LEGAL UPDATE | Uusi Elintarvikemarkkinalaki
Elintarvikemarkkinalaki lyhyesti | Uutta lainsäädäntöä Suomeen
Suomen ensimmäinen elintarvikemarkkinalaki (1121/2018) on tullut voimaan 1.1.2019. Lain tavoitteena on varmistaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta sekä turvata elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Suomi saa samalla uuden elintarvikemarkkinavaltuutetun, jonka tehtäviin kuuluu elintarvikekaupan valvominen. Kyseinen virka tulee Ruokaviraston yhteyteen.
Elintarvikemarkkinalain tarkoituksena on myös varmistaa, että tuottajille saadaan maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina. Kirjallisuusvaatimuksesta on laissa kaksi poikkeusta. Lisäksi tarkoituksena on estää kohtuuttomien ehtojen kuin hyvän liiketavan vastaisten sekä muutoin maataloustuotteiden kaupassa ja elintarvikkeiden kaupassa toisen osapuolen kannalta sopimattomien menettelyjen käyttö. Laki sisältää myös säädökset edellä mainitusta elintarvikemarkkinavaltuutetusta.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu | Markkinoiden valvoja
Elintarvikemarkkinavaltuutetulle on annettu laissa mahdollisuus antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin kuuluu myös valvoa lakiin kirjattujen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.
Valtuutetun havaitessa elinkeinonharjoittajan ryhtyneen lainvastaiseen toimenpiteeseen on valtuutetun pyrittävä saamaan neuvotteluteitse elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan tällaisesta toiminnastaan. Sopimuksen kirjallista muotoa ja vähimmäissisältöä koskevien vaatimuksien noudattamista valvoessaan elintarvikemarkkinavaltuutettu voi itse ratkaista, onko kyseisiä lain vaatimuksia noudatettu ja antaa tarvittaessa tähän liittyvän huomautuksen tai julkisen varoituksen. Lisäksi valtuutettu voi hakea markkinaoikeudelta toisen elinkeinonharjoittajan kannalta katsottavan sopimattoman menettelyn kieltoa ja tähän liittyvän uhkasakon asettamista.
Elintarvikemarkkinalaki säätää myös seikkakohtaisesti elintarvikemarkkinavaltuutetun nimittämisestä kuin valtuuteun toimistosta ja henkilöstöstä.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun ja kauppatapalautakunnan keskusteluyhteydestä | Kaupan toimialan itsesääntelystä
Lisäksi laissa on kirjaus elintarvikemarkkinavaltuutetun ja kauppatapalautakunnan keskusteluyhteydestä. Kyseessä on lisäys alkuperäiseen lakiehdotukseen ja se lisättiin lakiin lausuntokierroksen kommenttien perusteella. Näin ollen valtuutetun on ennen suositusten antamista pyydettävä lausuntoa kauppatapalautakunnalta, joka on elintarvikeketjun itsesäätelyelin. Kauppatapalautakunta toimii keskuskauppakamarin yhteydessä. On syytä huomioida, että neuvotteluvaatimus ei kuitenkaan vaikuta valtuutetun toimivaltaan. Lopuksi on syytä todeta, että valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun nimittää valtioneuvosta viideksi vuodeksi.
Kohtuuttomista sopimusehdoista | Elinkeinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntely
Sopimusehtojen kohtuuttomuuden arviointi elintarkemarkkinalain perusteella perustuu lakiin elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä (1062/1993). Kyseisen lain esitöissä (HE 39/93) todetaan, että elinkeinonharjoittajaa kielletään käyttämästä toisten elinkeinonharjoittajien kanssa tekemissään sopimuksissa ehtoa, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat.
