilmenevät myös samasta laista. Seuraamuksena työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on työehtosopimuslaissa säädetty työtuomioistuimen määräämä hyvityssakko.
Työtaistelun toimeenpanoa kieltävän tuomion antaminen ei sen sijaan kuulu työehtosopimuslain mukaisiin seuraamuksiin. Asiassa ei ole osapuolten toimesta edes väitetty, että kieltotuomio perustuisi työehtosopimukseen.
Ennakkoratkaisun päätelmät
KKO:n enemmistön perusteluiden mukaan turvaamistoimea koskevassa pääasiassa olisi siis kysymys voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesta työrauhavelvollisuuden rikkomisen johdosta määrättävästä seuraamuksesta, jona voi tulla kysymykseen ainoastaan hyvityssakko. Sen määräämisessä yksinomainen toimivalta on työtuomioistuimella edellä esitetysti. Tästä syystä KKO toteaa, että työtuomioistuimen yksinomaisen toimivallan vuoksi tässä asiassa yhtäältä yleisellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa kieltää työtaistelutoimenpidettä eikä toisaalta työehtosopimuksesta johtuvan työrauhavelvollisuuden rikkomiseen perustuvaa työtaistelun kieltävää ratkaisua voida saada muussakaan oikeudenkäymiskaaren 7:6.1 § tarkoitetussa menettelyssä.
Edellä esitetyin perustein KKO:n enemmistö on päätynyt ratkaisussaan siihen, että turvaamistoimihakemus ei tässä asiassa ole liittynyt sellaiseen pääasiaan, joka voisi johtaa sellaiseen ulosottokaaren 2:2 §:ssä tarkoitettuun ratkaisuun, jolla työtaistelutoimenpide kiellettäisiin. Näin ollen myöskään vastaavaa turvaamistoimea ei olisi pitänyt määrätä vaan käräjäoikeuden olisi tullut jättää turvaamistoimihakemus tutkimatta.
LEGATUM LAW OFFICEN NÄKEMYS
Turvaamistoimen käyttäminen erityisesti laittomiksi katsottujen lakkojen yhteydessä on viime aikoina muodostunut tavanomaiseksi vaihtoehdoksi työnantajalle, joka on pyrkinyt turvaamaan niin työrauhavelvoitteen kuin liiketoimintansa tavanomaisen jatkuvuuden. Tavanomaista näissä työtaistelun kieltoa koskevissa tapauksissa on myös ollut se, että väliaikaisen turvaamistoimen vaikutukset ovat jääneet lopullisiksi, kuten tässäkin tapauksessa, kun työnantajapuoli on peruuttanut hakemuksensa työtaistelun päätyttyä.
Väliaikaista turvaamistointa käyttämällä työnantajalla on ollut mahdollisuus tosiasiassa päästä tarkoittamaansa lopputulokseen, vaikka väliaikainen turvaamistoimi on tarkoitettu tilapäiseksi järjestelyksi. Yhteistä tapauksissa on ollut myös se, että työntekijäyhdistyksiä ei ole kuultu tilanteessa, jossa ne on väliaikaisen turvaamistoimenpiteen avulla velvoitettu lopettamaan aloittamansa työtaistelu. KKO:n ennakkoratkaisulla on nyt otettu kantaa siihen, että onko voimassaolevaan työehtosopimukseen kohdistuvaa laitonta lakkoa mahdollista kieltää ennakolta turvaamistoimihakemuksella.
KKO on perusteluissaan todennut seikkakohtaisesti, että koska pääasiassa seuraamuksena voi olla ainoastaan hyvityssakko, tarkoittaa tämä sitä että turvaamistoimella olisi laittoman lakon yhteydessä mahdollista turvata kyseinen pääasia eli hyvityssakko. Sen sijaan KKO:n ennakkoratkaisun perusteella on ymmärrettävä, että kieltotuomiota turvaamistoimella ei olisi mahdollista saada kuin rajoitetuissa tapauksissa.
KKO:n ennakkoratkaisussa (KKO 2000:94), mihin edellä on viitattu, on KKO:n toimesta otettu kantaa niihin perusteisiin millä laiton lakko olisi ylipäänsä kiellettävissä turvaamistoimella. Tilanteessa missä työtaistelutoimenpide olisi selvästi oikeudenvastainen, olisi se KKO:n esittämien perusteiden täyttyessä kiellettävissä turvaamistoimenpiteellä. Oikeuskäytännössä esitetyin perusteluin työtaistelutoimenpidettä voitaisiin pitää todennäköisesti oikeudenvastaisena esim. tilanteessa, jossa vastaavanlainen työtaistelutoimenpide toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraamuksiensa johdosta olisi oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu oikeuden tai hyvän tavan vastaiseksi taikka kohtuuttomaksi.
Edellytyksiksi lakon kieltämiseksi on KKO:n ennakkoratkaisussa (KKO 2000:94) todettu vaadittavan, että i) työtaistelutoimenpiteen käyttämistä on nimenomaisesti rajoitettu kansallisessa lainsäädännössä tai ii) Euroopan yhteisön oikeudessa siten, että siihen voidaan vedota yksityisten välisessä suhteessa. Selvyyden vuoksi todetaan, että tuomioistuimen harkitessa turvaamistoimen myöntämistä on hakijan oikeuden todennäköisyydelle asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa (KKO 1998:143).
Arvioitaessa KKO:n edellä mainittuja ennakkoratkaisuja yleisellä tasolla on todettava, että turvaamistoimea on mahdollista pyrkiä edelleen käyttämään laittoman lakon yhteydessä, milloin työtaistelutoimenpide katsotaan ”oikeudenvastaiseksi”. Menestyksellinen turvaamistoimen käyttö laittomien lakkojen yhteydessä tulee jatkossa, huomioiden KKO:n ennakkoratkaisut, rajoittumaan merkittävästi.
YLEISESTI – TURVAAMISTOIMEN HAKIJAN VAHINGONKORVAUSVASTUUSTA
Todettakoon lopuksi selvyyden vuoksi, että oikeudenkäymiskaaren 7:11 §:n mukaan turvaamistoimen hakijalla on vahingonkorvausvastuu vastapuolelle tarpeettomasti hankitusta turvaamistoimesta ja siitä aiheutuneista kuluista. Hakijan vastuu on oikeuskäytännön mukaan ankaraa ja hän vastaa myös vastapuolelle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hakijan on myös tullut asettaa ennen turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa ulosottokaaren mukainen vakuus ulosottomiehelle aiheettomaksi osoittautuvasta turvaamistoimesta aiheutuneiden vahinkojen ja kulujen varalle. Hakijalle asetettu edellä mainittu vahingonkorvausvelvollisuus käytännössä rajoittaa turvaamistoimien käyttämistä varsinkin tilanteissa, missä vakuuden määrä asetetaan yksittäisessä tapauksessa merkittäväksi.
* * *
Legatum Law Office on liikejuridiikkaan erikoistunut boutique toimisto. Palvelumme on yksilöllistä ja liiketoimintalähtöistä. Olemme luotettava yhteistyökumppani nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Ole yhteydessä työoikeudellisissa asioissa, vastaamme mielellämme kysymyksiinne.
office@legatum.fi
+358 44 5168648
www.legatum.fi
*Artikkeli ei ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi. Pyydämme olemaan yhteydessä asiantuntijaamme tapauskohtaisen lainopillisen neuvon saamiseksi.
