Selvyyden vuoksi todetaan, että jäljempänä esitetyt näkemykset perustuvat nimenomaan kovan brexitin tilanteeseen eli Britannian sopimuksettomaan eroon EU:sta. Mikäli ero tapahtuu erosopimuksen ja osapuolten laatiman tullisopimuksen perusteella, tällöin kyseisten sopimusten ehdot soveltuvat eron jälkeen. Tällä hetkellä yksiselitteistä vastausta Britannian EU eron vaikutuksista ei ole mahdollista antaa, koska Britannian eron lopullinen toteutumistapa ei ole tiedossa.
Mikäli aihealue kiinnostaa laajemminkin todettakoon, että olemme aikaisemmin kirjoittaneet brexitin vaikutuksista nimenomaa eron toteuttamisen osalta ja mitä vaikutuksia erolla tulee olemaan liiketoimintaan jatkossa Britannialaisten kauppakumppaneiden kanssa. Nämä artikkelit antavat yritysjohdolle syvällisempää näkemystä brexitistä riskienhallinnan kannalta.
Britannia on Suomen 6. tärkein vientimaa. Suomalaisilla yhtiöillä on Britanniassa n. 200 tytäryhtiötä ja ne työllistävät n. 12.000 henkilöä. Vastaavasti Britannialaisilla yhtiöillä on n. 300 tytäryhtiötä Suomessa ja ne työllistävät n. 20.000 henkilöä. Suomalaisia asuu Britanniassa n. 20.000 ja britannialaisia Suomessa n. 4.500. Suomen vienti muodostuu pääasiassa metsäteollisuuden tuotteista sekä kemiantuotteista ja tuontituotteet ovat autoja, koneita sekä elintarvikkeita.
Britannian kovan eron jälkeen arvonlisäverotuksessa EU:n alueelle saapuvien tavaroiden kohtelu tapahtuu tuontitavaroina. Vastaavasti EU:n alueelta Britanniaan vietyjen tai kuljetettujen tavaroiden kohtelu tapahtuu vientitavarana. Tavaroiden arvonlisäverokohtelu perustuu tällöin arvonlisäverodirektiiviin (2006/112/EY).
Arvonlisäveroalueiden välillä liikkuvat tavarat tulee tulliselvittää. Britanniasta Suomeen kohdistuva tuonti katsotaan maahantuonniksi. Vastaavasti myyntiin Suomesta Britanniaan soveltuu vientikaupan arvonlisäsäännökset kovan brexitin jälkeen.
Maahantuojan tulee varmistua, että hänet on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Verokauden maahantuonnin ALV peruste ja arvonlisävero on ilmoitettava oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksessa. Tämä tapahtuu kohdissa ”tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta” sekä ”Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta”. Mikäli maahantuoja ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, tällöin tulli lähtökohtaisesti kantaa maahantuonnin ALV:n tullauspäätöksellä.
Sopimuksettoman eron tapahtuessa Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen valtio. Tällöin palveluiden myynti Britanniaan ei tapahdu enää EU:n sisäisenä palvelumyyntinä tai ostona. Tällaisia myyntejä tai ostoja ei ilmoiteta arvonlisäveroilmoituksen kohdissa ”Palveluiden myynnit muihin EU-maihin / Palveluostot muista EU-maista” kohdassa.
EU:n ulkopuoliseen maahan eli kolmanteen maahan tapahtuva palvelumyynti verotetaan myyntimaasäännösten mukaan määräytyvässä maassa. Mikäli näiden sääntöjen mukaan myynti on EU:n ulkopuolista, ALV kohtelu tulee selvittää kyseisestä maasta. Tässä tapauksessa Britanniasta. EU:n ulkopuolinen palvelumyynti ilmoitetaan kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”.
Britannian eroon asti ALV / VAT numerot voi tarkistaa tavanomaisesti EU:n VAT-tietojenvaihtojärjestelmästä, kuten tähänkin asti. Yrityksen tulee pystyä esittämään näyttö, että oikeus verottomaan myyntiin on ollut olemassa britannialaisen kauppakumppanin kanssa tai kyseessä on ollut yhteisöhankinta Britanniasta ennen eroa. Jäljennös arvonlisäverotarkastuksesta on syytä tallettaa selvyyden vuoksi. Osaltaan tästä syystä osa toimijoista on indikoinut, että kolmea päivää ennen Britannian EU eroa ei ole syytä tehdä kauppaa Britannialaisten toimijoiden kanssa.
Britannian kovan EU-eron jälkeen yhdenmukaistettuja valmisteveronalaisia tuotteita ei voi siirtää Suomen ja Britannian välillä verottomuusjärjestelmässä. Britanniaan tehtävät valmisteveronalaiset siirrot käsitellään tällöin vientinä. Siirrot Suomeen Britanniasta vastaavasti käsitellään tuontina.
Tuloverotuksen osalta ei ole nähtävissä välittömiä vaikutuksia. Tällöin valtioiden välistä verosopimusta sovelletaan, kuten aikaisemmin.
Verotuksen osalta on syytä selvittää mitä muutoksia kova brexit tuo tullessaan. Tällöin mm. tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä tarvittavat päivitykset tulee huomioida, ellei yhtiöllä ole aikaisemmin ollut myyntiä kolmansiin maihin. Lisäksi henkilöstö tulee perehdyttää sekä kouluttaa kolmansia maita koskeviin menettelyihin ja sääntöihin. Tällöin erityisesti tullaukseen liittyvät kysymykset on syytä huomioida ja läpikäydä huolella.
Avustamme mielellämme yhtiöitä riskiarviokartoituksen kuin voimassaolevien käytäntöjen päivittämisessä kv.kauppaan sekä brexitiin liittyen.
* * *
Mikäli teillä on aihealueen osalta kysyttävää, pyydämme tarvittaessa olemaan yhteydessä aihealueen asiantuntijaamme, joka on Oscari Seppälä. Kerromme mielellämme lisää brexitin vaikutuksesta sekä kuinka siihen tulee varautua.
LKOS Law Office on liikejuridiikan erikoisosaaja. Olemme erikoistuneet kansainvälisen kaupan, sopimusoikeuden, kuljetusoikeuden sekä logistiikkasektorin oikeudellisiin kysymyksiin. LKOS Law Office on NewLaw -liikejuridiikan boutique toimisto. Toimistomme on valittu Suomen vuoden 2019 kuljetusoikeustoimistoksi. Lisäksi olemme Suomen Vahvimmat -sertifikaatin Platina haltija.
Lisätietoa tästä aiheesta kuin palveluistamme saat olemalla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostilla tai puhelimitse (+358 40 672 4285). Yhteyshenkilö tämän aiheen osalta on Oscari Seppälä.
Tahtoessanne saada viimeisimmät uutisemme suoraan tiedoksenne seuraa meitä LinkedIn:ssä.
Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.
Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.
**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.