Kohtuuttomien ehtojen tarkastelu on ollut tarkoitus rajata tilanteisiin missä elinkeinonharjoittajat yleensä ovat sopimusehdon käyttäjään verrattuina voimavaroiltaan tai muuten heikommassa asemassa ja tämän takia erityisen suojan tarpeessa. Todettakoon, että HE:ssä todetaan nimenomaisesti, että viljelijältä ei siten kohtuudella voida edellyttää esimerkiksi saman tasoista sopimusoikeuden erityisasiantuntemusta kuin valtakunnalliselta keskusliikkeeltä, jolla on palveluksessaan siihen erikoistuneet asiantuntijat.
Laissa säädetty kielto kohtuuttomien ehtojen kiellosta, koskee sekä vakiosopimuksiin sisältyviä yleisiä sopimusehtoja että yksilöllisesti sovittuja sopimusehtoja.
Kohtuuttomuuden arvioinnista | Sopimusehtojen arviointi
Arvioitaessa kohtuuttomuutta on muun muassa sopimuksen koko sisältö otettava huomioon. Todettakoon, että hinta ei voi olla kohtuuton tyypiltään ja näin ollen kyseistä lain momenttia ei voida soveltaa sovitun vastikkeen määrää koskevaan sopimusehtoon. Säännöstä voidaan sen sijaan soveltaa hinnan määräytymisperusteita koskeviin sopimusehtoihin. Esimerkiksi sopimusehto, jonka mukaan toisella osapuolella on oikeus yksipuolisesti muuttaa sovittua hintaa, saattaa olla toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton.
Sopimusehdon kohtuuttomuutta on arvioitava siltä kannalta, millaisena ehtoa on pidettävä toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta yleensä. HE:ssä todetaan, että säännöksessä edellytetään, että sopimusehto on luonteeltaan, tyypillisesti kyseisellä alalla ja sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton.
Edellä lyhyesti läpikäyty sopimusehtojen kohtuuttomuuden arviointi elintarvikemarkkinalain perusteella kuuluu elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin. Elintarvikemarkkinalaki edellyttää kaupan alalla seuraavien toimenpiteiden suorittamista elintarviketjussa mm. keskusliikkeen kuin viljelijän toimesta:
- Yksilöllisten kuin vakiosopimusten läpikäynti ja muokkaaminen;
- Sisäisten ohjeistusten läpikäynti ja päivittäminen;
- Corporate code of conductin -läpikäynti ja päivittäminen;
- Sopimusehtojen kohtuullisuuden arviointi ja korjaavien toimenpiteiden suorittaminen; sekä
- Elintarvikemarkkinavaltuutetun suositusten, lausuntojen kuin ohjeistuksien huomioimisen ja noudattamisen toteuttamista.
Avustamme mielellämme riskiarvio kartoituksen kuin voimassaolevien käytäntöjen päivittämisessä.
Mikäli teillä on aihealueen osalta kysyttävää, pyydämme tarvittaessa olemaan yhteydessä asiantuntijaamme. Kerromme mielellämme lisää uudesta elintarvikemarkkinalaista sekä kohtuuttomien ehtojen kiellosta elinkeinoharjoittajien välillä nimenomaisesti liike-elämän riskienhallinnan näkökulmasta.
* * *
MEISTÄ | LKOS Law Office
LKOS Law Office on liikejuridiikan erikoisosaaja. Olemme erikoistuneet kansainvälisen kaupan, sopimusoikeuden kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin kysymyksiin. LKOS Law Office on NewLaw -liikejuridiikan boutique toimisto. Toimistomme on valittu Suomen vuoden 2019 kuljetusoikeustoimistoksi.
Lisätietoa tästä aiheesta kuin palveluistamme saat olemalla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostilla tai puhelimitse (+358 40 672 4285).
Yhteyshenkilö tämän aiheen osalta on Oscari Seppälä.
Tahtoessanne saada viimeisimmät uutisemme suoraan tiedoksenne seuraa meitä LinkedIn:ssä.
Ole yhteydessä | Liikejuridiikan edelläkävijä
Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.
Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.
*Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.
